Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 43

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 43

Pilviauton lentomatka avaruussatamaan oli nopea, koska Dendo lensi niin lujaa kuin vain pystyi kiinnittämättä Mandellojen taloa lähestyvien viranomaisten huomiota heidän puoleensa. Paikaltaan Ronar saattoi nähdä vilkkuvien hälytysvalojen lähestyvän yhä kirkkaasti valaistua huvilaa, mutta he Dendo lennätti heitä korkealla yläpuolella, missä oli vähemmän liikennettä. Kukaan ei ollut erityisen kiinnostunut keskustelemaan ennen kuin pilviauto pysähtyi joitakin minuutteja myöhemmin avaruussatamaan muutaman korttelin päähän heidän oman aluksensa laskeutumisalustasta.

Yender ja Dendo kiiruhtivat ensimmäisinä ulos pilviautosta jättäen vangista huolehtimisen Gerdin, Talsavalin ja Ronarin tehtäväksi.

Ronar

Minkä takia vankinakki napsahtaa aina meikäläiselle? Ronar manasi mielessään. "Ylös siitä!" Ronar potkaisi terveellä jalallaan vankia maiharilla nilkkaan. Hänen ampumahaavansa olivat tyrehtyneet ja rupeutuneet, mutta nyt niitä syyhytti vietävästi, eikä hankalassa asennossa ajoneuvosta jalkautuminen ainakaan helpottanut hänen tilaansa. Hän katsoi, että vanki seurasi heitä, vaikka Talsavalin uhkaava olemus taisikin olla tarpeeksi pitämään vankiparka ruodussa.

GM

Talsaval piti suurimmaksi osaksi huolta siitä, ettei vanki jäänyt jälkeen. Kukaan ei ollut vaivautunut vieläkään edes kuorimaan tämän naamiaisasua, edes sitoessaan tämän käsiä selän taakse. Kun ryhmä ehti alukselle, he ensimmäisinä löysivät Dendon koristeellisen viitan lojumassa oleskelutilan sohvalla. He olivat tuskin ehtineet sisään, kun Yender taas tavallisiin vaatteisiinsa pukeutuneena tohotti heitä vastaan kantaen juhlapukuaan kassissa ja naamiota toisessa kädessään. Hän heitti Dendon viitan käsivarrelleen ja kiiruhti ulos.

"Käyn viemässä nämä pilviautoon, jotta Vera voi palauttaa nämä puolestamme," nainen sanoi.

Ronar

Yenderhän on palautunut nopeasti, Ronar ajatteli tyytyväisenä. Hänen käsityksensä mukaan nainen oli ottanut siipeensä aika pahasti taistelun aikana. Alukselle päästyään hän kiiruhti pikapikaa sairastuvalle etsimään helpotusta ampumahaavoihinsa. "Olen lääkintähuoneessa, jos minua tarvitaan", Ronar ähkäisi mennessään.

GM

"Väärin," Gerd väitti vastaan. "Sinä vahdit ramppia kanssani siihen asti kunnes Yen tulee takaisin ja voimme lähteä. Talsaval huolehtii tuosta paskiaisesta."

Ronar

"Sitten sinä saat selittää everstille, minkä takia kuolin verenvuotoon", Ronar purnasi. "Vettä minä ainakin haen." Juotuaan hän raahusti lastiluukulle Beylyssalta turhaksi jäänyt pistooli vyöllään.

GM

"Mielelläni," Gerd sanoi happamasti takaisin, kun Ronar palasi. "Koska et odottanut ohjeita, vaan juoksit suoraan vihollistuleen yksin. Halusitko olla sankari, häh?"

Ronar

"Mitä minun olisi pitänyt tehdä? Antaa vihollisten päästä pakoon, häh?" Ronar irvisti takaisin.

GM

"Kuunnella Veran suunnitelma siitä, miten hän olisi estänyt paon, ehkä?" Gerdin ääni oli sarkastinen, ilmeisesti tämänkin haavat olivat vielä kipeitä ja saivat tämän ärhäkälle tuulelle. "Oli onni, että jätit hänelle yhteysradiosi, muuten emme olisi saaneet ajoissa tietää, että päätit yrittää itsemurhaa."

Ronar

Sinä selvästi yrität itsemurhaa kun kuumennat minua noin, Ronar ajatteli mielessään. Hän ei kuitenkaan viitsinyt ryhtyä vänkeämään—hän tiesi tehneensä oikean ratkaisun, oli hänen toverinsa siitä mitä mieltä oli. Jos hän olisi jäänyt mähkimään paikoilleen, olisi kahakka voinut päättyä paljon huonomminkin. Yhteysradiosta puheen ollen Ronarilla ei ollut hajuakaan, miten sille oli käynyt. Toisaalta se oli hänen murheistaan niitä pienimpiä.

