Jediseikkailut 1: Yhdistettynä - Erillään/Luku 2

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Luku 2

Mestari Losh ja mestari Finiber käänsivät päänsä ja katkaisivat keskustelunsa, kun mestari Yoda astui huoneeseen.

"Monta lupaavaa oppilasta nähneet tänään olette," pieni mestari sanoi istuutuen kahden muun seuraan.

"Niin olemme, mestari Yoda," Finiber myönsi. "Monet ansaitsevat tulla koulutetuiksi jediritareiksi."

"Päätös on hankala, mestari," Losh yhtyi nyökäten päätään Yodalle. "Lisäksi olen utelias. Tämä tyttö, Jinn—"

"Hän ei pärjännyt hyvin," Finiber sanoi pudistaen päätään. "Ette voi harkita häntä, mestari Losh."

"Harkitsen," durolainen mestari vastasi. "Mutta tahdon puhua hänen kanssaan ja selvittää, josko hän on opetettavissa, josko hän on halukas oppimaan omista virheistään. Ketä itse ajattelitte, mestari Finiber?"

"Se mon calamarilainen poika pärjäsi hyvin," Finiber sanoi mietteliäästi. "Dreti, hänen nimensä taisi olla."

Losh hymyili toiselle mestarilla, vaikka arvelikin pojan olleen hieman omahyväinen. "Heidät me sitten kai otamme," hän sanoi hitaasti. "Puhun tytön kanssa, ja jos hän tuottaa pettymyksen, harkitsen sitä pientä rodialaista."

"Hän tekee virheen," Losh kuuli Finiberin sanovan oven sulkeutuessa. "Jättämällä parhaan ottamatta."

Paremmuus on näkökulmakysymys, Losh ajatteli kävellessään käytävällä.


Yllätys oli selvästi nähtävillä, kun mestari Losh käveli Dionnen huoneeseen. Tyttö huomasi jotain—ehkä se oli durolainen versio hymystä—mestarin kasvoilla ja napautti suunsa kiinni niin että hampaat kolahtivat.

"Tämänpäiväinen suorituksesi ei ollut hyvä osoitus taidoistasi," Losh sanoi tasaisella äänellä. "Sinulla on ollut aikaa miettiä epäonnistumistasi. Kerrohan, mitä teit väärin?"

"Olin hermostunut," Dionne aloitti hitaasti, mutta pian sanat tulivat helpommin ja kaikki kuulostivat todelta hänen korvissaan. "Ja jediksi tuleminen on elämäni tavoite. Olin huolissani, että menettäisin parhaan tilaisuuteni tänään, ja se esti leponi johtaen epäonnistumiseeni kokeissa."

Selityksensä aikana Dionne ei ollut huomannut pienintäkään muutosta Loshin ilmeessä, eikä hänellä ollut aavistustakaan, mitä tämän pään sisällä tapahtui.

"Ymmärrät hyvin itseäsi, lapsi," mestari Losh sanoi lopulta. "Mutta oletko tunnistanut perimmäisen virheen kaiken takana, joka johti epäonnistumiseen?"

Dionne joutui ajattelemaan tosissaan ymmärtääkseen, mitä mestari häneltä halusi. Perimmäinen virhe? Oliko jokin yksittäinen asia, joka hänen olisi pitänyt ymmärtää? Oliko jokin tietty syy siihen, että hän oli epäonnistunut? Jostakin syystä hän tuli ajatelleeksi setäänsä ja keskustelua, jonka oli käynyt tämän kanssa joitakin vuosia aikaisemmin. Sinun pitää keskittyä hetkeen, Dionne, Qui-Gon oli sanonut. Mennen katuminen ja tulevasta huolehtiminen vain hämärtävät arvostelukykyäsi.

Hitaasti Dionne nyökkäsi. Se oli ollut ongelmana, tulevaisuudesta huolehtiminen.

"En keskittynyt hetkeen," hän sanoi odottavalle mestarille. "Olin huolissani tulevasta, mutta se huolehtii kyllä itsestään."

Nyt Dionne näki aidon durolaisen hymyn leviävän mestarin kasvoille, kun tämä laski kätensä hänen olalleen.

"Oikein hyvä," hän sanoi hyväksyvästi. "Ainakin osaat oppia omista virheistäsi, padawan." Hän painotti viimeistä sanaa tavalla, joka korosti sitä Dionnen korvissa ja käveli ulos huoneesta jättäen tytön tuijottamaan mestarin perään.

Hitaasti Dionnelle valkeni: mestari Losh oli sittenkin hyväksynyt hänet! Hän oli nyt padawanoppilas matkalla kohti jediritarin asemaa. Eikä hän ollut edes kiittänyt mestaria.

