Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 35

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 35

Ronar

Ronar heräsi seuraavana aamuna hermot äärimmäisen kireällä. Aivan kuin se, että hän ei halunnut ryhtyä selvittämään tunnekriisiään eversti Crackenille oli tarpeeksi hyvä syy heittää hänet vuodeksi putkaan. Ronarilla ei ollut mitään hajua siitä, minkä planeetan lakeja Kapinaliitto noudatti; Iridonialla ainakaan ketään ei saanut pitää 24 tuntia pitempään pidätettynä ilman syytteen nostamista, ja Ronar ei ollut ainakaan tietääkseen rikkonut mitään lakia siinä, ettei hän halunnut kertoa everstille typerästä mustasukkaisuusmoskasta, mitä hän yayguarien matkassa oli mielessään hautonut.

Ronar yritti kysyä vartijalta:

"Hei vartija! Onko eversti kertonut, kuinka kauan minua on tarkoitus täällä hilloa?"

GM

"Toistaiseksi," vartija tyytyi sanomaan jättäessään Ronarin aamiaistarjottimen.

Oven sulkeutuessa Ronar tajusi, ettei hänellä ollut aavistustakaan, minne hänen hyttiin jättämänsä tavarat olivat joutuneet sen jälkeen, kun hänet oli pidätetty. Ja osa hänen varusteistaan oli aivan uusia.

Ronar

"Mene sitten kertomaan everstillesi, että hän pitää minua täällä aivan vääristä syistä", Ronar sanoi vartijalle.

GM

"Jos tahdot keskustella eversti Crackenin kanssa, sinun pitää anoa tapaamista," vartija totesi oviluukusta.

Ronar

"Mene sitten anomaan sitä puolestani", hän ärähti. "Ellet päästä minua tekemään sitä itse."

GM

"Kun kerran pyydät noin kauniisti," vartija tuhahti.

Ronar

"Jos olisit asemassani, et olisi ihan onnesi huipulla itsekään", Ronar vastasi. Vartija oli kuitenkin oikeassa. Tämä teki vain työtään eikä tälle äksyily parantanut kenenkään tilannetta.

GM

Vartija sulki oviluukun ja Ronar joutui odottamaan useita tunteja ennen kuin hänen ovensa ulkopuolelta kuului mitään.

Ronar

Ronar yritti käyttää ajan tehokkaasti rauhoittumiseen, jotta hän kykenisi ajattelemaan tehokkaasti ja olemaan edukseen.

GM

Lopulta Ronar saatettiin huoneeseen, jossa eversti Cracken seisoi odottamassa.

"Brzen," eversti tervehti. "Pyysit tapaamista."

Ronar

"Kyllä, herra eversti", Ronar vastasi. "Mikäli tunne-elämäni murheet todella vaikuttavat jopa vapauteeni, voin kertoa, että tapasin Carmemporin tehtävän aikana erään tytön ja epäilin, että tunteeni häntä kohtaan saattaisivat häiritä keskittymistäni työhöni", hän selitti asian hieman kierrellen, mitään kuitenkaan valehtelematta. "Kuten jo vakuutin …edellisessä tapaamisessa, asia ei kuitenkaan vaikuta toimintakykyyni. Vaikenemiseni asiasta lienee syy vangitsemiseeni?"

GM

"Tietenkin," eversti nyökkäsi. "Kieltäydyit vastaamasta ylemmän upseerin suoraan kysymykseen. Nykyisissä olosuhteissa ainoa vaihtoehtoni oli määrätä vangitseminen."

Ronar

"Nykyisissä olosuhteissa? Tiedän kyllä, että olen välillä hankala, tahtomattanikin, mutta reaktionne yllätti minut täysin, sir. Lisäksi kaikki nämä turvajärjestelyt... Saanko kysyä, herra eversti, mitä Voiman tähden täällä on tapahtunut?"

GM

"Sinun ei tarvitse tietää muuta kuin se, että tällä hetkellä varovaisuuteen on hyvä syy," Cracken sanoi. "Tässä ei ole kyse sinusta, Brzen. Kapinaliiton turvallisuus on tärkeämpää kuin yhden sotilaan mustasukkaisuusdraama."

Ronar

"Ymmärrän, sir", Ronar sanoi, vaikkei ihan täysin ymmärtänytkään. "Entä minun tilanteeni? Joudunko minä takaisin putkaani?"

GM

"Voit palata normaaliin majoitukseen, mutta olet pidätetty aktiivipalveluksesta toistaiseksi," Cracken sanoi. "Aseesi takavarikoidaan etkä saa poistua vieraskannelta ilman lupaa. Onko tämä selvä?"

