Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 3

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 3

"No, poika, mitäs pidät Tatooinesta?" Vera kysyi ohjaten Nebula Hopperin alas, kohti kahden auringon paahtamaa hiekkaplaneettaa. Aluksen ikkunoista vilisevät maisemat näyttävät lähinnä erilaisten keltaisten, harmaiden ja ruskeiden väriläiskien sekamelskalta paahtavan kirkkaan taivaan alla.

"Suurin osa planeetasta on aavikoiden peitossa," nainen selittää. "Paikoitellen löytyy vielä kivisiä kukkuloitakin. Sitten ovat jawat, tuskenin ratsastajat ja lukematon määrä huono-onnisia kosteusviljelijöitä. Mutta salakuljettajat pitävät paikasta. Täkäläisissä avaruussatamissa ei ole varsinaisesti lakia, ja mikä tärkeintä: se mitä täällä tapahtuu ei voisi vähempää kiinnostaa Imperiumia."

Loputtomalta tuntuneen pehmeästi kohoilevan hiekka-aavikon levittäytyessä yhä aluksen alapuolella Ronar äkkiä huomaa suoraan edessä tummemman juovan, jonka hänen sensoriasemansa tunnistaa kiviseksi kukkulajonoksi.

Ronar

Ronar ei oikein pystynyt katsomaan planeetan pintaa, sillä kirkkaasti häikäisevä kaksoisauringon valo heijastui hiekasta suoraan hänen silmiinsä, jotka sokaistuivat oltuaan pitkään pimeässä aluksessa. Sensoriaseman kautta hän kuitenkin seurasi pintaa valppaana.

"En ole varma, onko hyvä asia, jos lakia ei tunneta", Ronar virkkoi saatuaan silmänsä toimimaan kunnolla. "Täällä kuolee varmasti aika monia henkilöitä päivittäin. Mutta Imperiumista ei ainakaan onneksi ole harmia."

GM

"Sanoin, ettei täällä varsinaisesti ole lakia," Vera sanoi korostetusti. "Ja porukkaa kuolee enemmän Imperiumin vallan alla kuin täällä. He vain osaavat peittää sen omien lakiensa viitalla. Näetkö tuon solan edessämme? Se johtaa Kuolleen banthan rotkoon, jossa tapaamme Leon'goan. Olen varma, että pidät hänestä."

Hidastaen Nebula Hopperin vauhtia Versel ohjasi aluksen kapeikkoon, seuraten kallioiden tiukkoja käännöksiä kokemuksen tuomalla varmuudella. Heidän lennettyään puolisen kilometriä kapeikossa Ronarin laitteet näyttivät edessä olevan laajemman tasaisen alueen kallioiden välissä.

Ronar

Ronar ei oikein keksinyt muutakaan, kuin odottaa kärsivällisesti, että jotain tapahtuisi. Hän tutki kallioiden välissä olevaa aluetta tarkemmin—siellä saattaisi olla heidän määränpäänsä.

"Tuonneko olemme menossa", Ronar kysyi.

GM

"Jep," nainen vahvisti. "Siellä on Kuolleen banthan rotko."

Nebula Hopperin selvittäessä viimeisenkin kanjoninmutkan Ronar näki toisen aluksen lepäävän jo aukeaman hiekalla. Jostakin lentokoulumuistojensa syövereistä Ronar uskoo tunnistavansa alustyypin Ghtrociksi, joskin huomattavasti muunnelluksi sellaiseksi. Aluksen ylle, kallionseinämän reunaan kiinnitetyn naamiointiverkon ansiosta alus erottuu vain heikosti Ronarin sensoriasemassa, vaikka hänen silmiensä todistus osoittaa sen olevan vain metrien päässä.

"Siinä on Leon'goan alus, Star Dancer," Vera sanoo kiepauttaen oman aluksensa laskeutumaan toisen aluksen viereen, rahtiluukku Ghtrocia kohden. "Kuten näet, se on selvästi pienempi kuin oma Nebula Hopperini, mutta sen aseet ovat melko jykevät. Leon'goa pitää pienistä ja nopeista aluksista, minkä lisäksi hän kuljettaa yleensä pienikokoista lastia."

Vilkuillessaan ulos ohjaamon ikkunoista Ronar ei näe minkäänlaista liikettä toisella aluksella, missään sen lähettyvillä tai missään koko rotkon alueella. Hänen silmänsä kuitenkin havaitsevat kallioseinämissä useita mustia kohtia, joiden hän arvelee olevan luolia.

"Tuletko mukaan tapaamaan Leon'goaa ja katsomaan hänen alustaan?" Vera kysyy sammutettuaan aluksensa valmiustilaan. Nainen nousee notkeasti ylös istuimeltaan, tarkastaa vyöllä riippuvan asekotelonsa—toiminta vaikuttaa Ronarista enemmän rutiinilta kuin siltä, että naine odottaisi hankaluuksia.

Ronar

"Ghtrocit ovat huvittavan näköisiä", Ronar kommentoi heti ensimmäisenä. Hän oli kuitenkin hyvillään, kun pääsi viimein pois tukalasta aluksesta. "Ilmastointisi ei taida olla enää ihan uudenveroinen", Ronar valitti. Kuitenkin hän päätti seurata Veraa, kun tämä poistui aluksesta ystäväänsä vastaan. Hän päätti harkinnan jälkeen itsekin ottaa aseensa mukaan; vaikka Vera selvästi luotti Leon'goaksi kutsumaansa ystäväänsä, hän ei enää halunnut joutua tainnutetuksi. Ja olihan ase hyvännäköinenkin siinä vyöllä riippuessaan, aitoa separatistien droidiarmeijan hautausmaakamaa.