GM

"Kapteeni Mandella oli raivoissaan, kun hän soitti Dendolle," Gerd jatkoi ilmeisesti edes huomaamatta Ronarin ärsyyntymistä.

Ronar

Pysy nyt vain kylmänä, Ronar puhisi. Ajattele kukkasia ja tähdenlentoja. Ronarilla ei ollut Gerdille mitään sanottavaa, tämä sai irvistellä hänelle kaikessa rauhassa. Hän toivoi, että Yender ilmaantuisi nopeasti takaisin ja hän pääsisi lääkintään.

GM

Ronarin toive toteutuikin pian, kun ruskeilta kasvoiltaan poikkeuksellisen kalpea Yender ilmestyi laskeutumistasolle ja kipusi alukseen.

"Mene sanomaan Dendolle, että voimme lähteä," Gerd sanoi sulkien luukun naisen perässä ja tukien tätä käsivarresta. "Minä huolehdin Yenistä. Tule, autan sinua."

Ronar

Ronar jätti vartiopaikkansa ja nilkutti ohjaamoon. "Olemme valmiita lähtöön, sir", Ronar sanoi.

GM

"Hyvä," Dendo vastasi ykskantaan ja devaronialaisen kädet painelivat aluksen kytkimiä niin nopeasti, että Ronar saattoi vain yrittää seurata, mitä kaikkea tämä teki. Talsaval oli myös hankkiutunut eroon vangista—minne lienee tämän olikaan sijoittanut—ja istui apupilotin paikalla säätäen sen puolen kytkimiä melkein yhtä nopeasti kuin Dendo.

Dendolla oli yhä yllään naamiasviittansa alla olleet hienompi paita ja housut, ja hänen sarvensa olivat yhä kultamaalissa, vaikka toisessa niistä näkyikin läheltä ohi menneen laserlaukauksen polttama jälki. Talsaval oli karistanut droidipukunsa jo Mandellojen huvilalla kuka ties minne ja kärähtäneen wookieenkarvan pistävää hajua lukuunottamatta näytti ihan normaalilta ja hyväkuntoiselta.

Ronar

Ronar tuntui olevan koko porukasta se eniten siipeensä saanut. Hänellä ei ollut ohjaamossa oikein mitään, joten hän laahusti takaisin oleskelutilaan ja kiinnitti itsensä lähdön ajaksi kiinni. Hänen paitansa oli rei'illä ja verinen, minkä lisäksi uudenkarheissa palvelushousuissa oli reiden kohdalla verinen läikkä.

GM

Ronar kuuli oleskelutilaan, kun Dendo puhui lennonjohdon kanssa ja sai heille lähtöluvan. Hetkeä myöhemmin alus kohosi ilmaan ja suuntasi pois Corulagilta ilmeisesti ilman, että planeetan keisarilliset hallitsijat edes tiesivät Kapinaliiton iskuryhmän vierailusta.

Ronar

Ronar ei jaksanut enää huolestua keisarillisista. Hän luotti siihen, että Dendo ohjaisi heidät kyllä pois vaarallisilta vesiltä. Enemmän häntä huolestutti hänen reidessään ollut ampumahaava, joka vaikutti siltä, että se oli lähdössä tulehtumaan. Hammasta purren hän pakotti itsensä olemaan raapimatta sitä ja odotti kiltisti lähtökiihdytyksen päättymistä ja lääkintään pääsyä. Toivottavasti Vera on kunnossa, Ronar ajatteli kutinakidutuksensa lomassa. Eikä hirveän vihainen.

GM

Joitakin minuutteja myöhemmin Ronar tunsi liikevakaimien nykäisyn, joka johtui aluksen siirtymisestä hyperavaruuteen ja kuuli hyperajomoottorin hiljaisen huminan.

Ronar

"Vihdoinkin", Ronar ähkäisi aukaistessaan turvavyönsä ja noustessaan ylös. "Olen lääkinnässä, jos minua tarvitaan." Ronar laahusti sairastuvalle ja katsoi itselleen sieltä ennen kaikkea kivunlievitintä ja sitä voidetta, mitä ampumahaavoille oli tarkoitus levittää. Verenvuoto oli jo tyrehtynyt, mutta hän päätti sitoa haavat joka tapauksessa, ettei haavoihin menisi likaa, tietysti sen jälkeen, kun haavat oli ensin hampaiden kiristelyn ja hiljaisen kiroilun säestyksellä puhdistettu ja voideltu. Varustevyöhöni täytyy ostaa uusia ensiaputarvikkeita, Ronar ajatteli.

(GM huom: Kenelle Ronar puhuu alussa? Se on yksin oleskelutilassa. Ja muista että lääkintäpakkauksen käyttämiseen itse tulee -5.)

(Elikkä kokeillaan: 1D20+treat injury+equipment bonus-itselääkintä = 16+3+2-5 = 16. Tää menee 15:n yli yhdellä, elikkä Ronar paranee LVL+1, eli Ronarilla on nyt 11 hippoa. Jos siis ei mennyt pieleen.)

