Chissien laajennuspainotteiset puolustusvoimat (X-wing Edition)

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo laajennuspainotteisista puolustusvoimista Xwingin fanonissa. Saatat olla etsimässä muita merkityksiä.
Chissien laajennuspainotteiset puolustusvoimat
Yleiset tiedot


Johtaja(t)
Tukikohta
Sijainnit
Muut tiedot
Aikakaudet
  • Galaktisen Tasavallan aikakausi
  • Imperiumin aikakausi
  • Kapinallisten aikakausi
  • Uuden tasavallan aikakausi
  • Uuden jediritarikunnan aikakausi
Liittoutuma

Chissien valtakunta

Chissien laajennuspainotteiset puolustusvoimat oli sotilaallinen organisaatio, joka oli vastuussa Chissien valtakunnan aseellisesta puolustuksesta. Puolustusvoimien toiminnasta päätti puolustushierarkia, ja valvovana perheenä toimi Nuruodon perhe. Puolustusvoimat noudatti ankaraa hyökkäämättömyyskieltoa, jonka mukaan sotilaallista voimaa sai käyttää vain sellaista vihollista vastaan, joka oli suoraan hyökännyt Chissien valtakuntaa vastaan. Puolustusvoimiin kuului neljä aselajia: Chissien armeija, Chissien tähtilaivasto, Chissien tähtihävittäjäjoukot sekä Chissien merijalkaväki. Myös Valtakunnan rajojen turvallisuudesta vastanneen erillisen organisaation, Valtakunnan rajavartiolaitoksen, toiminta kuului laajennuspainotteisten puolustusvoimien toimenkuvaan.

Chissien valtakunnan perustuslain mukaan laajennuspainotteisten puolustusvoimien tehtäviin kuului Chissien vaaltakunnan sotilaallinen puolustaminen, rajojen koskemattomuuden turvaaminen, muiden viranomaisten auttaminen sekä uusien siirtokuntien valloittaminen. Liittyminen puolustusvoimiin oli vapaaehtoista ja kaikille yhteiskuntaluokille mahdollista, mutta upseeriuran valinneiden sotilaiden täytyi olla meriitillä adoptoituja johonkin hallitsevista perheistä, joiden määrä Valtakunnan historian aikana vaihteli suuresti. Korkea-arvoisimmat upseerit kuuluivat puolustushierarkiaan, ja heidän täytyi palveluksensa ajaksi luopua perhesuhteistaan, jotta he voisivat toimia tasapuolisesti koko Chissien valtakunnan hyväksi. Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimi Nuruodon perheen sovrane, mutta asema oli lähinnä muodollinen ja käytännössä Puolustushierarkian amiraalit ja kenraalit huolehtivat asevoimien johdosta.

Laajennuspainotteiset puolustusvoimat olivat aina chissien avaruusajan alkuajoista asti olleet tärkeässä roolissa chissien politiikassa. Valtakunnan laajentaminen oli kuulunut aina puolustusvoimien tärkeimpiin tehtäviin, ja pitkälti laivaston ansiosta Chissien valtakunta oli laajentunut niin suuriin mittoihin. Puolustusvoimat pääsivät kunnostautumaan myös taisteluissa kolmen vagaareja vastaan käydyn sodan aikana, joissa Vagaarien imperiumi kukistettiin ja riisuttiin aseista. Vagaarisotien jälkeen puolustusvoimat joutuivat sostaan omiaan vastaan, kun killikeistä riippuvaisiksi tulleet perheet syöstiin vallasta chissien sisällissodassa. Myöhemmin puolustusvoimat kävivät sotaan killikejä vastaan epävirallisesti Galaktisen allianssin liittolaisena. Liittoutuneet onnistuivat lopulta yhdessä kukistamaan killikit ja tuhoamaan heidän siirtokuntansa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Chissien sotahistoria (X-wing Edition)

