Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 24

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 24

Loppu ilta kului hermostuneessa odotuksessa. Kukaan ei ollut erityisen halukas jutustelemaan ja edessä oleva tehtävä näytti kalvavan lähes kaikkien mieliä. Illallinen ruokasalissa oli harvinaisen hiljainen tapahtuma—osittain se johtui siitä, että kuninkaan lähettämä amiraali ja muutama tämän upseeri oli myös paikalla Gamborin vieraina. Illallisen jälkeen palatsin asukkaat vetäytyivät nukkumaan, kunnes tavalliseen tapaan aikaisin aamulla kello herätti kaikki.

Ronar

Tavalliseen tapaansa Ronar aloitti päivänsä kiukuttelulla. "Äääää!" Ronar mumisi unissaan ja veti peittoa korvilleen pihan kellon raiskatessa hänen korviaan. Lopulta hän kuitenkin sai itseään niskasta kiinni ja hän kömysi alas ja pukeutui.

GM

Ronar oli viimeinen huoneesta lähtijä ja ruokasalissa oli melkoinen vilinä, kun hän ehti sinne. Kun kaikki olivat kerääntyneet paikalle, Gambor kolkutti yhtä ruoan päällä ollutta suojakantta saadakseen kaikkien huomion.

"Ruoan jälkeen kaikki seuraavat määrättyä komentajaansa käskynjakoon," duro sanoi kuuluvalla äänellä, kun ruokasali hiljeni hieman.

Ronar

Ronar katseli Gamboria tuimana: hän ei edelleenkään ollut yhtä mieltä tehtävien jaosta komentajan kanssa. Hän odotti, miten upseeri jatkaisi.

GM

"Suunnitelma on muuttunut," Gambor jatkoi, kun salin hiljaisuus syveni entisestään kaikkien höristäessä korviaan. "Lähdemme hyökkäykseen jo tänään keskipäivällä, emme vasta huomenna, kuten alkuksi oli suunniteltu. Piraatit ovat olleet epäilyttävän hiljaa Brildan sieppauksen jälkeen ja amiraali epäilee heidän juonivan jotakin isoa. Teillä kaikilla on ryhmäjakonne. Lähdemme avaruussatamaan heti, kun käskynjaot ovat ohitse. Syökää hyvin, sillä seuraavan aterian ajankohdasta ei ole varmuutta ja kaikki eivät ehkä sitä edes saa tässä elämässä."

Ronar

Ronarilla ehti jo kuohahtaa adrenaliinia suoniin ennen kuin hän muistikin, että hänen tehtävänsä koostuikin näytön tuijottamisesta ja aluksessa kyhjöttämisestä. Ainakin odottamisaika lyheni alle neljännykseen, siihen Ronar oli tyytyväinen.

GM

Hiljainen puheensorina täytti ruokasalin Gamborin hiljennyttyä ja istuuduttua oman ruokansa ääreen. Ruokailuvälineet kilisivät ja merituuli puhalteli sisään ikkunoista, kun aurinko alkoi kohota taivaalle ulkona.

Ronar

Ronar ei viitsinyt mennä synkistämään kenenkään valmiiksi synkkää aamua omalla kärttyisyydellään, vaan hän pitäytyi seinäruusu-linjallaan ja istahti itsekseen kulmapöytään syömään hakemiaan eineksiä.

GM

Melkein liian pian ulkona ollut kello soi sen merkiksi, että ruokailuaika oli ohitse ja kaikkien oli suunnattava käskynjakoihinsa. Ronar näki Gamborin nousevan seisomaan muiden upseerien kanssa ja kaikki muutkin lähtivät liikkeelle epämääräisenä, harhailevana massana, kun kaikki pyrkivät seuraamaan määrättyä upseeriaan.

Ronar

Ronar lähti harhailemaan kohti Gamboria suu mutrussa. Hänen pitäisi olla iloinen siitä, ettei häntä laitettu kersantti Veston ryhmään, mutta häntä harmitti kuitenkin se ilmeinen luottamuksen puute, jota häntä kohtaan tunnnettiin. Olkoonkin että se on hänen omaa vikansa.

GM

Gambor johdatti ryhmänsä kohti toista kerrosta ja huonetta, jossa Ronar ei ollut koskaan ennen käynyt. Se oli jonkinlainen pienempi sali, josta myös oli ovi-ikkunat merelle antavalle parvekkeelle. Jo huoneen ulkopuolisessa käytävässä Ronar huomasi olevansa ainoa ei-ihminen ryhmässä—jos hän jätti laskematta Gamborin itsensä sekä Certopin ja Nikin, jotka kuitenkin aina seurasivat komentajaa kaikkialle—johon kuului kuusitoista jäsentä palatsin kuudestakymmenestä.

