Ei mikään satunnainen kohtaaminen/tarina

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Hyperavaruus romahti tähtiviiruiksi ja sitten eteenpäin tähdiksi, kuten oli tapahtunut lukuisia kertoja sen jälkeen, kun Admonitor oli aloittanut Tuntemattomien alueiden tutkimisen. Tällä kertaa kapteeni Dagon Niriz ja hänen aluksensa löysivät pienehkön, keltaisen auringon, joka oli kovin samanlainen kuin monet muutkin tähdet niin monissa aurinkokunnissa. Hän kääntyi sensoriupseerin puoleen.

"Näkyykö planeettoja?" kapteeni kysyi.

"Ei mitään mainitsemisen arvoista, kapteeni," upseeri vastasi. "Jokunen suurempi asteroidi, mutta ei mitään mitä voisi kutsua planeetaksi. Ei ainakaan tällä puolella aurinkokuntaa."

"Tarkkaile kivien sijaintia, emme tahdo osua mihinkään kun häivymme täältä," Niriz määräsi, kääntyen katsomaan, miten Admonitorin TIE hävittäjät levittäytyivät tähtituhoojan etupuolelle muodostelmaan, jota kapteeni oli alkanut kutsua tutkimuskuvioksi. Katsellessaan hajaantuvien hävittäjien moottorien hehkua hän tajusi, ettei ollut oikeastaan koskaan pysähtynyt miettimään, miten monta tyhjää aurinkokuntaa maailmankaikkeudessa lopulta olikaan.

Mutta kuten hän oli jo oppinut, kaikkien niiden tyhjien aurinkokuntien seassa oli myös niitä, joissa asusti uhkia, jotka vain odottivat käydäkseen Admonitorin ja sen edustaman Imperiumin kimppuun. Ja yksi mies—tai tarkemmin sanottuna, yksi muukalainen—oli valmis ottamaan yhteen niiden uhkien kanssa…

Aivan kuin Nirizin ajatus olisi kutsunut hänet paikalle. Kapteeni kuuli askelia takaansa ja kääntyi kasvokkain komentavan upseerinsa, amiraali Thrawnin kanssa.

"Raportti, kapteeni?" sini-ihoinen upseeri kysyi seisahtuessaan Nirizin viereen.

"Näyttää siltä, että löysimme taas yhden tyhjän aurinkokunnan, sir," hän vastasi. "Mitäänsanomaton aurinko, muutama avaruuskivi ja pahuksen paljon tyhjyyttä. TIE hävittäjät ovat aloittaneet tutkimuslentonsa, mutta on epätodennäköistä, että ne löytäisivät mitään."

"Hyvä on, kapteeni," Thrawn sanoi rauhallisesti, astuen muutaman askeleen eteenpäin katsellakseen ulos suurista ikkunoista. "Jatkakaa."

Neljä tuntia myöhemmin näytti siltä, että kapteeni Nirizin ennustus oli osunut oikeaan. Admonitorin sensorit eivät vieläkään huomanneet muuta kuin kiviä ja TIE hävittäjät olivat kääntyneet palaamaan takaisin ilmoitettuaan turhasta tutkimusmatkasta. Ja niiden neljän tunnin aikana Niriz ja Thrawn olivat tuskin vaihtaneet sanaakaan. Niriz oli aikoja sitten oppinut, ettei Thrawn ollut parhaimmillaankaan erityisen puhelias, mutta neljä tuntia hiljaista vahtimista alusten tutkiessa tyhjää aurinkokuntaa oli varmasti jonkinlainen ennätys myös amiraalille. Mielen hiljaisissa sopukoissa epämiellyttävä ajatus alkoi kalvaa Dagon Niriziä: Thrawn itse oli tahtonut tämän tehtävän laajentaa Imperiumia Tuntemattomille alueille, mutta oliko amiraali vielä yhtä tyytyväinen tehtävään kuin oli ollut sen alussa, vai alkoiko jonkin epämääräisen hedelmätön etsiminen käydä myös muukalaisen voimille?