Chissien laajennuspainotteiset puolustusvoimat perustettiin Csillalla silloisesta Csillan armeijasta, kun chissit laskeutuivat ensi kertaa vieraalle planeetalle omalla tähtialuksella, ja tuolloin puolustusvoimien ensisijaiseksi tehtäväksi annnettiin valtakunnan laajentaminen. Kuitenkin laajennusretkillään chissit törmäsivät vagaareihin, toiseen Tuntemattomien alueiden lajiin, ja vuonna 37 eYt lajien välille puhkesi sota, joka tuli tunnetuksi ensimmäisenä vagaarisotana. Puolustusvoimat saivat raskaiden tappioiden jälkeen voiton vagaareista ja vihollinen pakotettiin vetäytymään takaisin omalle alueelleen. Vagaarit eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan uusi vagaarijohtaja sai joukkonsa kokoontumaan uuteen iskuun Chissien valtakuntaa vastaan. Rajasiirtokunnat sortuivat nopeasti hyökkääjän voiman edessä, mutta lopulta puolustusvoimat saivat vihollislaivaston pysäytettyä. Massiivisen suurhyökkäyksen voimin chissit saivat hyökkääjän jälleen murskattua. Seurasi äärimmäisen viileä vaihe vagaarien ja chissien suhteissa. Uutta aseteknologiaa kehitettiin puolin ja toisin ja laajennuspainotteiset puolustusvoimat pidettiin jatkuvasti valmiudessa vagaarien rajalla. Vagaarit hyökkäsivät chissejä vastaan vielä kerran vuonna 22 jYt uuden teknologian avulla. Kolmas vagaarisota oli kaikista kolmesta tuhoisin kummallekin osapuolelle ja kun chissit lopulta vuonna 23 jYt voittivat sodan, vagaarien imperiumi valloitettiin, hajotettiin ja riisuttiin aseista.

Erityisesti kolmas vagaarisota oli aiheuttanut jännitteitä myös chissien valtakunnan sisällä. Osa perheistä oli joutunut tuntemattomilla pesineiden hyönteismäisten killikien valtaan, mikä suututti muut hallitsevat perheet niin, että vuonna 22 jYt laajennuspainotteiset puolustusvoimat määrättiin hyökkäämään heitä vastaan. Seurannut seitsenvuotinen chissien sisällissota johti siihen, että killikien kanssa vehkeilleet perheet erotettiin hallitsevista perheistä. Lopullisesti killikit tuhottiin verisessä parvien sodassa vuonna 36 jYt heidän hyökättyä Chissien valtakuntaa vastaan.

Miesvahvuus aikavälillä 50 eYt-50 jYt.

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chissien laajennuspainotteiset puolustusvoimat olivat miesvahvuudeltaan yksi Tuntemattomien alueiden suurimmista nykyaikaisista armeijoista. Vuosittain jopa yli miljoona chissiä oli aktiivisessa palveluksessa, ja toinen miljoona löytyi eri reservikomponenteista. Puolustusvoimat perustui vapaaehtoisuuteen; asevelvollisuutta ei ollut. Kaikki 16-29-vuotiaat Chissien valtakunnan jäsennet, niin miehet kuin naisetkin, saivat värväytyä puolustusvoimiin yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, ja myös esimerkiksi liikunta- ja näkörajoitteisille sotilaille löydettiin omat tehtävänsä. Kuitenkin mikäli mieli upseerin uralle, täytyi olla meriitillä adoptoitu johonkin hallitsevista perheistä.

Parvien sotaan mennessä jopa 100 miljoonaa chissiä oli suorittanut asepalveluksen Laajennuspainotteisissa puolustusvoimissa tai Valtakunnan rajavartiolaitoksessa.

Miesvahvuus oli chissien historian aikana vaihdellut suuresti. Ennen vagaarisotia laajentumistehtävien aikana aktiivisten sotilaiden määrä oli pysytellyt hieman alle 500 000 chissin paikkeilla, mutta ensimmäisen vagaarisodan jälkeen Nuruodon perheen tuolloinen sovrane Narda'mi'nuruodo määräsi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana miesvahvuus nostettaisi kaksinkertaiseksi. Suurimmilleen miesvahvuus nousi juuri ennen kolmatta vagaarisotaa kilpavarustelun aikakaudella, jolloin jopa lähes kaksi miljoonaa chissiä toimi aktiivisessa palveluksessa. Tämän jälkeen, ja erityisesti parvien sodan päättymisen jälkeen, miesvahvuutta on pudotettu hiljalleen takaisin miljoonan sotilaan luokkaan.

Kuten lähes kaikissa asevoimissa, myös Chissien laajennuspainotteisissa puolustusvoimissa sotilaat käyttivät arvonimiä, joko upseeriston tai miehistön arvoja, joista nähtiin komentojärjestys ja ylennysmahdollisuudet. Eri aselajeissa käytettiin hieman eri arvonimiä, esimerkiksi laivaston ja armeijan arvonimet erosivat suuresti toisistaan. Kuitenkin samanarvoisilla sotilailla oli samanasteinen palkkataso jokaisessa aselajissa.