Ronar

Ronar oletti näkevänsä myös Lesurin ihmisten joukossa: Gambor oli puhunut tästä samaan sävyyn kuin hänestäkin. Ronar oli toisaalta tyytyväinen ihmisryhmään: ainakaan hänen ei tarvinnut opetella esimerkiksi geonosialaisten käyttäytymistapoja. Olivathan ihmisetkin omalla tavallaan varsin hullunkurisia otuksia, mutta kuitenkin... Ronar astui peremmälle huoneeseen, otsa tosin yhä kurtussa.

GM

Lopulta Ronar huomasi myös Lesurin, joka oli istunut huoneessa muiden tullessa sisään. Nyt asiaa ajatellessaan Ronar ei muistanut nähneensä Lesuria aamiaisella, joten ilmeisesti nuorukainen oli vältellyt muuta joukkoa ja pysynyt yläkerrassa.

Ronar

Ronar arveli, että tämän työtehtävä tyydyttää häntä aivan yhtä paljon kuin sensorin ääressä istuskelu Ronaria. Hän astui peremmälle huoneeseen ja istuutui ...johonkin.

GM

Kun kaikki olivat asettuneet huoneeseen, Gambor viittasi ryhmäänsä hiljenemään ja sai heidät kuulolle.

"Hyvä on," duro sanoi aloitukseksi kuulostaen synkältä. "Meidän aluksemme, Noualen tähti, on sijoitettu hyökkäyksen taaempaan joukkoon. Vesto komentaa kärkialustamme. Meillä on myös neljä kuninkaallisten joukkojen jäsentä tulossa aluksellemme. Nik lentää, Lesur ja Certop ovat tykkiasemissa, Ronar huolehtii sensoreista. Komentosillalla on lisäksi yksi kuninkaallisista. Muut ovat taisteluvalmiudessa kahdessa ryhmässä, yksi ryhmä molemmissa rahtiruumissa. Luutnantti toi mukanaan lastin happinaamioita, jotka jaetaan jokaiselle satamassa, ja jotka on pidettävä käden ulottuvilla koko hyökkäyksen ajan siltä varalta, että runkoon tulee vaurioita."

Ronar

"Kyllä sir", Ronar puuskahti.

GM

"Sir?" eräs ryhmän jäsenistä kysyi. "Onko siihen jokin syy, että kuninkaallinen amiraali veti kaikki meidän joukkoihimme kuuluneet ei-ihmiset omille aluksilleen, paitsi Arransio-partion jäsenet?"

"Kyllä," Antad nyökkäsi. "Koska piraattijengi koostuu lähinnä ihmisistä amiraali arvelee, että vieraiden lajien edustajien käyttäminen hyökkäyksen kärkenä saa vihollisen hämmentymään ja tekemään virheitä. Etenkin, kun he odottavat kuninkaallisilla aluksilla hyökkääjien olevan pääasiassa kuninkaallisen armeijan sotilaita."

Ronar

"Jos kerran muukalaiset menevät ensin, mitä minä ja Arransion väki tekevät täällä", Ronar kysyi.

GM

"Koska Arransion väki on minun väkeäni," Gambor sanoi tiukasti äänellä, joka antoi ymmärtää, ettei asiasta ollut enempää puhuttavaa. "Ja minä olen heistä vastuussa. Koska johdan toista aaltoa myös Arransion väki on siinä mukana. Muita kysymyksiä?"

Ronar

Ronar oli juuri kysymässä, että eikö koko tukikohdan väen pitäisi olla hänen väkeään, mutta hän katsoi parhaakseen pitää suunsa supussa. Hän jatkoi kuuntelemista.

GM

"Meitä varoitettiin, että vastustaja suosii lähitaistelutaktiikkaa ja värinäaseita," eräs toinen huomautti. "Miten toimimme, jos piraatit onnistuvat tunkeutumaan alukselle?"

"Varoitus värinäaseista on oikeutettu," Gambor nyökkäsi. "Ja piraattien tavalliseen taktiikkaan todellakin kuuluu hyökkäys lähitaisteluun. Jos joudumme valtausyrityksen kohteeksi—mikä on jossainmäärin epätodennäköistä, koska olemme toisessa aallossa—johdan itse puolustuksen lähitaistelijoita. Muut pyrkivät pysymään kauempana ja ampuvat kohteita, kun mahdollista."