Ronar kiinnittää huomiota luolastoihin, joita hän näkee kallionseinämissä. Hänen uteliaisuutensa ja lapsellinen innostuneisuutensa heräsi, ja hän paloi halusta päästä kiipeilemään seinämiä pitkin, vaikka epäilemättä iso zabrak kiipeilemässä pitkin luolia kuin pikkulapsi herättäisi kyllä hilpeyttä.

GM

"Älä kuule valita," Vera heitti takaisin valmistautuen aukaisemaan laskeutumisrampin. "Olet ikuisesti kiitollinen siitäkin vähästä, kun olet käynyt tutustumassa Tatooinen pintaan. Tosin te zabrakit, kuten myös Leon'goan kaltaiset twi'lekit, tietääkseni yleensä viihdytte kuumissa ja kuivissa olosuhteissa, joita me ihmiset pidämme epämiellyttävinä."

Heti laskeutumisrampin auettua Ronarille selvisi, mitä Vera oli tarkoittanut huomautuksellaan ilmastoinnista. Kahden auringon paahtaman erämään kuumuus huokui sisään rampista ja hämärän käytävän jälkeen ulkona vaikutti olevan kahta kirkkaampaa.

Versel johdatti Ronarin alusten välisen kapean alueen poikki kohti Ghtrocin avointa rahtiluukkua, josta he kiipesivät sisään. Rahtirampin yläpäässä Ronar huomasi silmiensä jälleen kärsivän nopeasta valon muutoksesta: aluksessa tuntui olevan kaksi kertaa pimeämpää kuin Nebula Hopperissa oli ollut.

"Leo?" Vera kutsui kurkistaen ohjaamoon. "Ei ole täällä. Ehkä hän on mennyt rahtiruumaan valmistelemaan tavaran siirtoa."

Olkiaan kohauttaen Versel suuntasi aluksen perää kohti.

Ronar

Ronar oli poikkeus kuumiin olosuhteisiin sopeutumisessa—hän oli aina viihtynyt enemmän alle hellerajojen lämpötiloissa, ja Tatooinen kuumuus sai hien virtaamaan. Onneksi sentään Tatooinen planeettakin ei tainnuttanut häntä.

Ronar tutki rahtialusta innoissaan; hän ei ollut koskaan nähnyt Ghtrocia livenä, saati käynyt sellaisen sisällä. Kuitenkin jokin tuntui olevan pielessä, ketään ei nimittäin tuntunut olevan kotona.

"Oletko varma, että hän on täällä", Ronar kysyi. "Ettei hiekkaväki tai jotkut muut barbaarit ole mätkineet hänen päätään hajalle tai jotain yhtä kurjaa...?"

GM

"Tuskenit eivät tule tänne," Vera pudisti päätään. "Tämä on pyhää maata tai jotain. Tabu. Myös jawat välttelevät aluetta, joskin se voi johtua siitä etteivät hiekkakulkijat kestä näin kallioista maastoa pitkän päälle. Ja mitä Leon'goaan tulee, hän on aina mieluiten työskennellyt yksin. Kuten minäkin tähän saakka."

Avatessaan rahtiruuman oven Vera väläyttää hymyn Ronarille. Oven auetessa he näkevät kaapuihin pukeutuneen twi'lekin istuvan rahtilaatikon päällä, jossa on Imperiumin tunnus. Nopealla vilkaisulla näyttää siltä kuin kaikki ruumassa olevat laatikot olisi merkitty samoin. Twi'lek kohottaa katseensa käsistään, jotka lepäävät toimettomina miehen sylissä. Leon'goan ja Veran katseiden kohdatessa Ronar äkkiä huomaa tämän silmien olevan pahasti turvoksissa.

"Ansa!" Vera huudahtaa tönäisten Ronaria äkkiä takaisin kohti käytävää. "Juokse, poika!"

Samalla hetkellä rahtilaatikoiden takaa ilmestyy kaksi iskujoukkojen sotilasta ja upseeri, jonka rinnassa oleva tunnus osoittaa kyseessä olevan majurin.

"Kuinka mukavaa, että päätit liittyä seuraamme, Mandella," upseeri sanoo.

Ronar

"Mitä te oikein haluatte", Ronar kysyi aidon hämmästyneenä, vaikka sisällään hän tunsi jo kauhun väreitä pelkästään katsoessaan iskusotilaiden kypäriä. "Minä en ole tehnyt teille mitään, en vehkeile kapinallisten kanssa, enkä ole ampunut laukaustakaan, eli en ole rikkonut mitään lakia, päästäkää siis ohi", Ronar murisi ja yritti saada naamalleen uhkaavan ilmeen. Enää häntä ei tainnutettaisi, hän lupasi itselleen, vaikka hän oli melko varma, ettei hänestä olisi vastusta kolmelle ammattisotilaalle, joista yksi oli jopa majuri. Kuitenkin hän valmistautui toimimaan, mikäli häntä ei päästettäisi tilanteesta. Hänellä ei pitäisi olla vaaraa, sillä Veraahan he tulivat hakemaan. Hän oli aidosti huolissaan myös naisen tilanteesta, mutta oli silti vielä sen verran itsekäs, että oma henkikulta oli tilanteessa tärkeämpi. Hän ei vielä kuitenkaan hyökännyt, sillä oli aina parempi, mikäli hän onnistuisi välttelemään konfliktia keisarillisten kanssa mahdollisimman pitkään.