Ronar

"Kyllä, herra eversti, mutta onko tietoa, kuinka kauan tämä "toistaiseksi" suurin piirtein on, sir", Ronar kysyi vähän epäröiden. "Entä muut varusteeni? Saanko pitää ne? Ne ovat nimittäin aivan uusia."

GM

"Vain aseet ja asetarvikkeet takavarikoidaan," eversti sanoi. "Muut saat pitää. Mitä poikkeustilan kestoon tulee, sitä en vielä tiedä. Asiasta ilmoitetaan aikanaan."

Ronar

"Vielä yksi kysymys, sir", Ronar aloitti. "Onko aluksella mitään mielekästä tekemistä minulle ...poikkeustilan ajaksi. Punkassa maatessani minusta ei ole kerrassaan mitään hyötyä Kapinaliitolle, päinvastoin, vien jonkin kelvollisen nukkumapaikan. Ai niin, vielä toinenkin kysymys. Saatan kuulostaa sitä kysyessäni melko typerältä, mutta Carmemporin tehtävän palkkiosta minun ei varmaan tarvitse uneksiakaan..."

GM

"Minä en ole velvollinen kehittämään tekemistä sotilastehtävistä poistetulle," eversti totesi. "Mitä tulee komentaja Antadin ryhmän palkkioihin, ne lasketaan tehtävän päätteeksi, kuten aina. Eikä se ole vielä päättynyt."

Ronar

"Aivan. No... Ei minulla tämän enempää, herra eversti", Ronar sanoi.

GM

Eversti kosketti yhteysradiotaan ja hänen adjutanttinsa astui sisään kahden vartiosotilaan kanssa.

"Brzen voi palata majoitustiloihin," Cracken sanoi sotilaille. "Hänen kaikki aseensa takavarikoidaan, ja huolehtikaa siitä, että varusteupseeri tietää olla myymättä hänelle uusia. Toistaiseksi hän ei saa poistua vieraskannelta."

"Kyllä, sir," toinen vartiosotilaista nyökkäsi viitaten Ronarin ulos huoneesta.

"Poistukaa," eversti sanoi, mutta hänen keskittymisensä oli jo selvästi data-alustassa, jonka hänen adjutanttinsa oli tuonut mukanaan.

Ronar

Ronaria harmitti. Hän oli nyt määrittelemättömän ajan toimettomana. Jopa se vuoden aresti olisi ollut parempi vaihtoehto, silloin Ronar olisi voinut edes pitää tukkimiehenkirjanpitoa jäljellä olleista päivistä. Kaiken lisäksi everstin hiillostaminen ja putkayö olivat kiristäneet hänen pinnansa äärimmilleen. Hänestä tuntui siltä, kuin Kapinaliitto olisi vienyt hänen vapautensa Imperiumin sijaan, vaikka everstillä epäilemättä pätevä syy päätöksiinsä olikin.

Ronar päätti lähteä hiillostamaan kansiupseeria palattuaan takaisin kannelleen. Hän tahtoi tietää, josko hänen kannellaan oli jotain, mitä hän saattoi tehdä joutoaikanaan.

GM

Ronaria saattaneet sotilaat veivät hänet ensin hänelle määrätyn hytin luokse ja Ronar joutui odottamaan toisen sotilaan kanssa käytävässä sillä välin, kun toinen tonki hänen varusteensa keräten kaikki aseet ja niihin kuuluneet lippaat sekä muut asevarusteet lukittavaan kirstuun. Vasta, kun sotilas oli varma, ettei Ronarin hytissä enää ollut mitään vaarallista, Ronar itse sai mennä sisään ja sotilaat poistuivat.

Ronar

Sotilaat saivat Ronarin hermot vielä entistäkin tiukemmalle. Aivan kuin Ronar olisi muka rynnäköinyt komentosillalle kivääriensä ja sapeliensa kanssa. Hän veti hetken happea ja yritti rauhoittua ennen kuin lähti tapaamaan kansiupseeria. Päivä oli vielä nuori, joten ei ollut mitään syytä painua nukkumaan ja mikäli hän saisi jotain hommia tai rutiineja, ne estäisivät häntä masentumasta kokonaan.

GM

Ronarin saatua pahimmat höyryt haihdutettua päästään hän lähti tallustelemaan kansiupseerin toimistoa kohden. Hänen ohittaessaan ylemmille kansille vieneitä turbohissejä valkoinen hiuspehko kuitenkin kiinnitti hänen huomionsa. Hiusten omistaja, joka oli selin Ronariin näytti käyvän kiivasta, mutta hiljaista keskustelua toisen, ruskeatukkaisen naisen kanssa.