GM

Yender ja Gerd olivat jo lääkintätilassa Ronarin tullessa. Gerd oli auttanut Yenderin punkkaan ja oli juuri viimeistelemässä tämän kylkeen lätkäisemänsä bactalaastarin kiinnitystä, kun Ronar ilmestyi paikalle. Gerd ehti ottaa askelen kohti Ronaria auttaakseen tätä, mutta jäikin katsomaan silmiään pyöritellen hänen hääräämistään, kun toveri näköjään oli päättänyt käyttäytyä kuin pikkulapsi "minä-ite" vaiheessa ja oli kuin Gerd ja Yender olisivat olleet ilmaa. Yender ei kiinnittänyt Ronariin mitään huomiota, vaan lepäsi silmät suljettuina punkassa, mutta naisen hengitys oli rauhallista.

Ronar

Ainakin Ronaria harmitti nyt hieman vähemmän kun suurin kutina ja polte hellittivät. Saatuaan härväämisensä valmiiksi hän muisti jälleen kiinnittää huomiota ympäristöönsä ja huomasi lääkintätilassa olleet toverinsa.

"Kai hän paranee?" Ronar kysyi aavistuksen huolestuneena Gerdiltä katsellessaan punkalla makaavan Yenderin tasaista hengitystä.

GM

"Kyllä, mutta siitä emme saa kiittää sinua," Gerd vastasi aavistuksen kärkevästi.

"Gerd," Yender sanoi toruvasti avaamatta silmiään.

"Mutta se on totta," Gerd väitti. "Jos Ronar ei olisi sekoittanut Mandellan suunitelmia, sinun ja Dendon ei olisi tarvinnut rynnätä pihalle sillä tavalla, etkä sinä ehkä olisi haavoittunut niin pahasti."

"Emme voi tietää sitä," nainen vastasi raottaen vähän silmiään. "Häipykää nyt molemmat siitä häiritsemästä."

Ronar

"Ei teidän olisi tarvinnut rynnätä mihinkään, minulla oli tilanne täysin hallinnassa", Ronar väitti vastaan. "Tapoin Beylyssan ja estin terroristeja pakenemasta."

GM

"Beylyssasta puheen ollen," Gerd sanoi osoittaen lääkintähuoneen ovea Ronarille, jotta tämä tajuaisi lähteä, kuten Yender oli käskenyt. "Miten tiesit, että hän oli aluksella? Ja miksi lukitsit luukun niin, että Talsaval joutui johdottamaan hallintalaitteet uudestaan avatakseen sen? Entä, jos et olisikaan pärjännyt palkkionmetsästäjää vastaan? Kukaan ei olisi päässyt avuksesi nopeasti."

Ronar

"Rehellisesti sanottuna en tiennytkään hänen olevan siellä", Ronar sanoi poistuessaan lääkintätilasta. "Lukitsin luukun, etteivät viholliset pääsisi sisään ja lähtiessäni tarkistamaan alusta Beylyssa avasi tulen jostain kolosta. Jossain vaiheessa luulinkin haukanneeni liian ison palan lukitessani itseni hänen kanssaan yksin. Mutta hengissä selvittiin."

GM

"Älä kuulosta niin omahyväiseltä," Gerd sanoi lähtien Ronarin perään ja sulkien lääkintätilan oven jäljessään. "Olit vain onnekas."

Ronar

"Niin olin", Ronar myönsi. "En mielestäni ole muuta väittänytkään. Mutta olen yhä elossa ja hän ei, eli varmaan tein silti jotain oikein. Ja Veran siskontytär on kunnossa. Ei se lopulta niin pieleen mennyt."

GM

"Ehkä ei," Gerd myönsi. "Mutta ei se mennyt myöskään suunnitelman mukaan. Vaikka sanontakin sanoo, ettei mikään suunnitelma selviä kosketuksesta vihollisen kanssa. Mutta älä odota, että Dendo tai eversti silittävät päätäsi tämän tapauksen jälkeen. Tai meidän muidenkaan, vaikka saimmekin Mandellan turvaan ja Birketin vangiksi."

Ronar

"Birketin?" Ronarin ilme kirkastui heti. "Vieläköhän hän muistaa kauniit kasvoni…"

GM

"Eipä tullut tuota kysyttyä," Dendo vastasi tullen Gerdiä ja Ronaria vastaan. "Eikä kukaan mene hänen lähelleenkään ennen kuin tapaamme Veran. Miten Yender voi?"

"Hän toipuu," Gerd vastasi, mutta ei näyttänyt vieläkään tyytyväiseltä. "Hän lepäilee nyt lääkintähuoneessa."

"Hyvä," Dendo nyökkäsi, vaikka hänenkin ilmeensä oli vielä verraten synkkä.