GM

"Mitä sinä hassuttelet, poika?" majuri nauraa nyrpistäen vähän nenäänsä Ronarille. "Mehän vain tahdoimme pelastaa sinut tältä sieppaajalta, jota olemme etsineet jo pidemmän aikaa."

"Älä usko häntä," Vera sähisee toisen iskusotilaan laittaessa häntä rautoihin. "Tuo keisarillinen nilkki tahtoo vain ylennyksen meidän kustannuksellamme."

"Tut tut," majuri naksuttaa kieltään painaen kävelykeppinsä pään Veran kaulalle—Ronar näkee, miten sormen painallus saa tikarinterän ilmestymään kepin päähän. "Älä laita viattoman poikaparan päähän rikollisia ajatuksia. Se vain lisää syytelistaasi, jos edes vaivaudumme järjestämään teille kahdelle oikeudenkäyntiä."

Ronar

Ronar katsoi, että sotilaat kiinnittivät enemmän huomiota Veraan, jota sidottiin rautoihin, joten hän oli sivussa tapahtumista, ja hänellä oli siis mahdollisuus toimia. Hän kaivoi nopeasti pistoolin kotelostaan ja painoi saman tien liipaisinta tähdäten kohti sotilaita, jotka eivät ehtineet tajuta missä mennään, ja tiesi, että hänen sotansa alkoi siinä hetkessä.

GM

Kuin Ronarin laukauksen merkistä Leon'goa syöksähti äkkiä kohti majuria kädet ojossa edessään. Twi'lekin hyökätessä eteenpäin Ronar näki tämän ranteita kahlitsevat käsiraudat, jotka olivat olleet laajojen hihojen peittämät heidän tullessaan sisään. Ronarin laukauksen ja Leon'goa hyökkäyksen yllättämänä majurin kävelykeppi lipsahti pois Veran kaulalta ja nainen täräytti toisesta ranteestaan roikkuvan käsiraudan häntä kahlinneen iskusotilaan kypärään.

Kolmikon nopeiden toimien yllättäminä keisarilliset menettivät kriittisen sekunnin, jonka aikana tapahtumat alkoivat äkkiä kehittyä. Leon'goaa tähdännyt iskusotilat ei vaikuttanut tietävän, mitä tehdä—hän ei selvästikään uskaltanut ampua twi'lekiä, joka paini rahtiruuman lattialla majurin kanssa. Veran täräyttämä toinen sotilas puolestaan oli vielä iskusta hieman tainnoksissa.

"Sulje rahtiluukku!" Vera huudahti tavoitellen asettaan.

Ronar

(1d20+initiative) = 16+10=26

Ronar katsoi, että kaikista helpoin maali oli pallo sekaisin oleva iskusotilas, joka seurasi majurin ja twi'lekin tappelua. Hän meni polviasentoon, tähtäsi nopeasti päähän ja ampui lyhyen sarjan sotilasta kohti. (1d20 + dexterity modifier + BAB+ +1 bonus) = 14+4+2+1 = 21-5 päähän tähtäämisestä = 16. Damage: 4+4+3+1+1 (3d6 + ½ level) = 13

GM

Myös Vera koettaa ampua kohti sotilasta, joka sai Ronarin laukauksesta kypäräänsä, mutta asekäden ranteesta riippuvat käsiraudat häiritsevät hänen tarkkuuttaan ja laukaus menee ohitse.

"Ronar!" Vera huutaa. "Sisääntuloramppi! Pian!"

Ronarin laukaus vaikuttaa saaneen tappelua katselleen iskusotilaan huomion häneen ja äkkiä Ronar tuntee polttavaa kipua olkapäässään (11 pistettä vahinkoa Ronarille). Samaan aikaan ensin iskun sitten laukauksen päähänsä saanut iskusotilat yrittää ampua Veraa, mutta ampuu ohitse.

Lattialla painiva majuri onnistuu haromaan kävelykepin takaisin käteensä, mutta Leon'goa tarttuu molemmin käsin tätä tiukasti ranteesta estääkseen tikarikepin käyttämisen. Se tosin vapauttaa majurin toisen käden, joka haroo twi'lekin kurkkua.

Ronar

Ronar ei keksi mitään muuta järkevää kuin juosta sisääntulorampille ja sulkea sen, etteivät keisarilliset saa apujoukkoja. Onneksi haavoittunut olkapää oli vasen, joten hän tähtää uudelleen jo ampumaansa sotilasta ja painaa liipasinta. "8+4+2+1 = 15" "5+4+2+1+1 = 13"

GM huomautus: Ronar ei ehdi tehdä molempia. Hänen on joko ammuttava tai suljettava luukku.

Tarkennus: Auts... Ronar ampuu ensin ja juoksee sitten kohti luukkua (mikä on hänen seuraava vuoronsa).

GM

Ronarin laukaus osuu ja kaataa jo valmiiksi haavoittuneen sotilaan. Melkein heti hänen jälkeensä myös Veran raskas sädepistooli puhuu ja hän täräyttää toista iskusotilasta, saaden tämän horjumaan. Keisarillinen yrittää ampua takaisin, mutta osuu hutiin.

