Diplomaattivierailu/tarina

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Keisarillinen amiraali Gilad Pellaeon seisoi tavalliseen tapaansa lippulaivansa Chimaeran komentosillalla. Itse sitä edes huomaamattaan hän siveli sormillaan komentotuolin selkänojaa samalla kun kuunteli vain puolella huomiolla rutiinikierrokselle valmistautuvan komentosiltamiehistönsä keskusteluja. Bastionilta Yaga Minorille ja sitten puoleen tusinaan muuhun Imperiumin sotilastukikohtaan, joissa Pellaeonin oli määrä varmistaa, että kaikkia rauhansopimuksen ehtoja noudatettiin.

Parempi tämäkin kuin heittää elämämme hukkaan jo hävityssä taistelussa, Pellaeon huokasi hiljaa mielessään.

Pieni hymynkare häivähti hänen harmaiden viiksiensä alapuolella, kun hän ajatteli kuinka paljon olikaan viisastunut sen jälkeen, kun oli Sluiss Vanin taistelussa ihmetellyt Thrawnin valmiutta vetäytyä suuramiraalin nähtyä, ettei taistelua enää voinut voittaa. Hieman yli kymmenen vuotta sitten hän olisi uhmakkaasti heittäytynyt epätoivoiseenkin taisteluun vain näyttääkseen, ettei pelännyt vihollista, mutta nyt hän tiesi paremmin.

Äkkiä kiihtynyt kuhina sensoriaseman suunnalla kiskaisi Pellaeonin takaisin sen hetkiseen tilanteeseen. Uteliaana hän höristi korviaan kuullakseen, mikä hämmingin oli aiheuttanut.

"...tunnista edes sen mallia," sensorioperaattori selitti takanaan seisseelle upseerille. "Ja se tulee epäröimättä kohti."

"Pystytkö tekemään uhka-arvion?" upseeri kysyi. "Onko siitä vaaraa Chimaeralle."

"Se on pieni," sensorimies vastasi. "Vain hieman sukkulaa suurempi. Ehkä pieni rahtialus. Mikään tuon kokoinen ei pystyisi aiheuttamaan meille todellista uhkaa."

"Onko se aseistettu?" upseeri jatkoi sensorioperaattorin hiillostamista.

"Luulen niin," kuului vastaus. "Se on kuitenkin vielä liian kaukana, jotta saisimme siitä mitään kunnollisia lukemia. Sensorit eivät kuitenkaan havaitse muita keskittyneitä energialukemia kuin moottorit."

Pienen hetken Pellaeon pohti, josko oli hänen arvolleen alentavaa osoittaa kiinnostusta niin vähäpätöistä asiaa kohtaan kuin tuntematon alus, joka ei ollut sukkulaa suurempi. Toisaalta, asiat eivät aina olleet sitä, miltä ne näyttivät ja Talon Karrden tipahdettua hänen niskaansa vain joitakin kuukausia aiemmin tunnistamattomien alusten tuomana, Pellaeon arveli, ettei tuntemattomia aluksia koskaan voinut jättää täysin huomiotta.

Tai ehkä se on vain jokin tuttu alus, joka lähestyy oudosta kulmasta, hän mietti, mutta kääntyi silti kohti sensoriasemaa.

"Mitä olette havainneet?" hän kysyi.

"Se on tunnistamaton alus, sir," upseeri vastasi. "Pudottautui hyperavaruudesta juuri ja juuri passiivisten sensoriemme havaintoalueella."

"Tein sensorikeilauksen, sir," sensorioperaattori jatkoi. "Alus ei sovi mihinkään tunnettuun profiiliin eikä sen IFF-majakka ole toiminnassa, jos sillä sellaista edes on."

"Se on yhä standardisensorien toiminta-alueen ulkopuolella," upseeri jatkoi. "Havaitsimme sen vain, koska Chimaeralla on tehostettu sensoriyksikkö, kuten tiedätte, sir."

"Sen IFF-majakka aktivoitui, sir," läheisessä yhteyspöydässä istunut nainen ilmoitti.

Ja juuri samalla hetkellä, kun se tuli riittävän lähelle standardisensoreiden havaittavaksi, Pellaeon huomioi hiljaa mielessään samalla, kun seurasi sensorinäyttöä kiinnostuneena. Joku tuolla aluksella on ilmeisesti tietoinen keisarillisten tähtituhoojien toiminnasta.