Ronar

Näkevätkö vanhat silmäni väärin, Ronar innostui. Hän ei kuitenkaan viitsinyt ryhtyä iloitsemaan liian aikaisin, olihan hän ennenkin nähnyt omiaan. Hän maleksi hitaasti lähemmäs varmistuakseen havaintonsa oikeellisuudesta ennen kuin ryhtyisi toimimaan hätiköidysti, mutta elleivät hänen aistinsa olleet täysin väärässä, hänen näkemänsä nainen oli hänen salakuljettajaystävänsä Versel Mandella.

GM

Ronarin päätös hidastaa vauhtiaan askeleiden nopeuttamisen sijasta kostautui. Hän ei ollut ehtinyt vielä lähellekään naisia, kun näiden odottama turbohissi saapui ja valkotukkainen nainen seurasi toveriaan hissiin häviten näkyvistä ilman, että Ronar olisi onnistunut näkemään naisen kasvoja.

Ronar

Ja Ronaria alkoi taas sapettaa. Hän päätti äkkiä mennä kansiupseerin puheille, jos vaikka keskustelu saisi hänen ajatuksensa johonkin muuhun kuin hänen surkeaan tilanteeseensa. Vera saisi kyllä salakuljettaa hänet pois tältä kurjalta alukselta.

GM

Ronarin saapuessa kansiupseerin toimiston luokse siellä norkoili pari kapinallista, jotka odottivat pääsyä upseerin puheille. Ronarin kiukkuinen ilme ei herättänyt näissä kiinnostusta keskustella hänen kanssaan, mutta lopulta tuli Ronarin vuoro päästä kansiupseerin puheille. Tällä kerralla toimistopöydän takana istui vanhempi mies, joka oli ilmeisesti nähnyt parempiakin taistelupäiviä.

Ronar

Ronar rauhoittui jälleen ennen astumistaan kansiupseerin valtakuntaan. Hän koputti oven karmiin ennen kuin astui sisälle.

"Päivää, sir", Ronar tervehti.

GM

"Päivää," kuului vastaus. "Nimi?"

Ronar

"Brzen, Ronar Brzen", Ronar vastasi. Hän uskoi, että upseeri luuli hänen tulleen pyytämään majoitusta, joten hän jatkoikin: "Minut on jo majoitettu alukselle, mutta ilmeisesti visiitistä tulikin odotettua pidempi. Ajattelinkin siis kysyä, onko tällä kannella tarjolla minkäänlaista työtä viipymisajaksi?"

GM

"Onko tämä muka henkilöstöupseerin toimisto?" mies murahti.

Ronar

"Anteeksi, en tiedä vielä paikkoja, olen nimittäin uusi täällä", Ronar pahoitteli. "Voitteko sitten kertoa, mistä löydän henkilöstöupseerin toimiston, sir?"

GM

"Oikeanpuoleisessa keulakäytävässä," kansiupseeri vastasi. "Suunnilleen sen puolivälissä."

Ronar näki, miten upseerin pöydän yläpuolella olleeseen holokarttaan syttyi hekuva valo aluksen keulan lähettyville, missä oikeanpuoleinen keulakäytävä kääntyi loivasti kohti vastakkaisen puolen keulakäytävää.

Ronar

"Kiitos, sir", Ronar kiitti ja lähti etsimään upseerin osoittamaa paikkaa.

GM

Henkilöstöupseerin toimistolla oli huomattavasti vähemmän väkeä liikkeellä kuin kansiupseerin toimiston ympäristössä, missä majapaikkojen etsijöiden lisäksi pyörivät kaikenlaiset muutkin ohjeiden kyselijät. Henkilöstötoimisto ei kuitenkaan ollut täysin autio ja Ronar joutui odottamaan hetken sisään pääsyä.

Ronar

Ronar odotti vuoroaan nätisti ja astui peremmälle kun hänen vuoronsa tuli.

GM

"Tervehdys," työpöydän takana istunut mies tervehti Ronarin tullessa sisään. "Uusi tulokas?"

Ronar

"Kyllä, sir", Ronar vastasi. "Minut on toistaiseksi määrätty pois aktiivipalveluksesta ja tiedustelisin, onko tällä kannella tarjolla minkäänlaista työtä viipymiseni ajaksi."

GM

"Pois aktiivipalveluksesta?" henkilöstövastaava ihmetteli katsoen Ronaria terävästi.

Ronar

"En tiedä, ilmeisesti sopivaa tehtävää ei tällä hetkellä löydy", Ronar pyöräytti silmiään. "Lisäksi haavoituin viime tehtäväni aikana, ilmeisesti kaltaisestani raihnaisesta taistelijasta ei tällä hetkellä ole taistelutehtäviin."

GM

"Mutta olet siis jo ennestään Kapinaliiton listoilla?"