Majuri näyttää olevan voitolla painiottelussaan Leon'goaa vastaan, tämä on saanut kätensä twi'lekin kurkulle, joka on joutunut päästämään toisen kätensä irti keisarillisen ranteesta yrittäessään irrottaa tämän sormia kaulaltaan. Kaikin voimin majuri yrittää painaa tikarikeppinsä kärkeä kohti vastustajansa päätä.

Pyörähtäen ympäri Ronar juoksee kohti laskeutumisramppia ja läimäyttää sulkukytkintä. Hän myös tajuaa tehneensä sen melkein viime hetkellä—kahdeksan iskusotilasta luutnantin johdolla juoksee aavikon poikki pää kolmantena jalkana kohti luukkua. Näiden perässä tallustaa AT-ST, jonka aseet on suunnattu kahta avaruusalusta erottavaan kapeaan väliin.

GM huomautus: kirjoitin tähän samaan myös sen, mitä Ronar näkee ehtiessään seuraavalla vuorollaan rahtiluukulle, joten periaatteessa Ronarin seuraava vuoro on hänen neljäs toimintavuoronsa.

Rahtiluukun liukuessa kiinni aivan lähestyvien iskusotilaiden edestä Ronar kuulee Veran raskaan sädepistoolin äänen ja kalahtavan tömähdyksen, jonka uskoo olevan lähtöisin kaatuvasta iskusotilaasta.

Ronar

Ronar toimii nopeasti. Hän juoksee suoraan tappelijoiden luokse, ja asettaa pistoolin keisarillisen upseerin ohimolle. "Mikäli tapat hänet, maksat siitä hengelläsi", hän uhkasi sotilaalle. Hänen omatuntonsa alkoi kolkuttaa, kun hän käsitti, että hän käsitteli tällä hetkellä täysin puolustuskyvytöntä elävää olentoa. Teloittajaksi hän ei rupeaisi, sen saisi hoitaa joku muu. "Lupaan säästää henkesi, jos välittömästi otat yhteyttä ulkona odottaviin ystäviisi, ja käsket heidän painua pitkälle helvettiin täältä." Kenenkään huomaamatta hän sääti aseensa tainnutusteholle.

GM

Keisarillisen kohottaessa raivoisan, murhanhimoisen katseensa Ronariin Veran pistoolin tainnutuspaukku lävähti suoraan tämän kasvoihin kaataen hänet kuin räsynuken pois twi'lekin päältä.

"Hyvä harhautus, poika," Leon'goa kähisi nousten istumaan ja karistaen käsiraudat ranteistaan.

"Tosiaan, Ronar," Vera hymyili irrottaen omat, puolittaiset käsirautansa ja laittaen ne keisarillisen ranteisiin. "Erinomaista toimintaa. Näitkö, miten paljon väkeä keisarillisilla oli ulkona?"

Ronar

Ronar otti kehut vastaan olankohautuksella. Hän katseli aiheuttamaansa tuhoa: hän oli tappanut elämässään ensimmäisen kerran, vienyt toiselta elävältä (älylliseltä) olennolta hengen. Hän tiesi, että vihollinen olisi todennäköisesti tehnyt samoin hänelle, mutta se ei muuttanut asiaa miksikään. Onneksi sotilaalla oli haarniska, niin hänen ei tarvinnut katsella palanutta ruumista. Löyhkältä ei silti voinut välttyä.

Silti hän huomasi sotilaan aseen, joka oli tältä pudonnut vähän matkan päähän. E-11 -sädekivääri! Hän nosti sen lattialta vähän syyllisyyttä tuntien, mutta hän päätti kuitenkin poimia sen mukaansa. Ainakin se olisi parempi kuin hänen SE-14:nsä.

"Mitä me teemme hänelle", Ronar kysyi selvittyään tapponsa aiheuttamasta sivuvaikutuksesta, ja osoitti tajuttomana lattialla rötköttävää upseeria uudella aseellaan. "Otammeko panttivangiksi, heitämmekö ulos, vai mitä. Eihän häntä siihenkään voi jättää. Ja ulkona odottaa pari ystävää, jotka haluavat varmasti mielellään sisään. Vera, mitä teemme aluksellesi? He voivat viedä sen, jos se ei ole lukittuna. Muista, että heillä on siellä AT-ST, joten he voivat vaikka tuhota sen."

GM

"Olen varma, että he tietävät, miten monta meitä on," Vera pohti Leon'goan tarttuessa tajutonta upseeria kainaloista ja lähtiessä raahaamaan tätä kohti ohjaamoa. "Olemme kaikki täällä, joten heillä ei pitäisi olla syytä mennä Nebula Hopperille. Meillä sen sijaan on. Ja mitä pikemmin, sen parempi."

"Voin pitää AT-ST:n... poissa kimpustanne... ja vetää heidän huomionsa," Leon'goa ehdotti puhisten taakkansa alla. "Ala mennä, Vera."

Versel kääntyi toiseen käytävään Leon'goan jatkaessa kohti ohjaamoa ja Ronar näki naisen kiipeävän tikkaita ylös. Hän hieman ihmetteli, minne nainen oli menossa, koska hänen mielestään twi'lekin aluksessa ei ollut yläpuolista tykkiasemaa tai mitään.

Ronar

"Mihin ihmeeseen sinä menet", hän huhuili Verselille, joka oli kadonnut tikkaita jonnekin.

GM

"Takaisin Hopperille," Vera huusi takaisin ja Ronar kuuli metallisen, vaimean tömähdyksen, kun nainen aukaisi aluksen kattoon asetetun telakointiportin. "Nopeinta ja turvallisinta reittiä."