Ronar

Ronarilla ei tullut mieleen mitään älyllistä kysyttävää.

GM

"Koska aina on varauduttava siihen, että vihollinen tekee jotain odottamatonta, suunnitelmia ei koskaan pidä laatia pilkuntarkasti," Gambor sanoi katsoen vielä ympärilleen. "Älkää odottako mitään, mutta olkaa valmiina kaikkeen. Olkoon Voima meidän kaikkien kanssa. Hakekaa tavaranne ja olkaa ulkona valmiina nousemaan kiitureihin kymmenessä minuutissa. Poistukaa."

Ronar

Hakekaa tavaranne, sen Ronar ymmärsi. Hän kipusi huoneeseensa ja otti kamat kantoon. Hän meni parveilemaan ulos kiiturien luokse, lievästi hermostuneena.

GM

Ulkona oli melkoisesti väkeä, mutta osa oli ehtinyt jo kiivetä kiitureihin. Kapinallisiin kuuluneet muukalaiset kuitenkin olivat kuninkaallisten leirissä—Ronaria ja Arransion väkeä lukuunottamatta. Noustessaan kiituriin Lesurin perässä Ronar huomasi, miten Envs ja Nossk vilkuilivat häntä kateellisen oloisina ja muutenkin Arransio-partion väki keräsi pitkiä katseita.

Ronar

Ronar tiesi, mistä ilveily johtui: he olivat vähemmän vaarassa joutua tykinruoaksi. Ronar ei muiden mulkoilusta ollut moksiskaan vaan hän etsiytyi oman kiiturinsa luokse.

GM

Joukkojenkuljetuskiiturit olivat täynnä niiden lopulta lähtiessä kulkemaan kuninkaallisten sotilaiden leirin poikki. Ronar oli joutunut seisomaan, mutta tilanne ei ilmeisesti ollut mitenkään erikoinen, koska kiiturin kattoon oli kiinnitetty synteettisestä nahasta tehtyjä lenkkejä, joista saattoi pitää kiinni. Gamborin koko tiimi oli ahdettu yhteen kiituriin—kuusitoista henkilöä kahdentoista kiituriin—ja tunnelma oli hyvin tiivis.

Ronar

Ronar ei poikkeuksellisesti oikein keksinyt mitään keskusteltavaa: taisteluun lähtö hermostutti häntä kovasti. Hän voisi vain istua näyttönsä edessä ja toivoa, ettei alukseen osuttaisi. Lesur saattoi sentään ampua takaisin tarvittaessa, mutta Ronar ei voisi tehdä kerta kaikkiaan yhtään mitään. Hän ei pääsisi edes kokkaamaan Otenolle lupaamaansa piraattipaistia. Häntä jännitti niin paljon, ettei hän muistanut, että hermoilullaan saattoi antaa itsestään epämiehisen kuvan muille. Hän ei ollut itse asiassa kiinnittänyt muuhun porukkaan juuri ollenkaan huomiota: Lesurin hän oli huomannut, mutta siihen hänen havaintonsa suurin piirtein olivat jääneetkin. Ensi kertaa hän yritti luoda tarkemman katsauksen ryhmään.

GM

Ronar tunnisti joukkojenkuljetuskiituriin suljetusta ryhmästä vain epämääräisesti muutamia, jotka olivat olleet tukikohdassa jo ennen hänen tuloaan sinne. Itseasiassa hänen molemmat tiskaustoverinsa olivat myös Gamborin ryhmässä, mutta muiden kanssa hän ei olikeastaan ollut edes puhunut muuta kuin toivottaessaan näille joskus huomenta.

Ronar

Ronar seisoskeli, hermoili ja pitkästyi matkan loppuun asti.

GM

Kiiturin ohittaessa paikan, jossa Brildaa saattanut ryhmä oli kuollut, kaikki kiiturissa nousivat seisomaan hetkeksi ja tekivät kunniaa.

Ronar

Ronar katsoi parhaakseen seurata johtajaa.

GM

Taistelupaikan ohituksen jälkeen kaikki, joille istumatilaa riitti palasivat takaisin paikoilleen ja matka jatkui. Kun Gamborin ryhmän kiituri ehti kaupunkiin ja lopulta avaruussatamaan, luutnantin johtaman ryhmän käyttämä kiituri oli jo ehtinyt perille ja tämä jakeli happinaamioita kolmen rahtialuksen välisessä tilassa.