Ronar

Harmi, Ronar ajatteli. Olisi ollut mukava käydä moikkaamassa häntä…

"Seuraavaksi siis ilmeisesti tapaamme kapteeni Mandellan?" Ronar kysyi varovasti.

GM

"Kyllä," Dendo nyökkäsi. "Hän antoi minulle koordinaatit paikkaan, jota hän joskus on käyttänyt tapaamisiin salakuljettajaystäviensä kanssa. Odotamme häntä siellä."

Ronar

Ronar nyökkäsi. Toivottavasti se paikka ei ole se surullisenkuuluisa Kuolleen banthan rotko, hän ajatteli. Se olisi nimittäin ihanteellinen paikka lisävaikeuksille.

GM

Enempää puhumatta Dendo suuntasi aluksen peseytymistiloihin ja Gerd häipyi hyttiinsä.

Ronar

Peseytyminen kuulosti Ronarinkin mielestä hyvältä vaihtoehdolta; hän jäi jonottamaan peseytymistiloihin ja astui peremmälle kun Dendo oli saanut hommansa loppuun. Hän peseytyi nopeasti ja raahusti sitten hyttiinsä nukahtaen lähes välittömästi.

GM

Useita tunteja myöhemmin Ronar heräsi siihen, että alus tärähti siirtyessään jälleen normaaliavaruuteen.

Ronar

"Mmh…" Ronar mumisi. Hän yritti jäädä vielä punkkansa pohjalle makaamaan, muttei enää saanut unta. Hän kiskoi ehjän t-paidan ja tappeluhousut ylleen ja tassutti mahaansa rapsuttaen oleskelutilaan hakemaan sapuskaa. Hän katsoi, olivatko muutkin jo heränneet.

GM

Oleskelutilassa ei ollut ketään, mutta Ronar kuuli Dendon, Gerdin ja Talsavalin äänet ohjaamosta. Hän ei kuitenkaan saanut selvää siitä, mitä nämä puhuivat, mutta äänet eivät kuulostaneet mitenkään erityisen hermostuneilta.

Ronar

Ainakaan heillä ei siis ollut kummempaa hätää. Ronar ryhtyi pupeltamaan aamupalatarjottimemsa sisältöä kitusiinsa turhia kiirehtimättä. Hänen mielialansa oli kohonnut huomattavasti peseytymisen ja levon jäljiltä, olkoonkin että uni oli jäänyt kesken.

GM

Kun aluksen moottorien hurina hiljentyi muutaman asteen Ronar tajusi, etteivät he olleet laskeutuneet minnekään, eivätkä olleet edes aikeissa laskeutua. Alus oli asettunut kiertoradalle jonnekin, eikä Ronarilla ollut aavistustakaan siitä, missä he olivat. Ronar kuuli askelia ohjaamoon johtavasta käytävästä, mutta ne eivät tulleet oleskelutilaan asti, vaan kääntyivät aluksen tykkitorniin.

Ronar

Ahaa! Veralla on joku oma parkkirata… Ronar käsitti. Hän nosti katseensa ruokatarjottimesta sen tyhjettyä ja nälän poistuttua alkoi jälleen kiinnostua ympäristöstään ja siitä, mitä oli tekeillä. Hän lähti astelemaan kohti ohjaamoa nähdäkseen mitä ulkona oli tekeillä.

GM

Dendo ja Talsaval istuivat ohjaamossa. Wookiee oli asettunut pilotin paikalle ja Dendo istui sensoriaseman ääressä tarkkaillen heidän ympäristöään, mutta vaikuttamatta erityisen huolestuneelta.

"Wurf," wookiee urahti tervehdykseksi ennen kuin kääntyi taas laitteidensa puoleen.

Ronar

"Huomenta vain", Ronar vastasi tervehdykseen, vaikkei ollutkaan satavarma, oliko nyt edes aamu. "Olemmeko perillä kohtaamispaikassa vai miksi pysähdyimme?"

GM

"Olemme perillä," Dendo vastasi. "Mutta Vera ei ole täällä vielä. Voi mennä jopa muutamia tunteja ennen kuin hän ehtii tänne. Nebula Hopper on paljon tätä nopeampi, mutta kaikki riippuu siitä, miten pitkään hänellä kuluu Corulagin asioiden selvittämiseen."

Ronar

"Tämä selvä, sir", Ronar nyökkäsi ja taapersi takaisin oleskelutilaan. Gerd taisi olla se, joka meni tykkitorniin ja Yender oli varmaan yhä lääkinnässä lepäämässä. Ronar päätti käydä katsomassa, oliko naisen tilassa tapahtunut muutoksia.

GM

Yender oli täydessä unessa lääkintätilan punkassa. Naisen ihon väri oli palautunut hieman terveempään suuntaan, vaikka tämä oli yhä selvästi kalpea. Hän hengitti rauhallisesti, mutta ei muuten värähtänytkään, kun Ronar astui huoneeseen.