Henkilöstö aselajeittain vuonna 36 jYt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aselaji Yhteensä Miehistö Upseeristo Miehiä Naisia
Chissien armeija 481 342 408 724 72 618 327 933 153 409
Chissien merijalkaväki 165 562 139 741 25 821 115 682 49 880
Chissien laivasto 284 457 223 590 60 867 149 862 134 595
Chissien tähtihävittäjäjoukot 302 484 212 792 89 692 189 456 113 028
Valtakunnan rajavartiolaitos 37 442 31 856 5 586 27 244 10 198

Yhteensä palveluksessa oli 1 271 287 sotilasta, joista miehiä oli noin 64 prosenttia. Reservissä oli 851 300 sotilasta.

Joukkojen sijoittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chissien laajennuspainotteisten puolustusvoimien väestä suurin osa sijaitsi Valtakunnan ydinalueilla. Komentotukikohta sijaitsi Nuruodon perheen kotiplaneetta Naporarilla, ja Naporar olikin yksi tärkeimmistä puolustusvoimien sijainneista. Chissien laivaston päälaivueen päämaja sijaitsi Naporarin kiertoradalla ja maajoukoista suurin osa oli sijoitettu sen pinnalle. Arvion mukaan noin kolmannes puolustusvoimien väestä olisi Naporarilla tai sen välittömässä ympäristössä. Toinen tärkeä kohde oli Chissien valtakunnan pääkaupunki Csilla, jota suojeli laivaston kakkoslaivue ja paljon armeijan sotilaita. Muita tärkeitä varuskuntia sijaitsi esimerkiksi Cormitilla, Kinossilla ja The Redoubtilla, joilla sijaitsi etupäässä armeijan väkeä.

Vagaarisotien päättymisen johdosta paljon erityisesti merijalkaväen joukkoja oli sijoitettu entisen Vagaarien imperiumin planeetoille rauhanturvatehtäviin ja valvomaan rauhansopimuksen ehtojen toteutumista. Laivaston kolmoslaivue operoi yksinomaan Vagaarien imperiumin alueella. Vagaarien vastarintaryhmät hyökkäilivät toisinaan rauhanturvaajia vastaan, joten vagaarien alueella palvelleet joukot koulutettiin erityisesti taistelemaan sissisotaa vastaan.

Entisen laivaston komentajan Mitth'raw'nuruodon Tuntemattomille alueille perustama Käden imperiumi huoletti Chissien valtakuntaa suuresti. Vaikka sen väki olikin suurilta osin chissejä, Valtakunta suhtautui epäluuloisesti hylkiönä pitämänsä Mitth'raw'nuruodon toimintaan heidän alueensa lähellä. Neljäs laivue ja huomattava määrä merijalkaväen väkeä operoi Käden imperiumin raja-alueilla ja valvoi heidän toimintaansa. Käden imperiumi piti puolustusvoimien joukkoja tarkasti silmällä, joten tarvittiin organisaatio, joka voisi huomaamatta pitää Käden imperiumia silmällä. Tämän takia armeijan alaisen sotilastiedustelun toiminta keskittyi lähinnä näille alueille.

Viides ja kuudes laivue sekä loput armeijan ja merijalkaväen väestä toimivat laajennusjoukoissa: viides laivue keskittyi galaktisen etelän alueisiin ja kuudes laivue pohjoiseen. Niiden tehtävänä oli laajentaa Chissien valtakunnan aluetta etsimällä uusia elinkelpoisia planeettoja ja perustamalla uusia siirtokuntia. Tehtävässä heitä auttoi rajavartiolaitoksen alukset sekä yksityiset retkikunnat. Viitoslaivueen päätukikohta oli Yashuvhulla ja kuutoslaivueen Zoshalla Almathean tähtitelakoilla.

Tähtihävittäjäjoukot toimivat pääasiassa siellä missä laivastokin, sillä ne oli sidottu kiinteästi laivaston lentotukialuksiin. Tähtihävittäjäjoukoilla oli myös oma pieni laivueensa, joka koostui viidestä tähtihävittäjäjoukkojen omasta lentotukialuksesta ja kolmesta saattofregatista. Se operoi siellä, missä sitä milloinkin tarvittiin.