Ronar

Ronar seurasi ryhmää kaasunaamareita jakelevan upseerin luokse.

"Saako nassen pitää vai pitääkö se palauttaa jos, tai kun tästä selvitään hengissä?" Ronar kysyi luutnantilta ottaessaan oman naamarinsa.

GM

"Tietysti ne täytyy palauttaa," luutnantti vastasi. "Kapinaliitolla ei ole varaa jaella vähäisiä sotilasvarusteita miten sattuu."

Ronar

"Tämä selvä, sir", Ronar sanoi ja poistui kaasunassensa kanssa ryhmänsä luo.

GM

Gambor hätisteli joukkonsa alukselle.

"Sijoittakaa tavarat, joita ette välttämättä tarvitse taistelussa tänne," Gambor sanoi viitaten rahtiarkkuihin, jotka oli kiinnitetty tiukasti rahtiruuman seiniin. "Emmehän tahdo niiden pyörivän jaloissa ja aiheuttavan vahinkoa. Kun kaikki on pakattu, jokainen asettuu määrätylle paikalleen. Liikettä."

Ronar

"Kyllä sir", Ronar sanoi. Hän kaiveli tavarapinoaan ja hetken mietittyään heilautti data-alustansa, elektronikiikarinsa ja takkinsa erääseen laatikkoon. Hän pohti hetken aikaa, miten menettelisi kiväärinsä kanssa: mikäli hänen toimenkuvansa koostuisi näytön tuijottamisesta, ase olisi lähinnä tiellä. Lopulta hän päätti kuitenkin ottaa sen mukaan, käskynjaossa uhkaillun valtaustapauksen mahdollisuuden varalta. Luotiliivin ja kypärän hän puki yllensä. Sen jälkeen hän lähti etsimään ohjaamoa.

GM

Gambor ja kuninkaallisten joukkojen edustaja olivat jo ohjaamossa, joka oli tarkoitettu suuremmalle miehistölle kuin niiden alusten, joilla Ronar aiemmin oli kulkenut.

Ronar

Ronar pyllähti sensoriaseman ääreen ja alkoi tutustua työpaikkaansa. Hän katsoi, minkälaista laitetta ja ohjelmistoa hänellä oli käytettävissään.

GM

Vaikka Ronar ei ollut aiemmin tutustunut kyseisen mallin aluksiin, hänelle oli heti selvää, että tätä kyseistä alusta oli muunneltu. Sensoriasema oli vain asteen päässä sotilaskäyttöisistä vastaavista laitteista ja sellaisena huomattavasti korkeampilaatuinen kuin ne, joihin hän oli tottunut. Tosin hän myös arveli, ettei pienemmille aluksille voinut ihan käytännön syistä asentaa samantasoisia laitteita. Hieman myöhemmin Nikluseenkam saapui myös ohjaamoon ja asettui pilotin paikalle ryhtyen käymään läpi omia järjestelmiään.

Ronar

Ronarilla meni vähän sormi suuhun hifi-värkin kanssa. Hän tutki näyttöjä ja nappuloita kuumeisesti yrittäessään etsiä virtanappulaa.

"Jos olisin halunnut laivastoon, olisin kyllä pyytänyt", Ronar murisi.

Hetkisen ährättyään hän lopulta onnistui kytkemään virran laitteeseen. Hän odotteli kun laite käynnistyi ja pyörähteli samalla tuolillaan. Hän napsautti myös turvavyönsä kiinni: rahtialuksilla erityisesti nousu ja lasku oli yleensä kuoppaista kyytiä, eikä hän suinkaan halunnut kuolla siten, että hänen päänsä paukahtaisi vaikka kojelautaan taikka lattiaan.

GM

Ronarin lapsellinen pyöriminen ja leikkiminen veti kummeksuvia ja paheksuvia katseita muilta komentosillalla olleilta. Erityisesti Ronarin kypsymätön käytös näytti ihmetyttävän kuninkaallista upseeria, mutta vilkaistuaan paheksuvasti katselevaa Gamboria kuninkaallinen ilmeisesti päätti pitää suunsa kiinni. Hitaasti kaikki ilmeisesti alkoi olla valmista ja kaikki komentosillan asemapaikat täyttyivät ja käynnistyivät.

"Komentaja," kuninkaallinen sanoi—tämä oli sijoitettu kommunikaatio/navigointiaseman ääreen, jossa tämä oli vastuussa yhteyksistä kuninkaallisiin joukkoihin. "Kaikki alukset ilmoittavat lähtövalmiutta."