Ronar

Ronar ei hennonut häiritä haavoittuneen lepoa merkityksettömillä uteluillaan. On hyvä, että hän on ainakin menossa parempaan päin, Ronar ajatteli. Hän kävi hakemassa oleskelutilasta yhden ruokatarjottimen Yenderille punkan viereen, minkä jälkeen hän taassutti hyttiinsä, kaivoi data-alustan esiin ja alkoi kirjoittaa uutta päiväkirjamerkintää oleskelutilassa.

GM

Useita tunteja kului jälleen. Ronar pystyi tarkkailemaan aikaa data-alustansa kronosta, mutta hän ei kuullut tai nähnyt hytistä mitään, mitä tapahtui aluksella tai sen ulkopuolella.

Ronar

Ronarilla oli data-alustalleen paljon kerrottavaa, mutta lopulta häneltä loppui asiat eikä Veraa vielä kuulunut. Hän kävi viemässä data-alustansa pois.

GM

Äkkiä ohjaamosta kuului Talsavalin äänekäs murahdus ja melkein samassa Dendon ääni kajahti sisäpuhelimessa.

"Herätys, Gerd," devaronialaisen ääni sanoi. "Saimme seuraa. Näyttää Nebula Hopperilta, odota vahvistusta ennen kuin sammutat tykit."

Ronar

"Mmh, lopultakin", Ronar mutisi itsekseen ja kömysi ylös penkistään. Hän tassutti jäälleen ohjaamoon tarkistamaan, josko Dendolla olisi hänelle jotain ohjeita, tai lähinnä vain nähdäkseen ikkunasta ulos mitä tapahtuu.

GM

"Ymmärretty," Gerdin ääni juuri vastasi, kun Ronar ehti ohjaamoon

"Vera, sinäkö?" Dendo kysyi käynnistäen yhteysradion.

"Minä, Kapp," Veran ääni vastasi yhteysradiosta. "Onko kaikki hyvin?"

"Toinen aurinkoinen päivä Kesselillä," Dendo vastasi.

Ronar

Kesselillä? Ronar poimi ja hänen sydän jätti lyönnin väliin. Kuolleen banthan rotkon kähy oli pientä verrattuna niihin kauheuksiin, mitä hän oli kuullut keisarillisten Kesselillä toteuttavan. Se oli vihoviimeinen paikka, mihin hän olisi halunnut mennä.

GM

"Mitä?" Veran ääni kysyi huolettomaan sävyyn. "Haluatko lähteä ottamaan aurinkoa?"

"Kaiken sen jälkeen, mitä teimme etsiessämme sinua, idea ei ole yhtään huonompi," Dendo vastasi ja hänen äänensä vakavoitui äkkiä. "Gerd, sulje tykit, kaikki hyvin. Valmiina telakoitumaan."

"Minun etsimiseni onkin yksi asia, josta tahdon puhua," Vera sanoi ja myös naisen ääni oli synkkä. "Mutta ehkä puhumme siitä kasvokkain. Vaikka täällä ei näytä olevan ketään muita, emme ehkä halua kuuluttaa asioitamme yhteysradion kautta."

"Olen samaa mieltä," Dendo vastasi.

Ronar kuuli kolalhduksen, kun Gerd liukui alas tykkitornista hänen taakseen käytävään.

Ronar

Ronar huokaisi helpotuksesta kahdesta syystä; ensinnäkin vaikutti siltä, että he eivät olleetkaan oikeasti Kesselillä ja toisekseen Vera ei vaikuttanut hirveän vihaiselta. Ronarille ei selkeästi ollut mitään hommaa, joten hän jäi seuraamaan telakointia ohjaamon ikkunasta.

GM

"Jos sinulla ei ole muuta tekemistä kuin seistä siinä, ole hyödyksi ja mene varmistamaan telakointiportin paineistus," Dendo ehdotti—tai ehkä se oli poikkeuksellisen kohteliaasti esitetty käsky.

Ronar

"Kyllä, sir", Ronar sanoi, teki täyskäännöksen ja painui telakointiportille käskettyihin toimiin. Homma tuntui Ronarista hieman turhalta; eihän rutiinitelakoinnissa pitäisi olla paineistuksen kanssa mitään hätää, mutta olipahan hänellä jotain tekemistä.

GM

Hyvin pian Ronarille selvisi, miksi Dendo oli lähettänyt hänet paikalle ja että devaronialainen tunsi heidän aluksensa. Kun Nebula Hopperin telakointiputki kiinnittyi porttiin se ei paineistunutkaan automaattisesti, kuten sen olisi pitänyt.

Ronar

"Mmh… Ronar mutisi ja kurtisti kulmiaan ongelmalle. Hän kokeili korjata vian (Mechanics 22).

GM

Vähän aikaa telakointiportin paineistusta renkattuaan Ronar sai sen aktivoitua ja ilmalukon merkkivalo muuttui vihreäksi.