Viimeisenkin TIE hävittäjän moottorivana katosi Admonitorin alle, kun pienempi alus suuntasi takaisin hangaariin. Niriz tiesi, että kuluisi vielä noin minuutti ennen kuin hangaarin valvojat ilmoittaisivat heidän olevan valmiit poistumaan jälleen yhdestä tyhjästä tähtijärjestelmästä. Amiraali Thrawn seisoi yhä hänen vieressään, tuijottaen tyhjää kohtaa, jossa TIE oli hetkeä aikaisemmin vielä ollut. Kapteeni Niriz oli juuri valmistautumassa antamaan määräyksen ohjaukselle, että alkaisivat suunnitella heidän seuraavaa hyperavaruushyppyään, kun sensoriasemasta kuuluva hermostunut ääni sai sanat juuttumaan hänen kurkkuunsa.

"Sir!" upseeri huudahti. "Näemme tunnistamattoman aluksen, vajaa 80 kilometriä. Se on suunnilleen risteilijän kokoinen."

Miten helkkarissa jotakin sen kokoista pääsi niin lähelle meidän huomaamattamme? oli ensimmäinen ajatus, joka kävi kapteeni Nirizin mielessä. "Hälyttäkää täysi taisteluvalmius ja käskekää TIE hävittäjät takaisin avaruuteen, nyt!" hän karjaisi ääneen.

"Peruuttakaa käsky," Thrawn sanoi rauhallisesti - ensimmäiset sanat, jotka amiraali oli sanonut moneen tuntiin. "Tehkää täysi sensorikeilaus lähestyvälle alukselle ja sen ympäristölle."

"Sir?" kapteeni Niriz ihmetteli. Hän oli hämmentynyt, koska hävittäjien istuttaminen hangaarissa tuntemattoman vihollisen liikkuessa alueella, missä sensoreiden olisi pitänyt ne havaita jo aiemmin, ei ollut taktisesti järkevää.

"Odota ja katso, kapteeni," oli amiraalin ainoa vastaus. "Yhteysupseeri, kytkekää ulkoinen signaali yhteysradiooni ja odottakaa käskyäni."

"Kyllä, sir," tuli heti vastauksena.

"Sillä on saattue, sir," sensoriupseeri ilmoitti. "Neljä hävittäjän kokoista alusta. Tämä on kahjoa, ne tuskin näkyvät skannereissamme…" upseerin ääni haipui kuulumattomiin.

Seistessään aivan Thrawnin vieressä, kapteeni Niriz oli huomaavinaan pienen hymyn aavistuksen nykivän amiraalin suupielessä, mutta liike oli niin pieni, ettei hän ollut varma näkemästään.

"Avatkaa yhteys," Thrawn käski ja nosti yhteysradion suunsa eteen. "Tämä on Imperiumin tähtituhooja Admonitor, kutsuu lähestyviä aluksia. Olkaa hyvä ja vastatkaa."

"Tämä on Chissien laajennuspainotteisen puolustuslaivaston alus Springhawk," selvästi naispuoliselle kuulunut ääni vastasi hitaalla, mutta huolitellulla peruskielellä. "Olette partioalueellamme, Admonitor. Mitkä ovat aikeenne?"

"Laajennuspainotteinen laivasto?" Dagon Niriz toisti kuiskaten. "Sehän kuulostaa aivan kuin…"

Thrawn keskeytti hänet kohottamalla kättään.

"Emme tarkoittaneet tunkeilla alueellenne, Springhawk," Thrawn sanoi rauhallisesti ja tällä kertaa Niriz oli varma, että näki hymyn aavistuksen amiraalin huulilla. "Me tahdomme vain tutustua naapureihimme. Voinko tarjota teille vieraanvaraisuutta aluksellani?"

"Otan kutsunne vastaan, Admonitor," kuului vastaus. "Saavun sinne hetken kuluttua."

Kuului hiljainen kilahdus kun yhteys katkesi.

"Ajatteletteko samaa kuin minä, sir?" kapteeni Niriz mutisi Thrawnille amiraalin yhä tarkkaillessa avaruutta, missä lähestyvät vieraat alukset eivät vielä olleet näkyvillä paljaalle silmälle. "Tämä nainen suostui tulemaan tapaamaan teitä liian helposti. Aivan kuin tämä olisi uusinta kohtaamisesta ebruchien kanssa. Tuo ei sentään väittänyt olevansa kaiken näkemänsä valtiatar." Hän ei voinut estää halveksuntaa nousemasta ääneensä. "Hölmö nainen."

"Niinkö arvelette, kapteeni?" Thrawn kysyi puhuen rauhallisesti, mutta Niriz tunnisti vaarallisen terävyyden joka piileksi amiraalin mitään paljastamattoman ulkokuoren alla. "Ehkä te olettekin se, joka on hölmö. Mutta tässä tapauksessa tiedätte yksinkertaisesti liian vähän, kapteeni. Katsokaas, perustatte oletuksenne arvioon, että meitä nyt lähestyvät alukset ovat tuntemattomia vihollisia."