"Mutta..." nainen jatkoi epäröityään hetken. "Tietokone ei saa mitään tolkkua sen lähettämistä tiedoista. Se on jollakin vieraalla koodilla, jota kone ei pysty kääntämään. Ihan kuin se olisi jotakin tuntematonta kieltä. Sir."

"Joko olette tunnistaneet aluksen tyypin?" Pellaeon kysyi sensoriaseman miehistöltä.

"Emme, sir," upseeri vastasi kumartuen entistä lähemmäksi alaisensa työpöydän näyttöjä. "Se on valmistettu jostakin tuntemattomasta sekoitemateriaalista, eikä rungon malli vastaa mitään tunnettua alustyyppiä. Se näyttää... lähinnä... kalalta."

Kalalta? Pellaeon ihmetteli ja olisi kurtistanut hämmentyneenä kulmiaan, jos olisi pitänyt sitä amiraalin arvolleen sopivana. Siitä oli kauan, kun hän viimeksi oli nähnyt avaruusaluksen, joka oli todella muotoiltu jonkin eläimen mukaan. Ainakaan sellaisen eläimen, jonka hän ja hänen miehistönsä olivat välittömästi tunnistaneet eläimeksi.

"He lähettävät radiokutsua," yhteyspöydässä istunut nainen ilmoitti. "Vastaammeko, sir?"

"Tarkkailkaa yhä sen liikkeitä," Pellaeon sanoi, vaikka tiesi, että sensorimiehistö tekisi sen joka tapauksessa. "Ottakaa viesti vastaan. Tahdon kuulla sen."

Kuului hiljainen räsähdys, kun yhteysradioviesti siirtyi komentosillan kaiuttimiin. Pellaeon valmistautui kuulemaan jotakin vieraskielistä mongerrusta, josta hän tai kukaan muukaan ei saisi mitään tolkkua, mutta--

"Tämä on Käden Imperiumin diplomaattialus Starlight Hunter, pyydämme lupaa telakoitua Chimaeran kanssa," kuului selkeällä ja vahvalla peruskielellä, jossa oli tuskin häivähdystäkään vierasta korostusta. "Toistan, tämä on Käden Imperiumin diplomaattisen valtuuskunnan alus Starlight Hunter, pyydämme lupaa telakoitua Chimaeran kanssa."

"Sir?" yhteysupseeri kysyi katsahtaen amiraaliin.

"Myöntäkää lupa," Pellaeon sanoi äkkiä kiinnostuneena. Tavatessaan Uuden tasavallan edustajia rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Pellaeon oli kuullut pari hiljaista mainintaa jostakin, mikä tunnettiin "Thrawnin kätenä" ja nyt tämä maininta "Käden Imperiumista" kuulosti oudolta yhteensattumalta. Paitsi, ettei Pellaeon uskonut yhteensattumiin. "Tarkastuskierros voi odottaa sen verran, että tapaan tämän diplomaattisen edustajan. Peruuttakaa lähtövalmistelut."

"Kyllä, sir," yhteysupseeri vastasi aktivoiden yhteysradion. "Täällä Chimaera, Starlight Hunter. Telakointilupa myönnetty. Aktivoimme navigointimajakan."

"Kiitos, Chimaera," kuului vastaus. "Lähettiläs odottaa kovin amiraali Pellaeonin tapaamista. Starlight Hunter kuittaa."

"Hälyttäkää kapteeni," Pellaeon sanoi kääntyen poistumaan komentosillalta. "Ja tarkkailkaa, ettei mikään seuraa vierastamme. En tahdo mitään yllätyksiä."

"Kyllä, sir," kuului vastaus. "Kuten käskette, sir."

Pellaeonin suunnatessa laskeutumishangaariin hän ei voinut olla ajattelematta lähes vastaavaa tilannetta vain vähän aikaa sitten, kun hän oli ensimmäisen kerran tavannut Leia Organa Solon avatakseen neuvottelut Uuden tasavallan kanssa. Myös Organa Solo oli saapunut yllättäen, pienellä aluksella ja kuitenkin tämän vaikutus oli ollut mullistava.

Mutta Pellaeon ei tiennyt mitään tästä Käden Imperiumista tai sen lähettiläästä. Siksipä hän päätyi toisenlaiseen ratkaisuun.