Ronar

Ronar päätti jäädä ilmalukolle Veraa vastaan ja jäi samalla varmistamaan, ettei vika tullut takaisin.

GM

Paineistus näytti toimivan—ehkä vika ei ollutkaan itse paineistuksessa, vaan järjestelmässä, jonka olisi kuulunut aktivoida se automaattisesti, siitä Ronar ei kuitenkaan ollut aivan varma. Vian varsinaisen lähteen selvittämiseksi ja korjaamiseksi hänen olisi pitänyt päästä tutkimaan telakointijärjestelmä myös aluksen ulkopuolelta, mikä oli avaruudessa vaikeata. Kovin pitkään hän ei ehtinyt asiaa päässään kuitenkaan vatvoa ennen kuin Vera ilmestyi ilmalukosta. Nainen oli myös kuoriutunut naamiaspuvustaan ja oli jälleen pukeutuneena tavalliseen tapaansa, punainen "tavaramerkki"-huivi päässään.

"Ronar," nainen nyökkäsi. Hän ei kuulostanut kovin vihaiselta—ei ainakaan niin raivostuneelta kuin Gerd oli sanonut naisen olleen Ronarin sännättyä omille teilleen—mutta tämän ilme oli synkkä, ja ehkä äänikin oli muutaman asteen kylmempi kuin Ronar oli tottunut kuulemaan. Muuta salakuljettaja ei sanonut, vaan marssi Ronarin ohi ja suuntasi aluksen oleskelutilaa kohti.

Ronar

"Mukava nähdä sinua taas, Vera", Ronar tervehti ja seurasi tätä oleskelutilaan.

GM

Vera ei eleelläkään osoittanut, että olisi edes kuullut Ronarin sanoja.

"Vera," Dendo tervehti naisen astuessa oleskelutilaan, johon olivat tulletet kaikki muut ryhmän jäsenet kuin Talsaval. Jopa Yender oli paikalla, yhä hieman kalpeana, mutta erittäin elossa.

"Kapp," nainen vastasi. "Kiitos avustasi. Taidamme olla nyt tasoissa."

"Emme koskaan," devaronialainen väitti.

Ronar

Ronaria alkoi hieman harmittaa; vaikutti siltä, että hän oli onnistunut tuhoamaan viimeisenkin hataran ystävyyssiteensä. Hän ei kuitenkaan antanut huoliensa näkyä ulospäin; hän seisoi tekojensa takana ja sellaisen vaikutelman hän halusi antaa myös ulospäin. Hän oli tappanutt Beylyssan ja estänyt vihollisia pakenemasta, joten hänellä ei ollut mitään hävetttävää.

Hänen huomionsa kääntyi alkavaan keskusteluun: hän muisti Yenderin kertoneen Veran pelastaneen Dendon joskus jostain, mutta yksityiskohdat olivat näemmä jäämässä hämärän peittoon. Hän valmistautui kertomaan tapahtumista myös omasta näkökulmastaan.

GM

"Aloitetaan tärkeimmästä," Dendo sanoi. "Miksi kukaan Kapinaliitossa ei tiennyt missä olet tai mitä teet?"

"Lähetin everstille viestikapselin, jossa kerroin olevani menossa kotiin käymään," Vera vastasi. "Ilmeisesti hän ei ole saanut viestiäni. Minun oli tarkoitus auttaa erästä keisarillista loikkaamaan. Miten osasitte etsiä täältä, jos eversti ei saanut raporttiani?"

Ronar

Ronar antoi Dendon selittää tilanteen möykkäämättä väliin. Aihe itse asiassa kiinnosti häntäkin, vaikka hän hieman arveli everstin vain tutustuneen HoloNetin tietovirtoihin.

GM

"Komentaja Antad ja hänen uudet kaappariystävänsä olivat kuulleet, että olit puhunut jotain 'kotiin menosta'," Dendo vastasi. "He ilmoittivat asiasta everstille kuultuaan, että olit kadonnut ilmeisesti jälkiä jättämättä. Koska kotiplaneettasi on Corulag ja perheesi on melko tunnettu, tulimme tutkimaan asiaa."

"Ja olen kiitollinen siitä," Vera huokasi. "Birket, Beylyssa ja heidän palkatut muskelinsa olisivat olleet liikaa minulle yksin."

"Onko aavistustakaan, miten he osasivat tulla Corulagille?" Yender kysyi.

Ronar

Ronar tajusi vasta nyt, kuinka satumainen sattuma se oli, että he olivat paikalla juuri silloin kun Birket ja hänen kätyrinsä käynnistivät suunnitelmansa. Ainakaan majurista ei olisi vähään aikaan harmia.

GM

"En ole aivan varma," Mandella vastasi epäröiden. "Mutta he saivat jotenkin tietää, että minun oli määrä tavata se keisarillinen loikkari."