Ronar

"Olen toki, jo yli puoli vuotta. Tällä aluksella tosin uusi tulokas, luulin teidän viitanneen siihen, sir."

GM

"Minun pääasiallinen tehtäväni on löytää asemapaikat uusille alokkaille," henkilöstövastaava sanoi. "Sinun todella pitäisi puhua asiasta oman komentavan upseerisi kanssa."

Ronar

"Minulla ei tällä hetkellä ole komentavaa upseeria, sir", Ronar sanoi. "Paitsi eversti ehkä, ja hänellä ei ollut minulle tarjota tehtäviä vaan hän käski minun kysyä omalta kanneltani."

GM

"Sanohan nimesi," henkilöstöupseeri sanoi. "Katson, mitä voin tehdä, mutta en lupaa mitään."

Ronar

"Kiitos, sir", Ronar sanoi. "Nimeni on Brzen, Ronar Brzen."

GM

Naputeltuaan hetken data-alustaansa henkilöstöupseeri kääntyi jälleen Ronarin puoleen.

"Näyttää siltä, että eversti Cracken on tällä hetkellä komentava upseerisi," kuului vastaus. "Tämän mukaan sinulla on myös poistumiskielto vierailijakannelta. Yhdistettynä muihin everstin tietoihisi tekemiin merkintöihin se rajoittaa vaihtoehtojasi. Mutta otan selvää, jos jossain tarvitaan apua."

Ronar

"Kiitos, sir", Ronar sanoi, vaikka tiesikin mahdollisuuksiensa olevan heikot. Hän tiesi, että epäilemättä upseeri oli lukenut myös hänen niskoittelutuomiostaan. Häntä alkoi pikku hiljaa kaduttaa, että hän oli päättänyt jättää Antadin ryhmän. Carmemporilla hän olisi sentään päässyt mukaan toimintaan.

GM

"Ilmoitan, jos jotain ilmenee," henkilöstöupseeri lupasi. "Päästä seuraava sisään lähtiessäsi."

Ronar

"Sir!" Ronar sanoi ja teki asennon, ennen kuin poistui henkilöstöupseerin toimistosta. Hän noudatti upseerin käskyä ja kutsui seuraavan peremmälle poistuessaan kohti Menetetyn Alderaanin vierailijakannen sokkeloita. No, hommien mahdollisuus on aina olemassa, ja se on aina parempi kuin ei mitään.

GM

Menetetyn Alderaanin vierailijakannella oli aina jonkin verran liikennettä.

Ronar

Ronar ei ollut oikein varma, mitä hän haluaisi nyt tehdä. Palloiltuaan hetken päämäärättömästi ympäri käytäviä hän muistikin, ettei vielä ollut käynyt tänään syömässä, joten hän tassutti ruokalaan.

GM

Vierailijakannen ruokasalissa oli täysi hässäkkä päällä. Se oli ehkä koko kannen ruuhkaisin paikka, mutta tällä hetkellä se oli tavallistakin meluisampi. Ryhmä pilottien univormuihin pukeutuneita nuoria ihmisiä oli vetänyt muutaman pöydän yhteen ja he olivat koko salin huomion keskipisteenä.

Ronar

Ronar astui peremmälle ruokalaan ja otti tarjottimelleen annoksensa seuraten samalla sivusilmällä, mitä pilottien pöytäryhmässä oli oikein meneillään kun kaikki tuntuivat kiinnostuneen siitä.

GM

Ilmeisesti joukko juhli jotakin onnistunutta tehtävää, sillä he kohottelivat maljojaan johtajalleen ja uhosivat omaa mahtavuuttaan.

Ronar

Juhlikoon keskenään, Ronar ajatteli turhautuneena. Vielä heidänkin hymynsä jokin päivä hyytyy. Ronarilla ei ainakaan ollut minkään valtakunnan aihetta juhlimiseen. Hän hiihteli pois tungoksesta kohti väljempiä seutuja tarjottimineen ja kumosi sen sisällön kitaansa suhteellisen nopeasti.

GM

Hänen ollessaan lähdössä Ronarin katse osui pilottien keskellä juhlineeseen punatukkaiseen nuoreen mieheen, jonka kasvot vaikuttivat raivostuttavan tutuilta—tämä oli kuin nuorennettu versio eversti Crackenista.

Ronar

Everstin poika epäilemättä, Ronar ajatteli. Parempi hänelle. Hänellä sentään oli isä. Ronar vei tarjottimensa pois ja lampsi ruokalasta mieli maassa. Hän kuulosteli sisäistä kronoaan, eikä häntä nukuttanut tippaakaan, mutta hän ei silti keksinyt mitään parempaakaan tekemistä, joten hän suuntasi takaisin hyttiinsä.

GM

Ronar päätyi nukkumaan.