Nirizin aivot alkoivat käydä ylikierroksilla. Tietenkin hän oli olettanut, että lähestyvä tuntematon alus oli vihollinen. Mutta jos Thrawn tiesi niin varmasti toisin, ehkä alus ei ollutkaan amiraalille yhtä vieras kuin se oli Admonitorin sensorimiehistölle. Mikä tarkoitti…

Uudet lähestyvät askeleet keskeyttivät hänen ajatuksensa.

"Kutsuitte minua, sir?" komentaja Voss Parckin ääni kuului heidän takaansa. Niriz ei ollut huomannut Thrawnin tekevän muita yhteysradiopuheluita kuin sen, joka oli suunnattu vieraille aluksille, mutta ehkä ei ollut hänen asiansa tietää, miten amiraali oli yhteydessä vanhimpaan liittolaiseensa.

"Komentaja," Thrawn tervehti ja kääntyi sitten viittaamaan tuntemattomia aluksia kohden. "Katsokaa tuota."

Nopeasti lähestyvä risteilijä oli juuri tulossa näkyviin heidän etupuolellaan. Pienet moottorihehkut sen ympärillä osoittivat että neljä hävittäjän kokoista alusta yhä kierteli emoalustaan. Ja kuudes alus jätti muita jälkeensä, ja sen suunta oli suoraan kohti Admonitoria.

"Teidän kansaanne?" Parck kysyi, mutta ei jäänyt odottamaan vastausta. "Mietinkin, milloin kohtaisimme heitä."

Heidän vieressään Dagon Niriz tunsi häpeän punan nousevan kasvoilleen, mutta hänen upseeritoverinsa näyttivät olevan liian kiinnostuneita lähestyvistä aluksista huomatakseen hänen epämukavuuttaan. Risteilijä näytti pysähtyneen juuri ja juuri heidän turbolaseriensa tulitehon ulkopuolelle, missä se leijui yhdessä saattueensa kanssa. Vain yksi moottorihehku erottui lähempänä ja tuli yhä vain heitä kohti epäröimättä.

"Pitäkää tämä asema ja jatkakaa alueen skannausta," Thrawn määräsi hetken kuluttua. "Kapteeni, komentaja, jos tulette mukaani ottamaan vierastamme vastaan. Tahtoisin esitellä teidät."

Thrawn, Niriz ja Parck saapuivat laskeutumishangaariin voin puoli sekuntia ennen kuin vieraileva alus asettui laskeutumisjalustoilleen. Se oli pieni alus, kykenevä kuljettamaan kolme, ehkä neljä, henkilöä, sulavalinjainen ja väriltään tummanharmaa—aluksen pinta näytti melkein imevän itseensä valoa sen sijaan, että olisi heijastanut sitä, mikä ehkä selitti sen, että sensoreilla oli ollut hankaluuksia huomata aluksia.

Amiraali määräsi turvasaattueensa perääntymään ovensuuhun, kun kapteeni Niriz ja komentaja Parck sijoitettiin seisomaan hieman Thrawnin taakse, joka astui vierailevaa alusta kohti yksin.

Laskeutumisramppi avautui ja he näkivät mustan saapasparin astelevan sitä alas. Naisen yllä ollut univormu oli muuten kokonaan musta, mutta sen kauluksessa oli pienet hopeiset laatat ja molemmilla olkapäillä viininpunainen värikaistale. Naisen sininen iho ja punaiset silmät osoittivat välittömästi, että hän todella kuului samaan lajiin kuin Thrawn. Tämä käveli kohti tervetulokomiteaa tasaisin askelin samalla kun silmät kiersivät ympäristöä nopeasti arvioiden. Niriz nielaisi katsellessaan naisen lähestymistä—hänen omat sanansa hölmö nainen kaikuen hänen korvissaan—tämän koko olemuksen huokuessa sotilaallista taustaa, kasvojen mitäänsanomattomasta ilmeestä aina avoimesti ja huolettomasti uumalle vyötettyyn käsiaseeseen asti. Selvästikin Thrawnin lajilla oli korkeampi käsitys naisista sotilaskomentajina kuin Imperiumilla.