Ronar

"Mikä tämä loikkaritarina oli? Me emme saaneet tietoja siitä…" Ronar kysyi.

GM

"Koska kenenkään muun kuin everstin ja minun ei pitänyt tietää siitä mitään," Vera vastasi. "Jotta saisimme loikkarit turvallisesti rajan yli mitä harvempi asiasta tietää sitä paremmassa turvassa loikkari on."

Ronar

"Hetkinen, jos ilmoitit siitä siinä viestikapselissa, jota eversti ei saanut, eikö ole mahdollista että Birket ja kumppanit saivat jotenkin kapselin jäljitettyä ja siepattua?"

GM

"Viesti oli tietysti salattu," Vera vastasi pudistaen päätään. "Heidän olisi ensin pitänyt tietää, mistä se löytyy, ja sen jälkeen murtaa salauskoodi. Birketillä ei ole riittävästi aivoja siihen, etenkään nyt, kun hän ei voi enää hyödyntää ISB:n verkostoja."

"Woah!" Dendo puuskahti. "Mitä tuolla tarkoitat?"

"Ettekö ole kuulleet?" Vera näytti ällistyneeltä. "Birket sai kenkää sen Tatooinen munauksen jälkeen. Tai ehkä se ei ole niin yllättävää, keisarilliset tuskin olisivat kailottaneet asiasta."

Ronar

Huu?! Jo nyt jotakin! Ronar oli lähellä huudahtaa. Se selittäisi hänen päästään asetetun palkkion. Ei ihme, että majuri oli raivoissaan Ronarille.

"Emme todellakaan ole kuulleet", Ronar vastasi yhä hämmästynyt ilme kasvoillaan.

GM

"Hänestä puheen ollen," Dendo sanoi mietteliäästi. "Vera, vieläkö sinulla on mukanasi niitä avaruuspuvun alushaalareita, joita käytit hätävarana vapautetuille orjille? Birket nimittäin tarvitsee jotain muuta kuin naamiaisasun päälleen vielä ennen kuin pääsemme perille."

"Kyllä minulla on muutama," salakuljettaja vastasi. "Voin lainata yhden, mutta minun puolestani hän saa vaikka kärvistellä alasti, jos niikseen tulee."

"Mikään ei tuottaisi suurempaa iloa, kuin Birketin kiusaaminen," Dendo myönsi. "Mutta jos tahdomme olla parempia kuin keisarilliset, meidän on kohdeltava sotavankejamme kunnolla."

Ronar

Ronarin suunnasta kuului hyväksyvää mutinaa, vaikka ajatus Birketin nöyryyttämisestä saikin hänet hykertelemään. Mutta, kuten sotilaskoulutuksessa oli sanottu: Jos joku asia naurattaa pidempään kuin kolme sekuntia, on sen toteuttaminen melko varmasti huono idea.

GM

"Olet tietenkin oikeassa," Vera sanoi pyöräyttäen silmiään. "Ja Birket saa vielä maksaa kaikesta harmista, jonka on aiheuttanut."

"Entä se loikkari, jonka oli tarkoitus liittyä kapinaan?" Gerd kysyi.

"Kuollut," salakuljettaja vastasi lyhyesti.

Ronar

Beylyssa on jo velkansa maksanut, Ronar ajatteli.

"Mitä Birketille nyt tulee tapahtumaan?" Ronar kysyi. "Me vienemme hänet everstin eteen kuulusteltavaksi?"

GM

"Kyllä," Dendo vastasi. "Kukaan meistä ei saa puhua hänelle ennen sitä, everstin käsky."

"Hitto," Vera ärähti. "Minullakin olisi ollut kysyttävää."

Ronar

"Kai hän on kuitenkin saanut ruoka-ateriat?" Ronar kysyi kulmakarvat koholla.

GM

"Tietysti," Dendo vastasi. "Hänestä ei ole meille iloa kuolleena. Viimeksi, kun katsoin, hän ei kuitenkaan ollut edes koskenut ensimmäiseen tarjottimeen, jonka hänelle vein. Mutta eiköhän hän syö, kun nälkä alkaa todella kiusata."

"Luuletko, että hän oli myös Bespinin tapahtumien taustalla?" Gerd kysyi.

"Bespinin?" Veran ääni muuttui äkkiä jäätäväksi. "Mitä Bespinillä on tapahtunut?"

Ronar

"Eversti lähetti meidät etsimään tietoja sinusta tibannakauppias Soleenen luota, mutta kävi ilmi, että Beylyssa ja hänen porukkansa olivat ehtineet paikalle ensiksi. Mitään ei ollut enään tehtävissä, Soleene oli jo menehtynyt. Minä ja Dendokin saimme aika pahasti siipeemme."

GM

"Että mitä?" Vera tarttui Ronaria rinnuksista. "Mitä sinä oikein puhut?"