"Varmistakaa yhteytenne aluksen sisällä," Antad määräsi. "Ronar? Yhteytesi tykkiasemiin?"

Ronar

"Tarkistan, herra komentaja!" Ronar sanoi. Hän asetti työpöydällä olleen kuulokemikin päähänsä, varmisti sen olevan päällä ja avasi yhteyskanavan tykkitorneihin.

"Tykkitornit ykkönen ja kakkonen, tässä komentosilta. Yhteystesti, vastatkaa. Kuuntelen", Ronar sanoi.

GM

"Tässä vasen tykkitorni," Lesurin ääni vastasi. "Kuulen."

"Cerdob oigeazda dyggidornizda guulee myös," rodialainen kuittasi puolestaan. "Olemmego valmiid lähdöön?"

Ronar

"Näyttää siltä, oikea. Loppu."

"Yhteys toimii häiriöittä, herra komentaja", Ronar sanoi Gamborille.

GM

"Hyvä,"Gambor nyökkäsi. "Lähtö?"

"Puolet ensimmäisestä aallosta on jo ilmassa," yhteyspöydän ääressä istunut kuninkaallinen sotilas raportoi. "Meidän lähtölupamme on toisen aallon ensimmäisten joukossa."

Ronarin laitteet näyttivät miten yksi kapinallisten rahtialuksista nousi laskeutumisalustalta ja suuntasi kohti kirkasta, sinistä taivasta.

Ronar

Ronar ei vielä käynnistänyt ulkoisia sensoreita, ettei ilmavirta vahingossa tuhoaisi järjestelmiä. Hän avaisi ne vasta ilmakehän jäätyä taakse. Hänellä oli asiasta huonoja kokemuksia: Iridonialla hän oli kerran vahingossa tuhonnut erään aluksen tutkasensorin antennin tempauduttua nousussa ilmavirran vaikutuksesta irti. Ennen lähtöä hän tutustui vielä laitteisiinsa, että hän varmasti osaisi avaruudessa käyttää niitä.

GM

"Lähtömerkki," kuninkaallinen sanoi hetkeä myöhemmin.

Nik ja Gambor olivat odottaneet merkkiä ja alus nousi ilmaan melkein ennen kuin lähtökäsky oli edes kokonaan ehtinyt ulos kuninkaallisen suusta.

"Ronar," komentaja kysyi pian sen jälkeen, kun alus oli noussut laskeutumisalustaa ympäröineen rakennuksen yläpuolelle. "Miltä IFF näyttää?"

(GM huom: IFF lukemien saaminen sensoriasemasta vaatii sensoreiden toimintaa, ja niiden käynnistyminen vie jonkin aikaa.)

Ronar

"Herra komentaja, oletteko aivan varma että haluatte avata sensoriantennit kesken nousun, sir?" Ronar kysyi vähän epäröiden.

(Pelaaja kysyy: IFF?)

GM

"Tietysti," Gambor ärähti. "Emmehän me muuten näe ympärillemme. Miksi ne eivät ole jo auki? Äkkiä nyt."

(Gm vastaus: IFF, eli "Identify Friend/Foe" -järjestelmä, jonka kautta vihollisalukset erotettaan liittolaisista.)

Ronar

"Seuraavan kerran haluan tehtävän jonka todella osaan, sir", Ronar murahti. Hän avasi sensorin ja toivoi, että siihen ei liittyisi mitään irti tempautuvaa antennia. Hän odotteli lukemien ilmestymistä näytölle.

GM

Ronarin laitteilla tuntui kestävän pitkään syöttää tietoja sensoriasemalle.

"Missä ne IFF lukematviipyvät, Ronar?" Gambor kysyi kun alus kohosi ylemmäksi. "Lennämme sokkona ilman sensorilukemia."

Ronar

"Tässä ne tulevat, sir", Ronar sanoi ja luetteli näytön lukemia.