(Pelaajan epätoivoinen kysymys: Voidaanko ottaa tähän väliin aikahyppy kunnes jotain mielenkiintoista tapahtuu?)

(GM:n yhtä turhautunut vastaus: Kukahan on onnistunut välttelemään "adventure hookia", jonka olen heittänyt jo kahdesti…)

(Pelaajan vastaus: …ja aina kun sellainen on, Ronarilla ei ole mahdollisuutta tarttua siihen tai sitten häntä kiusataan vetämällä se pois hänen nenän edestään…)

(GM:n vastaus: Kuten sanoin silloin, kun Ronar toisen kerran näki vain vilauksen, jos hän olisi pistänyt vauhtia töppösiinsä hidastelun sijasta, hän olisi ehtinyt ennen hissiä.)

GM

Seuranneena aamuna Ronar heräsi omasta punkastaan.

Ronar

Se oli taatusti päivän suurin syy onneen, olisihan Cracken kätyreineen voinut vaikka viskata hänet putkaan hänen nukkuessaan. Toinenkin ilonaihe oli se, että minkäänlaista sotilaskuria ei vierailukannella tuntunut olevan, vaan hän sai nukkua, valvoa ja syödä miten tahtoi. Yhä vähän aamutokkurassa hän lähti koikkelehtimaan kohti pesuhuonetta, jossa hän kävi suihkussa, joka edellisenä päivänä oli unohtunut. Suihkun karistettua loputkin unihiekat hänen silmistään hän lähti laahustamaan kohti aamiaista, joka ruokasalissa oletettavasti kutsui.

GM

Ruokalassa oli aamulla paljon rauhallisempaa kuin edellisenä iltana oli ollut, ainakaan kukaan ei näyttänyt juhlivan mitään ja isolle pilottiryhmälle yhteen vedetyt pöydät oli siirretty takaisin omille paikoilleen. Tarjolla oli samaa perusravintomössöä, jota Ronar oli syönyt ennenkin ja joka ei varsinaisesti eronnut aamiaisen, lounaan ja päivällisen välillä.

Ronar

Ronar oli tyytymätön. Mikäli hänen annettaisi kokata, pystyisi hän taatusti taikomaan mistä tahansa aineksista huippupöperöt. Tai ainakin paremmat kuin aluksen kokkien näkemys terveellisestä ruoasta. Kuuliaisesti hän kuitenkin mussutti mössönsä turhia kiirehtimättä, sillä syöminen oli paljon mielenkiintoisempaa kuin punkassa lojuminen.

GM

Asiaa ajatellessaan Ronar tajusi, ettei ollut nähnyt vierailijakannella yhtään oikeata kokkia, tai ketään muutakaan ruoan valmistajaa, sillä kaikki tarjoiltu ruoka oli suurista tehtaista lähtöisin ollutta valmisravintoa, joka oli standardipöperöä sekä Kapinaliiton että Imperiumin aluksilla. Itseasiassa Ronar ei ollut syönyt kunnollisen kokin laittamaa ruokaa sen jälkeen, kun he olivat lähteneet Wazarkalta.

Ronar

Ronar mussutti mössönsä loppuun ja vei tarjottimensa pois. Hän oli saanut mahansa täyteen, mutta silti hän tunsi olonsa tyhjäksi. Epätietoisuudesta sen täytyi johtua. Vailla tietoa joutenolopäivien lukumäärästä hän tunsi olonsa aivan samaksi kuin putkassaan muutama päivä sitten. Paitsi hänen täytyi käydä hakemassa ruokansa itse. Hän löntysteli ulos ruokalasta mieli maassa.

GM

Ilman tietoa tulevaisuudestaan Ronarilla ei oikeastaan ollut muuta tekemistä kuin kököttää hytissään tai mennä katsomaan, josko vierailijakannen oleskeluhuoneessa oli jotain henkevämpää ajankulua, kuten holofilmejä tai ehkä joku haluaisi pelata erän sabaccia.

Ronar

Ronar ei ollut aiemmin viitsinyt mennä norkoilemaan oleskelutilaan mutta koko päivä punkassa kuulosti vielä huonommalta ajatukselta. Hän lähti maleksimaan kohti oleskelutilaa.

GM

Oleskelutilassa oli suunnilleen yhtä rauhallista kuin ruokalassakin. Ilmeisesti edellisenä iltana pilottien kanssa juhlineet nukkuivat vielä.

Ronar

Ronar katsoi, mitä oleskelutilalla oli ylipäänsä tarjota.