"Voi hemmetti," Dendo kirosi yrittäen irrotella naisen tiukkaa otetta Ronarin paidasta. "Sinun ei pitänyt kuulla sitä tällä tavalla. Vera, rauhoitu. Emme voineet tehdä mitään, Soleene oli kuollut jo kauan ennen kuin ehdimme edes Bespinille."

Ronar

Millä tavalla sitten? Ronar ajatteli Veran retuuttaessa häntä paidasta. Hän ei kuitenkaan vaivautunut ryhtyä irroittamaan naisen otetta; ehkä hän oli tukkapöllynsä ansainnut ja Verankin oloa saattoi helpottaa kiukun purkaminen johonkin. Tai sitten ei. Ronarin oloa ei helpottanut joka tapauksessa mikään; hän tajusi taas puhuneensa ohi suunsa pahimmalla mahdollisella tavalla. Kriffin tolvana, milloin opit pitämään turpasi tukossa?! Ronar sätti itseään.

GM

"Gerd, Ronar, senkin pahuksen suupaltit," devaronialainen sätti heitä saatuaan Veran otteen irtoamaan ja naisen lysähtäessä oleskelutilan sohvalle. "Häipykää hyttiinne siitä. Minä hoidan tämän. Yen, ehkä sinäkin voisit mennä lepäämään hieman lisää. Näytät yhä varsin kurjalta."

Tilanteen äkillisestä muutoksesta hermostuneina Gerd ja Yender eivät epäröineet vaan lähtivät kohti hyttejä.

"Mitähän muuta olet salannut minulta, Kapp," Vera kysyi synkällä äänellä.

"SETT, Vera," Dendo vastasi. "Sinä tiedät, miten tämä systeemi toimii."

Ronar

"Kunhan hoidatte radioni takaisin, sir", Ronar huokaisi laahustaessaan hyttiinsä mieli maassa.

GM

"Siitä puhumme myöhemmin," Dendo sanoi edes katsomatta Ronariin.

Ronar

Aika monesta asiasta taidetaan puhua vielä myöhemmin, Ronar ajatteli. Hän oli onnistunut pilaaman oman päivänsä, Veran päivän, Dendon päivän sekä myös Gerdin päivän. Kriffin mahtavaa, Ronar… Osakkeesi nousivat taas oikein urakalla… Huokaisten Ronar rysähti punkkaansa piiloon maailmalta, joka tuntui keskittävän tulensa juuri hänen pieneen poteroonsa. Toisaalta itsehän hän oli tilanteen aiheuttanut. Se ajatus ei parantanut Ronarin oloa pätkääkään. Eikä myöskään se, että hän tunsi olonsa yksinäisemmäksi kuin koskaan; Vera ei häntä halua varmaan enää nähdäkään, Dendo järjestänee hänelle siirron heti kuin mahdollista eikä everstikään varmasti hänen päätään taputtele. Hän oli täysin yksin.

Ronaria kylmäsi. Hän ei halunnut ajatella, se vain lisäsi hänen tuskaansa. Hän palautti mieleensä erään iridonialaisen rumpumarssin, jonka hän laittoi soimaan päähänsä loputtomalla loopilla.

Tra tra tra tra trattatatattatatattatata-tra tra tra tra tra trattatata-tra tram…

Kapinan jalanjäljissä
Salamatkustajana
Arkisto 1 · Arkisto 2 · Arkisto 3 · Arkisto 4 · Arkisto 5
Kapinaan
Arkisto 6 · Arkisto 7 · Arkisto 8 · Arkisto 9
Valvonta-asema
Arkisto 10 · Arkisto 11 · Arkisto 12 · Arkisto 13 · Arkisto 14
Välinäytös
Arkisto 15 · Arkisto 16 · Arkisto 17 · Arkisto 18 · Arkisto 19
Piraatteja
Arkisto 20 · Arkisto 21 · Arkisto 22 · Arkisto 23 · Arkisto 24 · Arkisto 25 · Arkisto 26
Arkisto 27 · Arkisto 28 · Arkisto 29 · Arkisto 30 · Arkisto 31 · Arkisto 32 · Arkisto 33
Veriviholliset
Arkisto 34 · Arkisto 35 · Arkisto 36 · Arkisto 37 · Arkisto 38 · Arkisto 39
Arkisto 40 · Arkisto 41 · Arkisto 42 · Arkisto 43 · Arkisto 44
Vankilapako
Arkisto 45 · Arkisto 46 · Arkisto 47 · Arkisto 48 · Arkisto 49 · Arkisto 50
Arkisto 51 · Arkisto 52 · Arkisto 53 · Arkisto 54 · Arkisto 55 · Arkisto 56
Aktiivinen pelisivu
Pelin tuottamia sivutarinoita
Brzen - Taistelija · Operaatio: Maderosin valtaus
Päivä erään salakuljettajan elämästä
Ronar Brzenin päiväkirja · Viha – Tuska – Rakkaus
Yksi laukaus