GM

Nähdessään näyttöjensä lukemat Ronar epäröi hetken, miettien, josko oli sittenkin mokannut jotain. Hänen tietojensa mukaan hyökkäykseen oli osallistumassa vain vähän reilut sata henkilöä—60 kapinallista ja 50 Wazarkan armeijan sotilasta—mutta heidän ympärillään ja yläpuolellaan kävi paljon kovempi kuhina, mitä hän oli odottanut. Etummaisina lensi täysi kahdentoista hävittäjän lentue samoja vihreä-oransseja hävittäjiä, jotka olivat saattaneet Arransion alas Ronarin tullessa planeetalle. Hävittäjien perässä lensivät joukkojenkuljetusaluksina käytetyt rahtialukset, joiden joukossa yksi kapinallistenkin alus oli, ja joita kaikkiaan oli kymmenen. Suoraan heidän aluksensa ympärillä, samaan muodostelmaan juuri asettumassa oli toinen kymmenen aluksen ryhmä ja heidän takanaan vielä viimeinen toisen aallon joukkio, johon kuului niin ikään kymmenen alusta. Vihreät, liittolaisia merkitsevät pisteet suorastaan vilisivät sensorinäytöllä yli neljänkymmenen aluksen ryhtyessä hyökkäykseen.

Ronar

"Pitävätkö tiedot paikkaansa, herra komentaja", Ronar kysyi hämillään. "Näyttää siltä, että sensorit ottavat häiriöitä jostain: meillä tuntuu olevan aivan liikaa aluksia. Sensorien mukaan aluksia on neljä täyttä lentuetta!"

GM

"Pysy nahoissasi, poika," Gambor murahti vilkuillen ohjaamon ikkunoista tummenevalle taivaalle. "Mitä oikeastaan näet?"

Ronar

"Kärjessä on lentueellinen hävittäjiä, joita seuraa kolme lentuetta rahtialuksia, sir", Ronar raportoi. "Käskynjaossa annettuihin miesmääriin nähden määrä näyttää suunnattomalta."

GM

"Kuulostaa oikealta amiraalin antamiin tietoihin nähden," Gambor nyökkäsi. "Meidän väkemme, viisikymmentä kuninkaallisen jalkaväen sotilasta ja sataviisikymmentä laivastosta."

Ronar

"Sataaviittäkymmentä laivaston miestä ei kyllä mainittu käskynjaossa, herra komentaja", Ronar muisti.

GM

"Koska sinun ei tarvinnut tietää," kuninkaallisten joukkojen edustaja sanoi. "Kaikella kunnioituksella, komentaja Antad, miksi noin kokematon valittiin komentoaluksen sensoriasemaan? Kuninkaallisesta laivastosta olisi varmasti löytynyt…"

"Ronar on ennenkin ollut minun komennossani sensoriasemassa," Gambor vastasi antaen ymmärtää, ettei asiasta kannattanut keskustella. "Ja vaikka amiraali johtaa operaatiota, tämä on minun alukseni ja Ronar sen sensoriasemassa."

Ronar

"Kaikella kunnioituksella, ...öm, kommodori?", Ronar kokeili, "sensorimiehen kyllä tulisi tietää vähintäänkin omien joukkojen vahvuus mahdollisten ...väärinkäsitysten välttämiseksi ja vaaratilanteita ajatellen. Ja mitä kokemattomuuteeni tulee, tiedän kyllä, että minulla ei ole koulutusta tähän työhön ja löytäisitte omasta väestänne taatusti moninkertaisesti minua parempia miehiä paikalleni, mutta olen oppinut luottamaan komentaja Antadin arvostelukykyyn sen verran, että uskon hänen tietävän mitä tekee. Sir." Vaikka Ronar puhuttelikin kuninkaallisten edustajaa, hän vilkaisi myöskin Gamboria, sillä hän ei ollut ollenkaan varma, tiesikö Gambor mitä teki antaessaan sensorit hänelle.

GM

"Ronar, turpa rullalle," Gambor ärähti. "Nyt. Tyydy sinä latelemaan vain sensorilukemia, ja jätä diplomatia kuninkaallisten joukkojen kanssa minulle. Ymmärrätkö?"

Ronar

"Sir!" Ronar tokaisi ja kääntyi takaisin sensoriensa ääreen. Hän arvasi menneensä liian pitkälle ja joutuisi vielä katumaan sanojaan. Mutta oli Ronarilla myös Gamborille sanansa sanottavana. Hän uskoi, että komentaja asetti omat tunteensa kapinallisten edun edelle, mutta nyt ei todellakaan ollut oikea aika ryhtyä aukomaan päätään. Hän katsoi, mitä sensorinäytöissä tapahtui.

GM

Keskittyessään päänsä aukomisen sijasta oikeaan työhön, jota hänen odotettiin tekevän, Ronar näki, että koko laivasto oli jo ehtinyt nousta Wazarkan ilmakehän ulkopuolelle. Siistissa järjestyksessä alukset suuntasivat kohti kaukana, aurinkokunnan laidalla odottavaa Benroota ja sitä kiertävää piraattien valtaamaa kuuta.