GM

Yhdellä seinällä oli enemmän kuin kelvollinen holoelokuvajärjestelmä, joka tarjosi vaihtoehtoina lähinnä erilaisia elokuvia tai urheilukanavia. Huoneessa oli myös kolmelle erilaiselle holoshakille tarkoitettuja pöytiä sekä sabacc ja muiden korttipelejen pöytiä. Niiden lisäksi kahteen nurkkaan oli järjestelty törmäyssohvia ja pöytiä mukaviksi keskustelunurkkauksiksi. Yksi holoshakkipöydistä oli varattu ja kaksi miestä istui sen ääressä pelaamassa. Huoneessa oli myös kolmas mies, joka pelasi yhden sabaccia pöydän ääressä. Toisessa keskustelunurkkauksessa istui ryhmä naispuolisia kapinallisia jutustelemassa keskenään.

Ronar

Ronar ei ollut aivan varma, miten ulkomaailmalaisten holoruudut toimivat, mutta elokuvazabrakina hän innostui heti siitä. Hän päätti kokeilla sitä ja katsoa, olivatko kapinallisten tarjoamat ulkomaailmalaiset elokuvat yhtään mitään verrattuna Iridonian klassikoihin. Aivan toimettomana hänen ei sentään päiviään tarvinnut viettää.

GM

Valikoimissa oli vain jokunen ennen kloonisotia tehty klassikkoelokuva. Useimmat olivat muutamien edellisten vuosien menestyselokuvia lähinnä Coruscantilta ja muilta "suurilta" ihmisten hallitsemilta planeetoilta. Useimpiin elokuviin oli näyttelijöiden nimistä suurimmalla kirjoitettu joku Starflare.

Ronar

Ronar katseli leffapinoa pettyneenä. Pintaliitokulttuuri näytti vallanneen galaksin jokaisen sopukan. Hän valitsi sattumanvaraisesti jonkun vanhemman, kunnon elokuvan ja istahti holoruudun ääreen viettämään leffa-aamupäivää.

GM

Ehkä hieman yllätyksekseenkin Ronar huomasi nauttivansa Galaktisen Tasavallan laajentumisen varhaisemmalle ajalle sijoitetusta tarinasta, vaikka elokuva oli tehty vain joitakin vuosia ennen kloonisotia. Elokuvan aikana oleskelutilaan tuli muutamia muita, mutta ohjelmaansa keskittyneenä Ronar ei kiinnittänyt näihin kovinkaan paljoa huomiota.

Ronar

Tällä tavalla saattaisin jopa selvitä tauostani, Ronar mietti hyväntuulisena pätkän loputtua. Ensin aamupala, sitten leffa, lounas, leffa, illallinen, leffa, suihku ja nukkumaan. Sohvaperunoituminen olisi tie ajan tappoon, mikäli hän ei aluksella töitäkään saisi. Moneen päivään ensimmäistä kertaa hän oli hyvällä tuulella nostaessaan ahterinsa penkistä ja lähtiessään suuntaamaan kohti ruokalaa. Lounas kutsuu.

GM

Liikenne käytävillä oli myös lisääntynyt aamuisesta ja porukkaa kulki edes takaisin käytävillä. Ronarin lähestyessä ruokalaa hän huomasi valkotukkaisen, pitkän naisen ilmestyvän ruokalasta kahden alderaanilaisiin univormuihin pukeutuneen kapinallissotilaan kanssa. Nämä näyttivät olevan matkalla kohti aluksen keulassa ollutta turbohissirypästä.

Ronar

Enää Ronar ei halunnut päästää tilaisuutta käsistään. Hän kiirehti lähemmäs nähdäkseen, oliko nainen todellakin Versel Mandella.

GM

Ronar oli jo ojentamassa kättään tarttuakseen tovereihinsa keskittyneen valkotukkaisen naisen käsivarteen, kun hän tajusi, ettei nainen sittenkään ollut Mandella. Tämä nainen oli selvästi Veraa pidempi ja eriparisten silmien sijaan naisen valkoisten kulmakarvojen alla kiilsivät harmaat silmät, jotka näyttivät lähes hopeisilta. Ronarin lähestyminen ja ojennettu käsi eivät kuitenkaan olleet jääneet huomaamatta.

"Voinko olla jotenkin avuksi?" nainen kysyi pehmeällä äänellä.

Ronar

Voi ei voi ei voi ei.... Ronar, olisit vain malttanut.

"Anteeksi ka-kamalasti, olen tainnut erehtyä henkilöstä", Ronar sönkötti.

GM

"Ei haittaa," nainen hymyili. "Olen tottunut sellaiseen."

"Ma'am?" toinen naisen seurassa olleista kysyi.

"Menkää vain," nainen sanoi ja viittasi tovereitaan jatkamaan matkaansa. "Tulen ihan kohta."