"Lähettäkää iskusotilaspartio hangaariin," hän määräsi yhteysradioonsa.

"Kyllä, sir," Chimaeran iskusotilaiden komentaja vastasi.

Kun Pellaeon ehti laskeutumishangaariin, hän löysi nelimiehisen iskusotilassaattueensa jo odottamasta. Nelikko teki reippaasti asennon hänen astuessaan ulos hissistä ja Pellaeon nyökkäsi tyytyväisenä näiden liikkeiden harjoiteltuun yhdenaikaisuuteen. Mitään sanomatta hän viittasi saattuetta seuraamaan itseään ja he astuivat hangaariin, jonka magneettisuojattu portti alkoi samaan aikaan avautua päästääkseen vierailevan aluksen sisään.

Hetkeä myöhemmin Pellaeon näki ensimmäisen vilauksen vieraasta aluksesta, kun sen rungon yläpäässä ollut korkea "evä" ilmestyi näkyviin ja loppu alus seurasi pian perässä. Sen siivet olivat kääntyneet ylöspäin, mikä muistutti Lambda-sukkuloiden siipien toimintaa. Muutenkin aluksen mallissa oli kalamaisuuden lisäksi aavistus jotakin, mikä viittasi keisarillisiin yhteyksiin, mutta Pellaeon ei keksinyt mitä se oli. Aluksen runko oli maalattu kahdella eri harmaalla, minkä lisäksi siihen oli maalattu sinisiä koristekuvioita. Lähellä "pyrstöön" sijoitettuja moottoreita oli vieraskielistä kirjoitusta, jonka Pellaeon pystyi päättelemään aluksen nimeksi, mutta jota hän ei osannut lukea. Ohjaamokuomun molemmin puolin oli asetettu laserkanuunat ja kuomun alapuolella, aivan keskellä aluksen keulaa oli aukko, joka ilmeisesti kuului ohjusjärjestelmään.

Sirosti alus kääntyi ympäri ennen laskeutumistaan. Pellaeon oli katsellut avaruusaluksia koko elämänsä ajan, jo ennen sotilaspalvelukseen lähtemistään ja oli vielä vähän aikaa sitten ajatellut, että oli nähnyt lähes kaiken sillä saralla. Aing-tii -munkkien oudot alukset kuitenkin olivat kuitenkin osoittaneet sen luulon vääräksi. Tämä alus oli kuitenkin huomattavasti sulavalinjaisempi kuin munkkien kummalliset kulkuneuvot olivat olleet.

Perää kohti auenneen laskeutumisrampin suhina sai Pellaeonin lopettamaan aluksen yleisen olemuksen ihailun ja keskittymään jälleen siihen, mitä oli tekeillä. Kun ramppi oli kokonaan avautunut ensimmäinen asia, jonka Pellaeon näki oli kaksi paria iskusotilaiden saappaita, jotka lähtivät marssimaan täsmällisin askelin alas. Sotilaat tulivat kokonaan näkyviin ja asettuivat vartioon rampin molemmille puolille, kuten kunnon henkivartijoiden kuuluikin. Pellaeon ei itse asiassa olisi pystynyt erottamaan tulokkaita muuten omasta saattueestaan, mutta näiden haarniskojen rintapanssariin oli kiinnitetty erikoinen merkki. Se oli hopeinen tähti, tai ehkä aurinko, viininpunaisella pohjalla. Myös kuvion keskustassa oli viininpunainen ympyrä.

Vieraiden iskusotilaiden perässä seurasi ehkä yllättävin näky: nuori nainen, joka oli pukeutunut harmaisiin saappaisiin, housuihin ja tunikaan. Sekä housuissa että tunikassa oli kuitenkin sinisiä koristekuvioita, jotka muistuttivat aluksen kylkeen maalattuja aaltomaisia juovia. Ensimmäisellä vilkaisulla naista olisi saattanut helposti luulla ihmiseksi, mutta tämän ihon oliivinvihertävä sävy viittasi ennemminkin mirialaiseen taustaan. Naisella oli pitkä, paksu, musta tukka ja läpitunkevan siniset silmät, joiden värisävy oli samaa kuin hänen vaatteissaan ja aluksen merkinnöissä. Pellaeon epäili, ettei se ollut sattumaa, vaan värillä oli jokin merkitys, mikä ei kuitenkaan auennut hänelle.