Tuntien itsensä hölmöksi Dionne otti data-alustansa uudestaan käteen. Hänestä tuntui kuin hänen päänsä olisi tungettu täyteen pumpulivillaa ja aivot olisivat ajelehtineet juuri jossain tavoittamattomissa. Hän alkoi epäillä mestari Loshin käytöksestä tekemäänsä tulkintaa – ehkä häntä ei ollut sittenkään valittu. Mutta miksi mestari olisi kutsunut häntä padawaniksi, jos hän ei sellainen ollut?


Bechesmy Losh oli valmis myöntämään itselleen, että oli nauttinut nähdessään Dionne Jinnin ällistyneen ilmeen, kun hän oli kutsunut tyttöä padawaniksi. Tämä ei ollut aavistanutkaan sitä huonon suorituksensa jälkeen.

Mestari Losh oli aina uskonut, että yksi parhaita oppimisen keinoja oli yritys ja erehdys. Se tietysti vaati paljon miettimistä jälkeenpäin, jotta ymmärsi, mitä oli tullut tehtyä väärin—mistä oppilaan epäonnistuminen todella johtui—ja miten sen voisi seuraavalla kerralla tehdä oikein. Oppilaille ei anneta vastauksia, Losh yleensä sanoi. Annamme heille työkalut, jotta he voivat löytää vastauksensa itse.

Losh uskoi Dionnen olevan lupaava nuori olento. Tytön sinisissä silmissä oli uteliaisuuden kipinä, toive nähdä suurempaa galaksia, seikkailunhalua. Useimmilla padawaneilla oli sama viaton hohde silmissään, kun he ensimmäistä kertaa astuivat ulos jeditemppelistä mestariensa rinnalla, mutta he menettivät sen pian universumin julmuudessa. Losh arveli sen olevan melkoinen harmi.

Hän myös arveli olevansa myöhässä; hänen seuraavan tehtävänsä – Dionnen ensimmäisen – käskynjaon olisi pitänyt alkaa viisi minuuttia aikaisemmin. Hänen olisi pitänyt ottaa tyttö mukaansa, hän tajusi, mutta nyt oli liian myöhäistä mennä hakemaan tätä, eikä Losh ollut kysynyt tämän yhteysradion taajuutta, joten hän ei voinut soittaakaan. Loshin pitäisi mennä käskynjakoon yksin.

Tilanne vaikutti yksinkertaiselta: kaksi mantereen kokoista valtiota pyrkivät yhdistymään luomalla yhden, koko planeetan kattaneen hallituksen. Historian aikana kansakunnat olivat käyneet useampiakin sotia, mutta nyt ne tahtoivat osallistua galaktiseen politiikkaan yhtenäisenä rintamana. Suurin osa tavallisesta kansasta tuki yhteistä tavoitetta, mutta molemmilla puolilla oli niitä, jotka eivät tulleet toimeen toisten kanssa. Planeetalla järjestettäisiin vaalit, uusi hallitus rakennettaisiin ja jedien tehtävänä olisi varmistaa, että asiat pysyivät mukavasti tasapainossa ilman kummankaan osapuolen suosimista.

Losh oli nähnyt sen ennenkin: lahjuksia, kiristystä, huijaamista, koko hoito. Lähettyvillä olisi taustatukiryhmä, joka tulisi avuksi, jos tilanne karkaisi käsistä.

Losh tahtoi selventää muutaman asian. Koska he lähtisivät—muutamat mestarit kohottivat tässä kohtaa kulmiaan, koska Losh oli käskynjaossa yksin—kauanko neuvosto uskoi tehtävän kestävän, olisiko yhdistyneelle planeetalle tarkoitus jättää pitkäaikaisempi tarkkailijaryhmä? Heidän kuljetuksensa lähtisi yhdeksältä seuraavana aamuna kohti päämäärää. Tehtävä vaatisi jotain kahdesta viikosta jopa yli kuukauteen, riippuen uuden hallituksen kyvystä hoitaa asioitaan. Ja diplomaattinen työryhmä ottaisi huolekseen pitkäaikaisen ohjauksen, jos vaalit sujuisivat hyvin.

"Onko vielä muuta?" mestari Sifo-Dyas kysyi.

Mitä muuta? Losh mietti. Mitä hän oikein... Ai, tietysti! Dionne.

"Ei mitään, mestari," Losh hidasteli tuntien, miten neuvoston mestarit odottivat tietoa siitä, josko hän oli ottanut uuden padawanin. "Ellette tahdo ilmoittaa kuljetuksellemme, että minä ja padawan Jinn saavumme ajoissa lähtöä varten."

Losh melkein nauroi ääneen nähdessään mestarien yllätyksen. Yoda vain hymyili nyökytellen päätään, hänen korvansa nykivät hiljaisesta naurusta—jotenkin Losh oli osannut odottaa sitä. Vanhalla, vihreällä impillä oli sentään hyvä huumorintaju.

Jediseikkailut
Yhdistettynä - Erillään
Luku 1 · Luku 2 · Luku 3 · Luku 4 · Luku 5 · Luku 6
Ystävyys - Velvollisuus
Luku 1 · Luku 2 · Luku 3