Ronar

Ronar oli ollut jo monessa mukana, mutta että hopeiset silmät... Oliko nainen jonkin ihmisten alalajin edustaja, sitä Ronar ei tiennyt. Eikä kyllä kehdannut kysyäkään.

"Kuka oikein olette, ma'am?", Ronar kysyi kun alkupaniikki tuntui menneen ohi.

GM

"Nimeni on Winter," nainen vastasi rauhallisesti. "Entä kuka sinä olet?"

Ronar

"Sotamies Ronar Brzen", Ronar sanoi. "Olen kamalan pahoillani häiriöstä, teillä on varmaan kiire. Sekoitin teidät erehdyksessä erääseen ystävääni."

GM

"Keneen, jos saan kysyä?" naisen silmäkulmat kurtistuivat aavistuksen verran, mutta hänen äänensä pysyi miellyttävänä.

Ronar

"Kapteeni Mandella, ma'am", Ronar sanoi pää edelleen hieman pyörällä mokailustaan. "Mutta lupaan, etten enää jatkossa ole häiriöksi."

GM

"Vera Mandella?" Winter kysyi yllättävän terävällä äänellä ja tällä kerralla Ronar ei voinut erehtyä muutoksesta, joka naisen ilmeessä tapahtui. Hetkeä aiemmin siristetyt silmät laajenivat, leuka hieman kiristyi ja hymy heikkeni vakavammaksi ilmeeksi. "Versel 'Vera' Mandella?"

Ronar

"Kyllä, ma'am", Ronar sanoi vähän epäröiden huomattuaan naisen ilmeen muuttuvan. "Hän on ystäväni ja hänen ansiostaan olen nyt Kapinaliiton jäsen tai ylipäänsä enää kuvioissa mukana." Ronaria alkoi hieman huolestuttaa; ehkä nainen ei ollut salakuljettajamyönteinen, tai saattoi olla, että Veralle oli tapahtunut jotain kurjaa.

GM

"Koska viimeksi kuulit hänestä?" nainen kysyi ja Ronar kuuli yhä hienoisen terän tämän äänessä, mutta kasvot eivät enää paljastaneet mitään tunnetta. Winterin ilme oli vakava eikä tällä enää näyttänyt olevan kiire aiempien keskustelutoveriensa perään, vaan tämän hailakanharmaat silmät porautuivat tutkivasti Ronariin.

Ronar

"Juttelin hänen kanssaan ehkä parisen viikkoa sitten, ma'am, hän oli lähdössä kuljettamaan väkeä ja kalustoa jostain keisarillisten keskeltä", Ronar vastasi. "Ei kai hänelle ole tapahtunut jotakin?"

GM

"Me emme tiedä," nainen sanoi. "Hän lähti ennen laivaston hajaantumista, pääsi perille kohteeseensa, tapasi yhteyshenkilönsä, sai lastin ja ilmoitti lentosuunnitelman takaisin. Sen jälkeen hänestä ei ole kuultu mitään ja hänen olisi pitänyt olla täällä kolme päivää sitten."

Ronar

"Onhan aina mahdollista, että hänen aluksessaan on esimerkiksi hajonnut jotain ja hän on pysähtynyt korjaamaan vikaa", Ronar sanoi toiveikkaasti.

GM

"Sellaisessa tilanteessa hänen olisi pitänyt ilmoittaa myöhästymisestään," Winter sanoi. "Hänellä on HoloNet lähetin ja hätämajakka Nebula Hopperissa. Meillä ei ole tietoa, että hän olisi käyttänyt kumpaakaan lähdettyään matkaan. Ja jos hän olisi pysähtynyt jollekin telakalle tai avaruussatamaan, hänellä ei olisi pitänyt olla vaikeuksia ilmoittaa asiasta."

Ronar

"Mitä hänen hyväkseen voidaan tehdä", Ronar kysyi huolestuneena ystävästään. "Hän on saattanut joutua ongelmiin."

GM

Ennen kuin Winter ehti vastata Ronarin kysymykseen naisen yhteysradio hälytti ja tämä joutui vastaamaan siihen.

"Winter," nainen sanoi laitteeseen ja kuunteli hetken hiljaista ääntä, josta Ronar ei saanut selvää. "Kyllä, olen tulossa… Kyllä."

Ronar

Ronar odotti, että Winter saisi yhteyspuhelunsa päätökseen, hän oli häirinnyt naista jo aivan tarpeeksi yhdelle päivälle, nainen mitä ilmeisimmin oli jossain kaukana hänen yläpuolellaan arvoasteikossa ja näemmä myöhästyi hänen takiaan jostain tärkeästä. Silti hänestä tuntui, että hänen päänsä räjähtäisi kysymyksistä hetkenä minä hyvänsä.

GM

"Kyllä," nainen vielä sanoi laitteeseen. "Tulen sinne välittömästi."