Viimeisenä aluksesta asteli esiin vielä toinen pari iskusotilaita, joilla oli myös viininpunainen kuvio rintapanssarissa. Liikkeiden varmuus osoitti, että tämä vieras iskusotilasnelikko oli aivan yhtä ammattimainen kuin Pellaeonin oma saattue.

Pellaeon astui pari askelta saattueensa edelle ottamaan vierasta vastaan ja ojensi kätensä.

"Tervetuloa Chimaeralle, lähettiläs," Pellaeon sanoi. "Olen amiraali Gilad Pellaeon."

"On ilo tavata teidät, amiraali Pellaeon," nainen vastasi kätellen miestä. Nainen puhui selkeätä peruskieltä, mutta tämän puheessa oli musikaalinen nuotti, jollaista Pellaeon ei ollut tottunut kuulemaan. "Olen Nova Dance, Käden Imperiumin lähettiläs Nirauanilta. Tuon teille tervehdyksen amiraali Parckilta ja hallintoneuvostolta."

Kuullessaan Parckin nimen mainittavan Pellaeon hieman jännittyi. Voss Parck oli aikanaan tunnettu siitä, että tämä oli seurannut Thrawnia kaikkialle ja myös kadonnut yhdessä tämän kanssa jonnekin Tuntemattomille alueille. Thrawnin ottaessa yhteyttä Pellaeoniin kymmenen vuotta aiemmin, Parckista ei kuitenkaan ollut sanottu sanaakaan.

"Tervetuloa, lähettiläs Dance," Pellaeon sanoi viitaten kohti sisemmälle johtanutta ovea. "Keskustelisimmeko vierailunne syystä jossakin mukavammassa paikassa?"

"Toki, amiraali," Dance nyökkäsi viitaten kahta saattueensa sotilasta jäämään alukselle. Nämä nyökkäsivät ja katosivat takaisin ylös ramppia kahden muun astuessa hieman lähemmäksi lähettilästä. "Näyttäkää vain tietä, sir."

Pellaeon johdatti vieraansa neuvotteluhuoneeseen, jonka suuresta ikkunasta oli vaikuttava näkymä yli koko hangaarin. Ilman Pellaeonin erityistä määräystä iskusotilaat jäivät huoneen ulkopuolelle, ja vain toinen Dancen mukana seuranneista sotilaista astui lähettilään perässä sisälle jättäen toverinsa pitämään seuraa Pellaeonin vartiostolle. Sotilas asettui oven viereen vartioasemiin ja oli kuin ei olisi ollutkaan, vaikka varmasti tarkkaili silmä kovana lähettilään tilannetta.

"Istukaa olkaa hyvä, lähettiläs," Pellaeon kehotti viitaten neuvottelupöydän ympärillä olleisiin tuoleihin. "Toivottavasti ette pidä minua tunkeilevana tai epäkohteliaana, jos pyydän teitä kertomaan, mikä toi Käden Imperiumin lähettilään luoksemme juuri nyt."

"En toki, herra amiraali," lähettiläs Dance vastasi ja nuoren naisen hymy oli lievässä ristiriidassa hänen puheensa muodollisen sävyn kanssa. "Mutta sen selittääkseni minun lienee kerrottava teille myös hieman Käden Imperiumin historiasta. Teidän on tärkeätä ymmärtää, sir, ettemme tahdo millään tavoin sekaantua väleihinne Uuden tasavallan kanssa."

"Tietenkin, lähettiläs," Pellaeon vastasi nyökäten. "Olkaa hyvä ja kertokaa."

"Syndic Mitth'raw'nuruodo perusti Käden Imperiumin," nainen aloitti, mutta huomatessaan Pellaeonin heti pudonneen kärryiltä hän selitti tarkemmin. "Anteeksi. Te tietenkin tunsitte syndicin suuramiraali Thrawnina."

Kun Pellaeon nyökkäsi saaden jälleen kertomuksesta jonkinlaisen otteen, Nova Dance jatkoi selitystään.

"Suuramiraali asetti amiraali Parckin Käden Imperiumin johtoon palatessaan Imperiumiin," nainen selitti. "Hän jätti tehtäväksemme valvoa muutamia tuntemiamme uhkia, jotka odottivat vain tilaisuuttaan vahingoittaa sekä Imperiumia että..." Dance epäröi ennen kuin sanoi lauseensa loppuun. "Sekä Imperiumia että Chissien valtakuntaa. Se on Käden Imperiumin tehtävä."