Ronar

Ronar avasi loputkin sensoriaseman antenneista alusten noustua ilmakehän ulkopuolelle. Hän oli yllättynyt: aluksen sensoriantennien täytyi olla jotenkin erikoisvahvistettuja, sillä IFF-sensoreille ei ollut käynyt mitään. Tai sitten antenneja ei ollut ollenkaan, vaan tilalla olisi anturit tai jotain... Ronar ei käsittänyt uutta teknologiaa, sillä Iridonialla hän oli tottunut tekniikkaan, joka oli ollut galaktisella tasolla vanhaa jo vuosia ennen kloonisotia. Hänen tulisi joskus päivittää itsensä Imperiumin aikakaudelle myös teknisen osaamisensa kanssa.

GM

"Tässä amiraali," kuninkaallisen upseerin ääni äkkiä kuului komentosillan kaiuttimista. "Meillä on vihreä valo. Suunta suoraan kohti Carmemporia."

"Kyllä, sir," yhteysaseman ääressä istunut kuninkaallinen vastasi.

Sivusilmällään Ronar näki, miten Gambor ja Nikluseenkam vaihtoivat nopean katseen ja lisäsivät sen jälkeen tehoja aluksen moottoreihin pysyäkseen toisen hyökkäysaallon muodostelman keulassa.

Ronar

Ronar seurasi muodostelman pysymistä IFF-sensoristaan.

GM

Kuninkaallisen laivaston alusten vihreiden merkkien lisäksi sensoreissa aina silloin tällöin vilahti joku keltainen—liittolaisuudeltaan tunnistamaton—alus, mutta ne pysyttelivät kaukana taistelulaivastosta.

Hiljaisen ja jännittyneen matkan kestettyä melkein tunnin, jonka aikana vain satunnaiset raportit rikkoivat vaiteliaisuuden, Ronar näki Benroon ilmestyvän tutka-asemansa näytölle. Huomattavasti jättimäistä kaasuplaneettaa pienempi Carmempor-kuu ei vielä erottunut emoplaneettansa varjosta, eikä sensoriasema tunnistanut myöskään aluksia missään kaasuplaneetan ympäristössä.

"Vasen tykkiasema, komentosilta," Lesurin ääni kuului. "Kuuleeko sensoriasema?"

Ronar

"Sensoriasema kuulee", Ronar sanoi ja asetteli niskaan valahtaneen mikin kunnolla päähänsä. "Hyvin ja selkeästi."

GM

"Näetkö muuta kuin 'omaa metallia' missään?" ihmismies ihmetteli. "Missä pahuksessa piraattien alukset lymyävät?"

"Dyggi oigea," Certopi nasaali vastasi. "Miedin däzzä ihan zamaa."

Ronar

"Muutama sivullinen vilahti kuvissa äskettäin, muuta ei ole näkyvissä. Luultavasti lymyävät jossain lähempänä kuuta", Ronar sanoi.

GM

"Pahempi niin," Nikluseenkam huokasi. "Jos he ovat Carmemporin tai Benroon painovoimakentässä, tästä taistelusta ei ole nopeata perääntymistä."

"Juuri sitä piraatit tahtovatkin," kuninkaallisten joukkojen edustaja huomautti.

Ronar

Totta kai he haluavat sitä, Ronar ajatteli, muttei sanonut sitä ääneen. Painovoimakuopasta hyperavaruuteen pakeneminen vaaratilanteessa olisi hankalaa, mutta hän muistutti itseeään siitä, että piraatteja vaivaa sama ongelma. Hän yritti kohdistaa kaiken tarmonsa näyttöjen ja lukemien tarkkailulle. Joidenkin lukemien merkitys jäi hänelle arvoitukseksi, mutta tärkeimmät hän tunsi. Hän katseli silmä kovana myös IFF-sensoria lähestyvien vihollisalusten varalta.

GM

"Pysykää kaikki tarkkoina," Gambor sanoi. "He saattavat yrittää jotain kieroa. Kuten…" Äkkiä duro vaikeni, näytti hetken mietteliäältä ja puuskahti sitten. "Kuten ei mitään."

Nik vilkaisi ihmeissään komentajaan, mutta tuli ilmeisesti toteamukseen, että oli parempi olla kysymättä asiasta, joka juuri oli juolahtanut Antadin mieleen.