Nainen pysähtyi noin kahden metrin päähän Thrawnista ja tämän tovereista, silmien kiertäessä kaikki kolme ja suuntautuessa sitten amiraaliin, joka astui kaksi askelta eteenpäin.

"Tervehdin teitä, crahsystor Mitth'ray'nasafia," hän sanoi muodollisella äänellä.

"Otan vastaan tervehdyksenne ja tervehdin puolestani teitä, Mitth'raw'nuruodo." Nimeä edelsi tuskin huomattava epäröinti, aivan kuin uusi tulokas olisi tahtonut lisätä siihen arvonimen. "Takaatteko turvallisuuteni?"

"Takaan turvallisuutenne hengelläni ja niiden hengillä, jotka ovat komennossani," Thrawn vastasi. "Astukaa sisään rauhassa ja luottamuksessa."

Ja sen jälkeen muodollinen ilmapiiri, joka oli vallinnut muukalaisten välillä tervehdysten ajan suli pois. Kohtausta seuranneet ihmiset eivät pystyneet sanomaan, kumpi liikkui ensin kun chissit astuivat toistensa lähelle, ojensivat oikeat kätensä ja tarttuivat toisiaan kyynärpäistä. Vaikka ensimmäiset tervehdykset olivat olleet virallisia—Niriz tosin oli huomannut, että Thrawn ja vieras selvästi olivat tunteneet toisensa nimeltä—tämä käsivarsitervehdys kertoi huomattavasti läheisemmästä suhteesta. He pysyivät liikkumattomina hetken ennen kuin perääntyivät ja amiraali kääntyi siten, että oli kasvokkain sekä vieraaseen että omiin seuralaisiinsa.

"Admonitorin kapteeni Dagon Niriz, ja komentaja Voss Parck," Thrawn sanoi viitaten molempiin vuorollaan. "Sallikaa minun esitellä crahsystor Mitth'ray'nasafia. Sisareni."

Niriz tunsi kylmän, raskaan painon putoavan vatsaansa ja hänen kasvoilleen nousi jälleen häpeän kuumotus. Hölmö nainan. Hän tiesi nyt itse olleensa hölmö. Hänen olisi pitänyt arvata, että ennemmin tai myöhemmin he tapaisivat Thrawnin väkeä kierrellessään Tuntemattomilla alueilla. Ja hänen olisi pitänyt miettiä tarkemmin ennen kuin arvioisi heidän vieraansa älykkyyttä sen perusteella, että tämä oli nainen ja muukalainen. Hän tiesi loukanneensa—niin tahaton kuin loukkaus oli ollutkin—komentavan upseerinsa sukulaista, joka selvästikin jakoi veljensä sotilaallisen taustan.

"Tervetuloa Admonitorille krhasyster Mitraynasofia," Niriz sanoi kumartaen päätään kohteliaasti, yrittäen parhaansa mukaan toistaa hankalat muukalaiskieliset äänteet, ja tietäen, että epäonnistui siinä surkeasti. Hän ei ollut koskaan ollut erityisen kiinnostunut oppimaan muukalaisten kieliä.

"On kunnia tavata teidät, crasystor," komentaja Parck sanoi, kun vieras käänsi huomionsa hänen puoleensa. Niriz oli hieman kateellinen Parckin paremmin onnistuneesta vieraan arvonimen lausumisesta, mutta hän myös tiesi komentajan ennestään osaavan muutamia muukalaiskieliä, minkä lisäksi tämä ehkä oli oppinut muutamia Thrawnin kielen sanoja amiraalilta itseltään.

"Kiitos, kapteeni Dagon Niriz ja komentaja Voss Parck," nainen sanoi osoittaen huomattavaa kykyä lausua heidän nimensä vain vähäisin ponnistuksin. "Myös minulle on kunnia tavata teidät."

"Olen antanut keisarillisille liittolaisilleni luvan puhutella minua keskusnimelläni, Thrayna," Thrawn sanoi viitaten heidän vierastaan kohti turbohisseille vieviä ovia. Sisarukset lähtivät kävelemään täysin yhdenaikaisin askelin Nirizin ja Parckin seuratessa heidän perässään kuin varjot. "Onko mahdollista, että he käyttäisivät peruskielistä versiota arvonimestäsi yhdessä keskusnimesi kanssa, ja kutsuisivat sinua komentaja Thraynaksi?"

"Uskoisin, että sen voi sallia," nainen sanoi vakavasti, kyse selvästi oli kulttuurisesti hyvin tärkeästä myönnytyksestä. "Entä mikä on sinun asemasi tässä Imperiumissa, jota nykyään palvelet, veli?"