"Chissien valtakuntaa?" Pellaeon ei voinut olla kysymättä. Hän epäili lähettilään siitä mainitessaan puhuneen hieman ohi suunsa.

"He kutsuvat itseään chisseiksi," lähettiläs sanoi hieman hermostuneesti. "Thrawnin oma kansa. Heidän valtakuntansa kattaa melko laajan alueen siellä, mitä Galaktisessa Imperiumissa kutsutaan Tuntemattomiksi alueiksi. Kuten sanoin, Thrawn tahtoi Käden Imperiumin toimivan puskurina sekä teidän Imperiuminne että Chissien valtakunnan ja galaksin reuna-alueiden lukuisten uhkien välillä. Lähtiessään luotamme Thrawn käski meidän pysytellä huomaamattomissa ja keskittyä rakentamaan puolustuksia, ja sen olemme tehneetkin."

"Aina tähän asti," Pellaeon sanoi nyökäten. "Mikä muuttui?"

"Huhu Thrawnin paluusta," Dance sanoi katsoen suoraan Pellaeonin kasvoihin.

"Joka osoittautui moff Disran huijaukseksi," amiraali sanoi synkästi huomaten kiinnostuneena, että moffin nimen maininta sai aikaan pienen liikahduksen Dancea saattaneessa iskusotilaassa. Tämä selvästikin kuunteli heidän keskusteluaan tarkasti.

"Ikävä kyllä," nainen huokasi nyökäten. "Eräät meistä epäilivät jonkinlaista huijausta alusta alkaen, mutta emme voineet olla siitä varmoja ennen kuin kuulimme huhuja siitä, mitä tapahtui Yaga Minorilla. Meidän yhteydenottomme teihin, amiraali, kuitenkin viivästyi hieman lisää sen vuoksi, että Jaden ja Skywalkerin vierailu Nirauanilla päättyi huomattaviin aineellisiin vahinkoihin. Myös heidän itsepäinen varoituksensa, että Imperiumiin yhteyden otto voisi pakottaa meidät sekaantumaan sotaan teidän ja Uuden tasavallan välillä, sai meidät varovaisiksi."

"Mutta nyt, kun rauhansopimus Imperiumin ja Uuden tasavallan välillä on julkistettu, tilanne on toinen?" Pellaeon päätteli.

"Täsmälleen, amiraali," Dance nyökkäsi hitaasti ja painokkaasti. "Tilanne on muuttunut, eikä meidän tarvitse enää olla huolissamme siitä, että joku Disran kaltainen pystyisi manipuloimaan meidät sekaantumaan sotaan, joka ei meille kuulu. Mutta emme myöskään enää voi vain istua hiljaa syrjässä, emme nyt, kun Skywalker ja Jade tietävät olemassaolostamme. Siksi päätimme hakeutua yhteyteen suoraan teidän kanssanne, amiraali. Luotamme siihen, että voimme asioida kanssanne joutumatta luopumaan periaatteistamme."

"Olen kiitollinen luottamuksestanne, lähettiläs," Pellaeon vastasi toivoen, ettei hän kuulostanut piikikkäältä tai sarkastiselta. "Miten pitkään olette vierainamme?"

"Niin kauan kuin sallitte, herra amiraali," nainen hymyili. "Minulle ei ole asetettu mitään määrättyä ajankohtaa, jolloin minun tulisi palata, kunhan lähetän säännöllisesti ilmoituksen vierailun etenemisestä."

"Siinä tapauksessa tuskin tahdotte majailla ainoastaan aluksellanne, lähettiläs," Pellaeon sanoi nousten seisomaan ja nainen seurasi esimerkkiä sulavasti liikkuen. "Pyydän järjestämään teille majoitustilat, joissa te ja saattueenne voitte oleskella mukavammin."

"Kiitämme tarjouksestanne, amiraali," Dance sanoi, mutta tämän hymyssä oli jotakin erikoista, kun hän vilkaisi saattajanaan toiminutta iskusotilasta.