Hieman hermostunut hiljaisuus laskeutui ohjaamoon pitkäksi ajaksi. Lopulta hyökkäyslaivasto pääsi riittävän lähelle Benroota, jotta Ronarin laitteet pystyivät erottamaan myös kaasuplaneettaa kiertävät lukuisat kuut. Niistä suurin oli sensorinäyttöjen mukaan metalli- ja mineraalipitoinen, lievästi punertava pallo, joka oli hieman vasemmalle hyökkäysjoukkojen kärjestä. Vaikka paljas silmä ei vielä mitään erottanutkaan, Ronar arveli kyseessä olevan Carmemporin.

Ronar

"Komentosilta tykkkitorneille: Carmempor näkyy nyt sensoreissa. Pysykää valppaina vihollishävittäjien varalta", Ronar höpisi tykkitorneissa kököttäville tovereilleen.

GM

"Sinähän se meidän silmämme olet, juniori," Lesur heitti, mutta nuoren miehen ääni kuulosti kireältä.

Ronar

"Silmät ovat kyllä hereillä, mutta olisi myös hyvä, että kädet eivät ole lepotilassa tai tekemässä mitään oheistoimintaa", Ronar tykitti takaisin. Hän yritti purkaa jännittyneisyyttään huonolla huumorillaan. Kuitenkin hän palasi takaisin asiatyyliin pian: "Epäilen, että he ovat piiloutuneet kuunsa taakse, missä heillä on näkösuojaa ja painovoimakenttä antaa heille etulyöntiaseman: meidän on jarrutettava kuun kiertoradalle ja he pääsevät nopeasti hyökkäämään hidastavan laivueen kimppuun. Myös tässä Benroon lähellä saattaa olla iskujoukko, tosin epäilen sitä, mutta pysykää valppaina."

GM

Noin kymmenen minuuttia myöhemmin Carmempor alkoi erottua edessä jo paljainkin silmin nähtynä—vaikka suuren kaasuplaneetan pyörteilevästä pinnasta heijastunut valo näyttikin kuun lähinnä pienenä mustana pisteenä sinertäviä pilviä vasten—mutta vieläkään vihollisen aluksista ei ollut merkkiäkään Ronarin näytöissä.

"Hävittäjät," kuului amiraalin ääni yhteyslaitteista. "Valmiina kiihdyttämään täyteen hyökkäysnopeuteen merkistäni."

Ronar

"Carmemporille jarruttamiseksi on siis parasta olla joku muu suunnitelma", Ronar mumisi. Hän todella toivoi, ettei minkään toisen kuun takana odottanut hänen manaamaansa iskujoukkoa, joka iskisi selustaan heidän vähiten odottaessa. Hän otti jälleen yhteyden tykkiasemissa majaileviin tovereihinsa.

"Komentosilta tykkiasemille, isojen tykkien puheesta päätellen hyökkäys alkaa pikku hiljaa käynnistyä. Toistaiseksi ei vihollishavaintoja."

Kapinan jalanjäljissä
Salamatkustajana
Arkisto 1 · Arkisto 2 · Arkisto 3 · Arkisto 4 · Arkisto 5
Kapinaan
Arkisto 6 · Arkisto 7 · Arkisto 8 · Arkisto 9
Valvonta-asema
Arkisto 10 · Arkisto 11 · Arkisto 12 · Arkisto 13 · Arkisto 14
Välinäytös
Arkisto 15 · Arkisto 16 · Arkisto 17 · Arkisto 18 · Arkisto 19
Piraatteja
Arkisto 20 · Arkisto 21 · Arkisto 22 · Arkisto 23 · Arkisto 24 · Arkisto 25 · Arkisto 26
Arkisto 27 · Arkisto 28 · Arkisto 29 · Arkisto 30 · Arkisto 31 · Arkisto 32 · Arkisto 33
Veriviholliset
Arkisto 34 · Arkisto 35 · Arkisto 36 · Arkisto 37 · Arkisto 38 · Arkisto 39
Arkisto 40 · Arkisto 41 · Arkisto 42 · Arkisto 43 · Arkisto 44
Vankilapako
Arkisto 45 · Arkisto 46 · Arkisto 47 · Arkisto 48 · Arkisto 49 · Arkisto 50
Arkisto 51 · Arkisto 52 · Arkisto 53 · Arkisto 54 · Arkisto 55 · Arkisto 56
Aktiivinen pelisivu
Pelin tuottamia sivutarinoita
Brzen - Taistelija · Operaatio: Maderosin valtaus
Päivä erään salakuljettajan elämästä
Ronar Brzenin päiväkirja · Viha – Tuska – Rakkaus
Yksi laukaus