Ronar

"Nopeinta ja turvallisinta tosiaan", Ronar valitti, mutta seurasi tätä kuitenkin. "Katollahan me olemme varmimmassa mahdollisessa vaarassa." Lisäksi hän muisti jälleen Tatooinen kuumuuden, kun kattoluukku avattiin: Star Dancerissa oli ilmeisesti sata kertaa parempi ilmastointi kuin Nebula Hopperissa. Hän oli vinoilemassa tästä jälleen Veralle, mutta päätti pitää suunsa supussa.

Silloin Ronar tajusi jotain. "Odota", hän huusi Veralle. "Mitä jos he ovat jättäneet sinne tarkka-ampujia?"

GM

"Shh," Vera suhisi maaten vatsallaan katolla ja katsellen tikkaiden alapäässä ollutta Ronaria. Hiljainen suhahdus osoitti naisen nousseen takaisin kyyryyn ja lähteneen liikkumaan aluksen katon poikki.

Ennen kuin Ronar ehti tehdä mitään hän kuuli, miten Leon'goa avasi tulen aluksensa sädetykeillä kohti keisarillisia.

Ronar

Ronar hoksasi, mikä oli suunnitelma, joten hän tunki katolle Veran seuraksi, ja lähti juoksemaan kohti Hopperia tämän seurassa. "Toivottavasti et lukinnut alustasi", hän huomautti Veralle.

GM

Juostessaan Veran perässä kohti Hopperia Ronar ymmärsi, miksi nainen oli parkkeerannut aluksensa melkein pelottavankin lähelle twi'lekin alusta: lähimmillään alukset olivat vain metrin päässä toisistaan ja saman korkuisina hyppy toisen katolta toiselle olisi helppo.

"Tietysti lukitsin," Vera nauroi seuraten sivusilmällä, miten Leon'goan laukaukset tekivät selvää keisarillisten AT-ST:stä. "Kuinkas muutenkaan. Mutta yläpuolinen telakointiluukku on eri asia."

Ronar hieman ihmetteli, missä kaikki hänen aiemmin näkemänsä iskusotilaat mahtoivat olla, mutta näki näiden kerääntyneen Leon'goan aluksen suljetun laskeutumisrampin ympärille, kun Nebula Hopperin miehistö loikkasi oman aluksensa katolle ja kiiruhti kohti kattoluukkua.

Hetkessä Versel oli saanut luukun auki ja liukui tikkaita pitkin sisään alukseen ja kiiruhti kohti aluksen ohjaamoa.

Ronar

Ronar hyppää Veran perään, ja sulkee kattoluukun perässään. Hän lähtee Veran perään ohjaamoon; hän alkaa jo oppia suunnistamaan aluksessa itsekin. Hän hyppää jo tutuksi tulleelle apupilotin paikalle. Silloin hän muistaa heidän tilanteensa. "Tarvitaanko tykkitorniin ketään", Ronar kysäisi varovasti.

GM

"Olemme sisällä, Leo, häivy!" Vera huutaa yhteysradioon samalla, kun käynnistää alusta niin nopeasti kuin mahdollista. "En usko, että keisarillisilla on mitään, mikä vahingoittaisi alusta, kun talsija on hoidettu. Mutta ehkä tykkitornin käynnistäminen on hyvä idea siltä varalta, että keisarillisilla on ilmatukea. Ota alempi torni. Se on paremmassa kunnossa."

Ronarin ehdittyä vasta nousta istuimeltaan hän näki, miten Leon'goan alus lentää huitaisi Nebula Hopperin ylitse melkein pelottavankin matalalta, mutta Vera ei näyttänyt huolestuneelta ystävänsä lentotavoista. Melkein heti sen jälkeen alus hieman heilahti ja Versel ohjasi sen ylös hiekka-alustaltaan ja kohti Tatooinen taivasta.

Ronar

Ronar töpsähti ampujan paikalle, hirtti itsensä turvavöillä kiinni ja yritti olla oksentamatta, kun tuoli heilautti hänet pää alaspäin. Hän alkoi tutustua painikkeisiin. Hän oli operoinut laserkanuunoita ennenkin pilottikoulussa, mutta ei koskaan ennen tositilanteessa. Hän kävi nopeasti läpi kaikki nappulat ja otti sitten tykkitornin hallintaansa. Hän avasi liipaisimien lukituksen, ja aloitti käynnistystoimenpiteet tottuneesti. Hän katseli kupolistaan Tatooinen taakse jäävää pintaa, kunnes vihreä valo ilmoitti aseen olevan täysin toimintakuntoinen. Hän kääntyili varovasti puolelta toiselle ja varmisti tykin toimintakunnon ampumalla matalatehoisen kokeilulaukauksen. Hän oli tyytyväinen, ja kytki sensoriaseman päälle ja alkoi tarkkailla ympäristöään, jotta vihollisalukset huomattaisi mahdollisimman nopeasti.

"On muuten huonompi homma, jos heillä on sulkuristeilijä matkassa. Silloin olemme jumissa kuin kala verkossa", huusin ylös ohjaamoon.

GM

Ehtiessään Nebula Hopperin alempaan tykkiasemaan Ronar näki AT-ST:n jäänteet, jotka savusivat sivummalla, sekä kahdeksan iskusotilasta, jotka yrittivät kömpiä takaisin jaloilleen—ilmeisesti Leon'goan aluksen repulsiomoottoreiden käynnistys oli paiskonut sotilaita minne sattui. Veran nostaessa oman aluksensa hiekalta, sotilaat saivat uuden hiekkapöllähdyksen silmilleen. Sama hiekkapölähdys tosin peitti hetkeksi myös Ronarin näkyvyyden.