"Amiraali," Thrawnin ääni ja kasvot pysyivät täysin ilmeettöminä hänen sanoessaan sen—niissä ei ollut jälkeäkään siitä ylpeydestä, joka oli niin tyypillistä useille korkeille sotilasjohtajille.

"Niinkö?" naisen silmät näyttivät huomaavan jokaisen alueella liikkuneen ihmisen—hän selvästi oli tietoinen, että Thrawn ja hän olivat ainoat toiseen lajiin kuuluvat paikalla. "Sitten olet pärjännyt varsin hyvin."

"Niin voi todellakin sanoa, ma'am," komentaja Parck uskaltautui sanomaan. "Hän teki melkoisen vaikutuksen Imperiumin keskuksessa."

"Voin hyvin kuvitella," crahsystor sanoi ja hänen äänessään oli selvä kuivan huumorin sävy.

"Kapteeni, komentosilta on teidän, ilmoittakaa jos jotakin tapahtuu," Thrawn sanoi seurueen pysähtyessä turbohissien luo. "Komentaja, käskekää miestemme suorittaa muutamia laukaisuharjoituksia, mutta pysykää kymmenen kilometrin säteellä aluksesta. Tahtoisin keskustella sisareni kanssa kahden kesken. Tapaamme teidät myöhemmin päivällisellä."

"Kyllä, sir," molemmat ihmismiehet vastasivat yhteen ääneen ja kääntyivät poistuakseen.

"Laukaisuharjoituksia?" he kuulivat crahsystorin kysyvän veljeltään—chissit puhuivat yhä peruskieltä, selvästikin tahtoen heidät ehkä kuulevien keisarillisten ymmärtävän, mitä he sanoivat niin kauan kuin olivat yhä ihmisten kuuluvilla. "Koetatko—mikä se ihmisten sanonta olikaan—sekoittaa joukkojeni häkkiä?"

"Se on 'ravistella häkkiä', Thrayna," Thrawn korjasi. "Ja olen kiinnostuneempi tietämään, miten minun joukkoni reagoivat sinun alustesi läsnäoloon. Katsos, he ovat…"

Keskustelun loppu häipyi kuulumattomiin, kun chiss-kaksikko astui turbohissiin ja ovi sulkeutui.

"Outoa ajatella, että hänellä on perhe, siskokin," Niriz sanoi, kun hän ja Parck suuntasivat omiin töihinsä. "Tiesitkö sinä?"

"En, hän puhui kyllä omasta kansastaan, mutta ei koskaan maininnut perhettään," Parck pudisti päätään. "Luulen, että heillä on paljon kerrottavaa toisilleen niin monen vuoden jälkeen."

Parck suuntasi TIE hangaariin ja Niriz palasi komentosillalle. Hän oli hyvin kiinnostunut näkemään, minkälaisen reaktion Parckin laukaisuharjoitus saisi aikaan chiss-alusten keskuudessa.

"Raportti," hän sanoi pysähtyessään sensoriaseman viereen. "Oletteko löytäneet mitään?"

"Ei mitään, sir," sensoriupseeri vastasi. "Yhä vain se yksi risteilijä ja sen neljä saattajaa. He pysyvät turvallisen välimatkan päässä."

"Kohta näemme, josko se asia muuttuu," Niriz mutisi, kun hän kuuli hangaarin valvontaupseerin ilmoittavan TIE lentueen laukaisemisesta.

Hän tarkkaili sensoreiden näyttämää chissien aluksista, kun TIE hävittäjät kiersivät Admonitorin keulan, ja odotti niiden liikkuvan. Hän jännittyi…

Ja mitään ei tapahtunut.

Risteilijä vain pysyi paikallaan, vaivautumatta edes kääntämään keulaansa suurempaa alusta kohti pienentääkseen profiiliaan. Ympäryspartiossa lentävät hävittäjät pitivät lentoreittinsä täysin muuttumattomina, aivan kuin eivät olisi edes nähneet Admonitorin sylkemää hävittäjien parvea. Selvästikin crahsystor Mitth'ray'nasafian joukot olivat hyvin kurinalaisia, minkä lisäksi he olivat luultavasti osanneet odottaa jonkinlaista voimannäytettä keisarilliselta alukselta, ja heitä oli kielletty reagoimasta siihen. Niriz joutui myöntämään itselleen, että sellainen tyyneys oli aavistuksen hermostuttavaa.