Amiraali Pellaeonin ja lähettilään astuessa ulos käytävässä odottaneet sotilaat napsahtivat tiukasti asentoon ja Dancea seurannut sotilas olisi sulautunut täydellisesti Pellaeonin saattueen joukkoon, ellei hänellä olisi ollut viininpunaista tunnusta rintahaarniskassaan. Saattaessaan vierastaan takaisin alukselle Pellaeon pisti muistiinsa, että kunhan diplomaattiset yhteydet alkaisivat kehittyä, hänen pitäisi kysyä merkistä Dancelta.

"Kun olen saanut majoituksenne järjestettyä, lähetän upseerin näyttämään ne teille," Pellaeon sanoi, kun he astuivat hangaariin. "Toivon, että aterioitte tänään aluksen päällystön seurassa, lähettiläs."

"Kuten tahdotte, amiraali," nainen vastasi muodollisesti. "Tapaamme siis silloin."

"Näkemiin, lähettiläs," Pellaeon sanoi kohottaen naisen käden huulilleen vanhaan alderaanilaiseen tapaan, jota oli käyttänyt tuskin koskaan, mutta joka silti oli iskostunut hänen takaraivoonsa jostakin etikettikoulutuksesta ikuisuus sitten. Nyökättyään vielä hyvästiksi Pellaeon kääntyi poistumaan ja hänen neljän iskusotilaan vartionsa seurasi.

~ ~ ~ ~ ~

Huokaisten Nova Dance katseli amiraali Pellaeonin poistumista.

Tämä ei suinkaan ollut hänen ensimmäinen tehtävänsä Käden Imperiumin diplomaattisena edustajana, mutta sen merkitys oli aivan eri luokassa kuin minkään aikaisemman.

Äkkiä hän tunsi haarniskoidun käden olallaan. Hän kääntyi ja vaikka hän ei nähnytkään kypärän alta Korlo Brightwaterin kasvoja, hän tiesi kuka kukakin hänen saattajistaan oli.

Mitään puhumatta kolmikko kipusi Starlight Hunterin oleskelutilaan, jossa kolme muuta heidän seurueensa jäsentä odottivat. Taxtro Grave ja Saberan Marcross olivat riisuneet osan haarniskastaan ja heidän kypäränsä nököttivät oleskelutilan pöydällä kuin katkenneet päät, odottamassa, että niiden omistajat pukisivat ne takaisin päälleen. Starlight Hunterin Imperiumin alueelle Novan kanssa lentänyt Joak Quiller oli tovereidensa seurassa, myös puoliksi haarniskoituna ja valmiina toimimaan, jos sille tarvetta tulisi.

"Miten meni?" Marcross kysyi nähdessään heidän palaavan.

"Suunnilleen yhtä hyvin kuin tällainen ensitapaaminen voi mennä," Nova vastasi aukaisten oleskelutilan kylmäkaapin ja ottaen sieltä juomatölkin ennen kuin istahti sohvalle. "Tai ehkä jopa aavistuksen paremmin," nainen myönsi virnistäen, kun Daric LaRone ja Korlo Brightwater ryhtyivät kuoriutumaan omista haarniskoistaan. "Amiraali Pellaeon vaikuttaa miellyttävältä. En yhtään ihmettele, että syndic Mitth'raw'nuruodo valitsi hänet. Jotenkin hän muistuttaa amiraali Parckia."

"Hän on myös erittäin taitava," LaRone huomautti vetäen kypärän päästään. "Hän pelasti Thrawnin avulla Chimaeran Polnin taistelun aikana."

"Näin olen kuullut," Dance hymyili tarkastellen tovereitaan.

Kaikki viisi olivat keski-ikäisiä miehiä—jokaisen ikä lähenteli jo viittäkymmentä, ellei ollut jo hieman sen ylikin—mutta he olivat kaikki vielä elämänsä kunnossa, vaikka pitkän sotilaspalveluksen rasitusten jäljet näkyivät heidän kasvoillaan. He olivat joitakin vuosia vanhempia kuin Novan isä ja hän oli tuntenut heidät lapsesta asti, aina siitä saakka, kun hänen perheensä oli liittynyt Käden Imperiumiin.

Vasta nyt Nova tuli ajatelleeksi, että juuri tämän ryhmän valinta hänen henkivartijoikseen ei ehkä lopulta ollutkaan kaikkein paras idea. He toki olivat niitä harvoja, jotka aiemminkin olivat olleet Imperiumin alueella, mutta Nova tiesi, miten aikanaan Tuomion kätenä tunnettu viisikko oli päätynyt Thrawnin komentoon ja mitä näille tapahtuisi, jos heidän henkilöllisyytensä paljastuisi. Asiaa ei kuitenkaan enää voinut korjata.