Näkyvyyden kirkastuessa Nebula Hopper oli jo korkealla ilmakehässä, kiitäen täyttä vauhtia avaruuden turvaan.

"Eivät he kai sentään sulkuristilijää meihin tuhlaisi," Vera vastasi kuullessaan Ronarin huomautuksen. "Ainakaan minun tietääkseni majurilla ei ole riittäviä valtuuksia sellaisen hankkimiseen tuosta vain. Rehellisesti sanottuna, epäilen, että hänen majurinnatsansa ovat vaarassa, ovat olleet jo vähän aikaa. Kerron koko tarinan, kunhan pääsemme selville vesille täältä."

Verselin nostaessa alustaan yhä korkeammalle Ronar näkee etupuolella lentävän Leon'goan aluksen.

"Yksi kevyt Carrack-luokan risteilijä edessä," twi'lek varottaa. "Olen nopeampi ja ketterämpi. Vedän heidän tulensa puoleeni, jotta pääsette häipymään."

"Ei käy," Vera vastustelee. "Hajaannutaan ja tavataan uudestaan tiedät kyllä missä huomenna."

"Senkin ilonpilaaja," Leo huokasi. "Olkoon. Nähdään huomenna."

Ennen kuin alukset ovat ehtineet lähellekään ampumaetäisyyttä keisarillisesta risteilijästä Nebula Hopper ja toinen alus kaartoivat eri suuntiin ja hetkeä myöhemmin hyperavaruus välähti Ronarin tykkiaseman ympärillä.

Ronar

"Muista, että he ovat voineet kiinnittää alukseemme seurantalaitteen, tai vangitsemallamme upseerillakin voi olla sellainen. Carrack saattaa innostua lähtemään peräämme ystävien kanssa, ja jopa sellainen kevyt risteilijä voi aiheuttaa yllättävänkin paljon vaikeuksia." Ronar otti sensoriaseman hyötykäyttöön ja alkoi tutkia sillä alusta mahdollisen seurantalaitteen varalta. "Jos seurantalaite löytyy, saamme varautua väijytykseen. Tartan-partioristeilijöitä sun muuta yhtä ikävää. Sellaisten keskelle pelmahtaminen olisi hyvin ...epäterveellistä."

GM

"En usko, että Birken olisi ollut riittävän terävä laittaakseen jäljityslaitteita," Vera kuulosti epäileväiseltä. "Hän uskoi saaneensa meidät ansaan, joten hänellä tuskin olisi ollut syytä jäljitykseen. Hänellä itsellään sellainen tosin saattaa olla, mutta siitä ei tarvitse olla huolissaan. Oikeastaan toivon, että hänellä on sellainen. Muuten voi kestää kauan ennen kuin keisarilliset löytävät hänen pelastuskapselinsa. Kunhan hän vain ei laukaise agenteille asennettavaa myrkkykapselia. Olisi harmi, jos tuttavuutemme päättyisi jo."

Vera virnisti Ronarille.

"Birken on vanha ystävä, jolla taitaa olla vähän kalavelkoja makseltavana tämän tytön suuntaan," Vera naurahti.

Ronar

"Te olettekin siis jo vanhoja tuttuja", Ronar naurahti. "Näyttää ainakin aika epäkelvolta upseerilta. Ei jäljitystä, ei tarpeeksi joukkoja, ei juurikaan ilmatukea... Pari TIE-pommittajaa vaan niin meistä ei olisi jäänyt jäljelle juuri mitään. No, parempi meille, että sattui täysi idiootti vastaamme."

"Minne me muuten olemme matkalla", Ronar kysyi pidettyään pienen tauon.

GM

"Niinkin voi sanoa," Vera virnisti. "Birken ei ole mikään upseerien älynjättiläinen. Epäilen vähän, että hänen majurinarvonsa on vaarassa tämän jälkeen. Ei sillä, että hän olisi sitä koskaan oikein ansainnutkaan. Kerron sinulle lisää myöhemmin. Ja mitä kohteeseemme tulee... Aurinkokunnan nimi on Orvax, mutta emme laskeudu siellä lainkaan. Kohtaamme Leon aurinkokunnan laitamilla avaruudessa ja siirrämme lastin. Ennen sitä teemme pari ylimääräistä hämäyshyppyä, jotta voimme olla varmoja, ettei meitä seurata."

Ronar

"Asia selvä", hän sanoi. Mokomasta aurinkokunnasta Ronar ei ollut koskaan kuullutkaan, varmasti joku vähemmän tärkeä aurinkokunta jossain keskellä-ei-mitään. Hän laittoi tykkiaseman valmiustilaan, jottei hän turhaan kuluttaisi aluksen virtaa, ja loikki takaisin ohjaamoon kyllästyttyään makoilemaan tykkitornissa yksin mitään tekemättä. Hyperavaruudessa harvemmin kun mitään ammuttavaa vaaraa tuli vastaan.

GM

"Taisin luvata sinulle tarinan," Vera sanoi, nousten tuolistaan, kun Ronar ilmestyi ohjaamon ovensuuhun. "Mennään syömään ja kerron sinulle, miten tapasin Leon'goan ja myöhemmin Birkenin, kun kuljetin orjia."