Winter sulki yhteysradionsa ja kääntyi Ronarin puoleen.

"Olen pahoillani, Brzen," tämä sanoi. "Minulla on tapaaminen. Älkää kadotko minnekään, koska meidän täytyy puhua kapteeni Mandellan tilanteesta mahdollisimman pian."

Ronar

"Olen todennäköisesti hytissäni, oleskelutilassa tai ruokalassa jos minua tarvitaan", Ronar vastasi. Karkaamisesta ei ainakaan tarvinnut huolehtia, koska hänellä oli se perhanan poistumiskielto.

GM

Nyökättyään vielä Ronarille Winter kiirehti askeliaan ja katosi valkoinen tukka liehuen kohti turbohissejä.

Ronar

Ronar sen sijaan suuntasi sinne ruokalaan minne hän oli alun perin ollut menossa.

GM

Ruokala oli suunnilleen samanlainen, mikä se oli ollut koko sen ajan, jonka Roner oli Menetetyllä Alderaanilla viettänyt. Ruoka oli samaa tylsää, mutta ravitsevaa valmismössöä.

Ronar

Mössö maistui Ronarille vielä tavallistakin huonommin. Hän oli niin huolissaan salakuljettajaystävästään, että hän oli menettänyt ruokahalunsa. Vera oli pyytänyt häntä mukaansa, sillä tämä olisi tarvinnut jonkun ampumaan keisarillisia, miksi hän ei ollut ystävänsä mukana kun häntä todella olisi tarvittu... Ronar ei edes voinut tehdä asialle mitään, koska hänellä oli se hiton poistumiskielto.

GM

Ronarin ollessa syömässä mitään erityistä ei tapahtunut

Ronar

Masentuneena Ronar lähti käppäilemään ruokalasta mieli maassa vietyään tarjottimensa pois. Hän lähti maleksimaan käytäviä pitkin takaisin kohti oleskelutilaa katsoakseen, oliko holonäyttö yhä vapaana. Ehkäpä hyvä elokuva saisi hänen ajatuksensa toisaalle.

GM

Ryhmä urheiluintoilijoita oli vallannut holonäyttöjärjestelmän sillä välin, kun Ronar oli ollut syömässä. He selasivat urheilulähetyksestä toiseen katsellen tuttuja lajeja—kuten shokkipalloa ja kiituripyöräkisoja—siinä missä eksoottisiakin muukalaisten pelaamia urheilulajejakin. Urheiluintoilijat vaihtoivat lajia niin reippaassa tahdissa, ettei Ronar ehtinyt oikein seurata minkään lajin tapahtumia.

Ronar

Paremman puutteessa Ronar jäi joka tapauksessa katselemaan holoruutua.

GM

Urheilua seurattiin illalliseen asti. Eikä Ronar kuullut Winteristä, vaikka tämä ilmeisesti oli Verasta lähes yhtä huolestunut kuin Ronarkin.

Ronar

Illallisen jälkeen Ronar kävi pesulla ja meni nukkumaan.

Kapinan jalanjäljissä
Salamatkustajana
Arkisto 1 · Arkisto 2 · Arkisto 3 · Arkisto 4 · Arkisto 5
Kapinaan
Arkisto 6 · Arkisto 7 · Arkisto 8 · Arkisto 9
Valvonta-asema
Arkisto 10 · Arkisto 11 · Arkisto 12 · Arkisto 13 · Arkisto 14
Välinäytös
Arkisto 15 · Arkisto 16 · Arkisto 17 · Arkisto 18 · Arkisto 19
Piraatteja
Arkisto 20 · Arkisto 21 · Arkisto 22 · Arkisto 23 · Arkisto 24 · Arkisto 25 · Arkisto 26
Arkisto 27 · Arkisto 28 · Arkisto 29 · Arkisto 30 · Arkisto 31 · Arkisto 32 · Arkisto 33
Veriviholliset
Arkisto 34 · Arkisto 35 · Arkisto 36 · Arkisto 37 · Arkisto 38 · Arkisto 39
Arkisto 40 · Arkisto 41 · Arkisto 42 · Arkisto 43 · Arkisto 44
Vankilapako
Arkisto 45 · Arkisto 46 · Arkisto 47 · Arkisto 48 · Arkisto 49 · Arkisto 50
Arkisto 51 · Arkisto 52 · Arkisto 53 · Arkisto 54 · Arkisto 55 · Arkisto 56
Aktiivinen pelisivu
Pelin tuottamia sivutarinoita
Brzen - Taistelija · Operaatio: Maderosin valtaus
Päivä erään salakuljettajan elämästä
Ronar Brzenin päiväkirja · Viha – Tuska – Rakkaus
Yksi laukaus