~ ~ ~ ~ ~

Useita tunteja myöhemmin, sen jälkeen kun he olivat nauttineet illallisen, jonka aikana Thrawn ja Parck olivat suurimmaksi osaksi muistelleet ensimmäistä tapaamistaan, Thrawn, Parck ja Niriz saattoivat Thraynan takaisin alukselleen—Thrawn oli kertonut alaisilleen, että chissit yleensä kutsuivat sellaista alusta komentajan liituriksi ja se oli aluksen ylimmän upseerin yksityinen, hyperajokykyinen kulkuneuvo. Siihen mennessä, kun Thrawn ja hänen seuralaisensa palasivat hangaarista komentosillalle, Thraynan alus oli jo melkein ehtinyt risteilijän luokse. Ja niin pian kuin liituri oli kiinnittynyt isompaan alukseen, koko ryhmä kääntyi ja katosi yhdessä vilauksessa hyperavaruuteen.

Thrawn seisoi paikallaan hetken aikaa, katsellen paikkaa, jossa hänen sisarensa alus oli juuri ollut. Hän päästi pienen huokauksen, jota hänen vierellään seisovan Nirizinkin oli hankala kuulla.

"Tämä ei ollut mikään satunnainen kohtaaminen, eihän, sir?" Niriz uskalsi huomauttaa.

"Olette oikeassa, kapteeni, ei ollutkaan," Thrawn sanoi kääntäen ilmeettömät kasvonsa häneen päin. "Kun minun lähetettiin maanpakoon, Mitth'ray'nasafia ja minä sovimme, että tapaisimme tässä aurinkokunnassa sen päivän vuosipäivänä, jona ensimmäisen kerran tapasin ihmisiä juuri tässä samassa tähtijärjestelmässä. Sen jälkeen, joka vuosi, hän on pitänyt huolen siitä, että pysähtyy täällä ollessaan partioimassa alueitaan."

Niriz ei pystynyt kokonaan kätkemään yllättyneisyyttään kuullessaan, miten uskollisesti Thrawnin sisar oli kiintynyt veljeensä. Vieraillen samassa paikassa yli kymmenen vuoden ajan, odottaen, että veli ilmestyisi paikalle, ja joutuen pettymään vuosi vuoden jälkeen, aina tähän asti. Hän avasi suunsa sanoakseen jotakin, mutta…

"Pidättekö häntä yhä hölmönä naisena, kapteeni?" Thrawn tiedusteli.

"Olen todella pahoillani siitä, amiraali," Niriz sanoi irvistäen sisäisesti—olisikin ollut liian helppoa, jos Thrawn olisi vain antanut sisareensa kohdistuneen loukkauksen unohtua niin nopeasti. "Tein liian hätiköidyn arvion."

Niriz arveli, että hänen olisi pitänyt sanoa vielä jotakin lisää, mutta ei oikein tiennyt, mitä. Kun hän pysähtyi miettimään, Thrawn soi hänelle harvinaisen, tiukan hymynsä.

"Anteeksipyyntönne on hyväksytty, kapteeni Niriz," Thrawn sanoi. "Komentosilta on teidän, käskekää heidän suunnata seuraavaan kohteeseemme. Hyvää yötä, kapteeni."

"Hyvää yötä, sir."

Niriz kääntyi katsomaan poistuvan amiraalin perään. Thrawn pysähtyi hetkeksi laukaisuhangaarin ja TIE hävittäjien ohjauksen komentopöytien ääreen, missä komentaja Parck keskusteli upseerien kanssa päivän harjoituksista. Amiraali oli yhä arvoitus Nirizille, mutta hän oli oppinut olemaan epäilemättä tätä—ja jopa omaksi yllätyksekseen hän oli varma, ettei Thrawn ollut paljastanut Imperiumin sotilaallisia salaisuuksia sisarelleen, ei ainakaan yhtään enempää kuin oli kertonut chissien sotilassalaisuuksista liittyessään ensimmäistä kertaa keisarilliseen laivastoon.

Tämä "kartoitustehtävä" oli jo nyt osoittautunut paljon kiinnostavammaksi kuin hän olisi osannut arvellakaan. Ja jos hän oppisi olemaan tekemättä liian hätiköityjä johtopäätöksiä, hän voisi jopa alkaa nauttia työskentelystä yhdessä amiraali Thrawnin kanssa.