Odottamatta Ronarin vastausta Vera käveli tämän ohitse ja suuntasi aluksen oleskelutilaan.

Ronar

Ronar seuraa Veraa oleskelutilaan innoissaan. Hän ei voi vastustaa hyviä tarinoita.

GM

"Kuten mainitsin jo aiemmin, aloitin urani salakuljettajana vähän samaan tapaan kuin sinä," Vera hymyili nähdessään Ronarin uteliaan ilmeen. "Livahdin salamatkustajaksi alukselle, jota Leo nykyisin lentää. Silloin twi'lek ystäväni oli pelkkä mekaanikko Bespinillä nykyään asuvan ystäväni aluksella. He löysivät minut alukselta ja opettivat, miten tällä uralla pärjää. Tein ensin pari vuotta hommia Soleenen alaisuudessa, minkä jälkeen hän jäi 'eläkkeelle' ja Leo otti johdon. Olin hänen hommissaan vielä kolme vuotta, minkä jälkeen ostin Hopperin ja ryhdyin itsenäiseksi. Ehdin tutustua kaikenlaisiin tyyppeihin ystävieni mukana."

Vera piti pienen tauon kaivellessaan pikaruokapakkauksia kaapista.

"Puolitoista vuotta takaperin muuan yhteyshenkilöni ehdotti, että ryhtyisin kuljettamaan orjia," Vera jatkoi tökäten ruoat lämmittimeen.

Ronar

"Kuljetitko sinä ...orjia?", Ronar kauhistui ja pomppasi pystyyn. "Orjakauppa on yksi Galaksin pahimmista virheistä, ja sinä olet mukana siinä!" Ronar pakotti kuitenkin itsensä rauhoittumaan ja istuutumaan alas. Parasta kuunnella loppuun ennen syytöksiä.

GM

"Kuljetin," Vera naurahti—hän oli selvästi tyytyväinen saatuaan reaktion Ronarista. "Mutta kuka sanoi mitään kaupasta? Kuljetin orjia, jotka olivat onnistuneet pakenemaan Imperiumilta. Kapinalliset ja muut orjuuden vastustajat olivat järjestäneet turvasatamia, joiden kautta karkurit pääsivät suojaan. Ongelma oli karanneiden orjien siirtäminen keisarillisten valvomilta alueilta pois."

Hymyillen ylpeästi Versel asetti lämmitetyt ruoat pöydälle ja viittasi Ronaria syömään.

"Suunnitelmamme oli nerokas," Vera hykerteli. "Kuljetimme vähäpätöistä, mutta laillista lastia rajan yli. Yhdessä satamassa kyytiimme tuli karanneita orjia, joita väärennetyt henkilöpaperit odottivat ja jotka alukselle astuttuaan muuttuivat virallisesti osaksi miehistöä. Sitten lensimme turvasatamaan, karkulaiset jatkoivat uusien yhteyshenkilöiden mukaan ja minä hoidin lailliset toimeni loppuun ennen kuin palasin yksin takaisin Imperiumin puolelle noutamaan uutta lastia kyytiläisiä. Birken oli silloin töissä tulliviranomaisena."

Vera piti lyhyen tauon.

"Birken epäili minua salakuljettajaksi ensimmäisestä kohtaamisestamme alkaen," nainen huokasi tökkien ruokaansa. "Mutta en koskaan kuljettanut laitonta lastia ja kaikki alukseni asiapaperit olivat aina kunnossa. Hän skannasi alukseni keulasta perään, katolta laskeutumisjalkojen pohjiin, oikealta vasemmalle ja vielä ylösalaisinkin, mutta ei koskaan löytänyt mitään salakuljetettavaa."

Ronar

"Mitä sitten tapahtui? Jäitkö koskaan kiinni", Ronar tahtoi tietää. Hänen mielestään Veran suunnitelma oli varsin nerokas; hänen naamansa alkoi tahtomattaankin vihertää, kun hän muisti oman loisto"taktiikkansa" piiloutua romumuurin taakse. "Mahtoi Birkeniä ärsyttää, kun pääsit aina kuin koira veräjästä", Ronar kommentoi hymyillen. "Nyt häntä ärsyttää vielä varmasti vielä enemmän", hän myhäili ja ajatteli Leon'goan aluksessa kahlehdittuna makaavaa majuria.

GM

"Olin tehnyt kymmenkunta matkaa, kun Birken lopulta tajusi, että miehistöni vaihtui joka matkalla," Vera naureskeli. "Hän kuitenkaan ei saanut minua kiinni. Mutta en ollut ainoa, joka teki kuljetusmatkoja samalla huijauksella. Kuulin myöhemmin, että Birkenin tietojen avulla kaksi muuta karkureiden salakuljettajaa oli saatu kiinni. Se oli varmasti Birkenin synkän uran huippuhetki."

Versel tuhahti halveksivasti.

"Luulen, että hän sen ansiosta pääsi ISB:n hommiin," nainen jatkoi. "Mutta tieto siitä, miten monesti olin onnistunut välttelemään häntä kaihersi Birkeniä, vaikka hän oli onnistunut tukkimaan kuljetusväylämme. Siinä vaiheessa Beylyssa ja hänen kaltaisensa tulevat kuvioon mukaan. Birken ei voinut jahdata minua avoimesti myöntämättä, että oli päästänyt minut livistämään lukuisia kertoja, joten hän laittoi palkkionmetsästäjiä perääni. Beylyssa sai minut kiinni pari kuukautta sitten, mutta Leo auttoi minut pakoon ennen kuin nainen ehti luovuttaa minua."