Ja kaikki viisi olivat itse olleet vapaaehtoisia lähtemään Novan mukaan. Kukaan miehistä ei ollut toiminut aktiivisessa kenttäpalveluksessa enää vuosiin, vaan he olivat kouluttaneet Käden Imperiumin joukkoja, näiden mukana Novan itsensä, hänen sisaruksiaan ja ystäviään, sekä lukuisia muita. Tuomion käden koulutusohjelma oli ollut tehokas, mutta sen seurauksena suurin osa Käden Imperiumin iskusotilaista oli itse asiassa muita kuin ihmisiä, mikä olisi voinut herättää kysymyksiä, jos Nova olisi tuonut muukalaissotilaita henkivartijoikseen.

Daric ja Saberan neuvottelivat oleskelutilan toisella puolella siitä, kumpi heistä lähtisi myöhemmin saattamaan Novaa Chimaeran päällystön päivälliselle. Lopulta Saberan Marcross valittiin tehtävään. Nova virnisti tälle, kun mies murisi jotakin tylsään, muodolliseen tilaisuuteen joutumisesta. Vaikka hän itsekin epäili, että päivällinen voisi osoittautua pitkästyttäväksi, hän tiesi, että se silti voittaisi aluksella tai oleskelutilassa istumisen.

Oli kulunut melkein tunti ennen kuin amiraali Pellaeonin lähettämä saattaja ilmestyi koputtelemaan laskeutumisrampille. Paljon ennen kuin vierailija ehti ylös ramppia Tuomion käsi oli jo taas kokonaan haarniskoissaan ja valmiina seuraamaan Novaa iskusotilaille tyypillisellä täsmällisyydellä.

"Seuratkaa minua majoitustiloihinne, lähettiläs," mies sanoi. "Olen käytettävissänne, jos vain tarvitsette jotakin, ma'am."

"Kiitos," Nova nyökkäsi.

Hetken hän pohti, josko ottaisi laukkunsa kannettavakseen, pyytäisi saattajaa kantamaan vai noutaisi sen myöhemmin. Ennen kuin hän ehti tehdä päätöstä asiassa Joak Quiller ehti napata laukun kannettavakseen. Vaikka ajatus iskusotilaasta matkatavaroiden kantajana vaikutti Novasta hetken hullunkuriselta hän ei sanonut mitään. Hän tiesi, että Quiller oli tuntenut itsensä vähän hyödyttömäksi Starlight Hunterilla, vaikka Hunt olikin sallinut miehen lentää alusta matkan viimeisen vaiheen aikana. Siksi tämä ilmeisesti tahtoi olla edes jollakin pienellä tavalla hyödyksi.

Saattajan avatessa majoitustilan oven Nova ei voinut olla hieman yllättymättä. Se oli tilavampi kuin hän oli osannut odottaa ja siihen kuului oleskelutila ja kaksi makuuhyttiä.

"Tarvitsetteko jotakin, lähettiläs?" saattaja tiedusteli.

"En mitään, kiitos," Nova vastasi.

Heti, kun heidän saattajansa oli poistunut, LaRone ja Quiller lähtivät kiertämään huoneita ja tarkastamaan oliko sinne asennettu vakoilulaitteita. Vasta heidän vakuututtuaan, että vakoilulaitteita ei ollut he riisuivat kypäränsä ja muut seurasivat esimerkkiä.

"Ota sinä tuo," Daric viittasi Novan kohti toista hyttiä. "Me jaamme toisen."

Kun koko seurue oli asettunut majoitustiloihin, Nova istuutui oleskelutilan HoloNet-pöydän ääreen ja ryhtyi kuluttamaan aikaa tutkimalla, millaisiin tietoihin pääsi sen kautta käsiksi. Nova oli yllättynyt siitä, että kone päästi hänet lähes kaikkiin Imperiumin tietopankkeihin, vain sotilaalliset tiedot oli salattu. Tietoja lukiessaan Nova uppoutui niihin niin syvästi, että vasta LaRonen puhutellessa häntä tuntia ennen päivällisaikaa, hän tajusi, että hänen olisi valmistauduttava edustustehtäväänsä.

~ ~ ~ ~ ~