Vera huokaisi ottaen kylmiöstä pari juomaa ja tarjoten toista Ronarille.

"Siitä kai johtuu, että Birken iski Leon kimppuun nyt," Vera sanoi hörpäten juomaansa. "Hän tahtoi pysyä puolueettomana, mutta ISB niskassaan, en tiedä, miten hän onnistuu siinä."

Ronar

"No, ehkä on parempi, että hän ei onnistukaan", Ronar sanoi. "Mutta onhan se hienoa, että ISB:stä löytyy myös noita "vähemmän taitavia", teillä salakuljettajilla voi olla helpompaa", Ronar kommentoi. Hän hörppäsi juomaa, ja piti siitä niin paljon, että hotkaisi sen silmänräpäyksessä ja pyysi santsimukillista.

"Miten se ISB oikein toimii, onko se vain Imperiumin armeijan erityisyksikkö vai oma organisaationsa", Ronar tahtoi tietää.

GM

"Yksi oivallus nosti Birkenin korkeammalle kuin äly olisi sallinut," Vera nauroi täyttäen Ronarin lasin uudemman kerran. "ISB:n rakenteesta en tarkemmin tiedä. Ovat jonkinlaista erityisväkeä. Huhun mukaan vastaavat tekemisistään vain omalle organisaatiolleen ja ylimmät suoraan keisarille. Sillä sakilla on melkoinen maine kieroilijoina. Birkeniä osaan käsitellä, mutta Voiman nimessä en tahdo oikeita ISB:n upseereita niskoilleni."

Vera tyhjensi oman lasinsa ja kaatoi toisen.

"Paras varoa," Vera naurahti. "Ambrostine on hyvää, maistuu lähes harmittomalta, mutta kokemattomalle se voi tarjota kavalan yllätyksen."

Ronar

"Ehehe, minua eivät pikku juomat pelota", Ronar naurahti ja kulautti toisenkin lasillisen kitaansa. "Saa olla aika tömäkkää kamaa, jos minut meinaa kupsauttaa."

"Mutta toivottavasti ISB:stä ja muista keisarillisista ei ole enää harmia, kun siirrämme lastin siellä ...missä-ikinä-olikaan", Ronar naurahti unohdettuaan jo aurinkokunnan, minne he olivat matkalla. "Jatkoitko enää karkurikuljetusbisneksiäsi sen jälkeen, kun Birken pääsi jäljillesi?"

GM

"Orvax," Vera toisti kaataen molemmille kolmannet lasilliset, mikä tyhjensi pullon. "Paikan nimi on Orvax. Orvax IV on kuuluisa orjamarkkinoistaan. Monet kuljettamistani orjista olivat käyneet sen lävitse vähintään kerran. Birken ja hänen uudet ISB kaverinsa tukkivat orjareittimme, joten siirryin kuljettamaan aseita kapinalle. Tiedän, että jotain pelastustoimintaa on tehty meidän systeemimme romahtamisen jälkeenkin, mutta minulle ja työtä nyt tekeville on turvallisempaa, jos en tiedä heidän toimistaan mitään."

Versel pyöritteli juomaa lasissaan, ottaen pieniä kulauksia ja nauttien sen mausta.

"Huh..." hän huokasi lopulta. "Olipahan hurjat pari päivää. Käyn muuttamassa aluksen kurssia ja sitten on aika painua unille. Töitä riittää vielä huomiseksikin."

Ronar

Ronar oli ajatuksissaan hulauttanut kolmannen lasillisen alas, eikä enää ollut kuulemassa viimeisiä lauseita, sillä hän oli "nukahtanut" aivan omia aikojaan pöydän ääreen. Ronar-parka...

Kapinan jalanjäljissä
Salamatkustajana
Arkisto 1 · Arkisto 2 · Arkisto 3 · Arkisto 4 · Arkisto 5
Kapinaan
Arkisto 6 · Arkisto 7 · Arkisto 8 · Arkisto 9
Valvonta-asema
Arkisto 10 · Arkisto 11 · Arkisto 12 · Arkisto 13 · Arkisto 14
Välinäytös
Arkisto 15 · Arkisto 16 · Arkisto 17 · Arkisto 18 · Arkisto 19
Piraatteja
Arkisto 20 · Arkisto 21 · Arkisto 22 · Arkisto 23 · Arkisto 24 · Arkisto 25 · Arkisto 26
Arkisto 27 · Arkisto 28 · Arkisto 29 · Arkisto 30 · Arkisto 31 · Arkisto 32 · Arkisto 33
Veriviholliset
Arkisto 34 · Arkisto 35 · Arkisto 36 · Arkisto 37 · Arkisto 38 · Arkisto 39
Arkisto 40 · Arkisto 41 · Arkisto 42 · Arkisto 43 · Arkisto 44
Vankilapako
Arkisto 45 · Arkisto 46 · Arkisto 47 · Arkisto 48 · Arkisto 49 · Arkisto 50
Arkisto 51 · Arkisto 52 · Arkisto 53 · Arkisto 54 · Arkisto 55 · Arkisto 56
Aktiivinen pelisivu
Pelin tuottamia sivutarinoita
Brzen - Taistelija · Operaatio: Maderosin valtaus
Päivä erään salakuljettajan elämästä
Ronar Brzenin päiväkirja · Viha – Tuska – Rakkaus
Yksi laukaus