Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 47

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 47

Joitakin minuutteja myöhemmin alus pudottautui hyperavaruudesta sen verran, että se muutti nopeasti kurssia. Melkein heti sen jälkeen Gerd ja Talsaval astelivat ohjaamosta oleskelutilaan. Wookiee tyytyi vain ohi kulkiessaan mulkaisemaan Lirania jälleen epäluuloisesti, ennen kuin katosi aluksen perässä olleeseen huoltotilaan jättäen oven perässään auki—ilmeisesti Talsaval tahtoi kuulla, mitä muut puhuisivat, vaikka ei itse olisikaan mukana kuulustelemassa. Gerd sen sijaan risti käsivartensa seistessään koko pituudessaan keskellä oleskelutilaa ja katsellen arvioivasti istuimella kyhjöttävää Lirania.

"Hyvä on," zabrak lopulta sanoi. "Aloitetaan melko helpolla kysymyksellä: kuka hemmetti sinä oikein olet?"

Liran

"Noh, se on pitkä tarina...", Liran aloitti. "Oletteko te kapinallisia? Sillä jos olette, olen tavallaan oikeassa paikassa, ja voin kertoa teille paljon enemmän. Toki jos olette kapinallisia, ette varmasti halua paljastaa sitä, ja jos ette taas olisi, voisitte teedkennellä olevanne saadaksenne minusta lisätietoja... ärsyttävä tilanne. Noh, ehkä kerron koko tarinani heti, joutuisin sen tavalla tai toisella aikanaan kertomaan kuitenkin", hän jatkoi ja vetäisi hieman henkeä selvästi aloittaakseen kertomuksensa, ja antaakseen mahdollisuuden esittää vielä joiotakin lisäkysymyksiä.

GM

"Aloitetaan vielä helpommin," Gerd keskeytti puhetulvan. "Nimi?"

Liran

"Nimi on Liran, Liran Elrad", Liran vastasi kuuliaisesti

Ronar

"Okei, Liran Elrad", Ronar jatkoi, "mitä hemmettiä sinä nuuskit bisneksiämme?" Se tuntui hänestä ihan validilta kysymykseltä.

Liran

Liran odotti hetken, tulisiko kysymyksiä sen enempää, ja jatkoi puhmistaan. "En varsinaisesti nuuskinut", Liran sanoi korostaen kantaansa. "Mutta olin niistä kyllä varsin tietoinen. Tiesin täällä, tai no tuolla jossain kotiplaneetallani, tapahtuneesta datan siirrosta, ja arvelin Kapinaliiton, Imperiumin, sekä rahan perässä olevien rikollisjärjestöjen haluavan pääsyn kyseiseen dataan. Näistä kaksi ensimmäistä oli todennäköisimmin kuullut kyseisestä datasta, joten heitä odotin paikalle. Itse olin paikalla, koska halusin varmistaa, että Kapinaliitto saisi datan. Ei toki yksi henkilö paljoa vaikuta, mutta ajattelin, että minusta voisi voinut olla apua. Sen lisäksi olen jo vuosia unelmoinut Kapinaliittoon liittymisestä, ja tämä oli oiva mahdollisuus päästä ainakin puheisiin Kapinaliiton kanssa." Nyt toivon kyllä todella, että nämä kuuluvat kapinaliittoon, eivätkä työskentele minkään rikollisporukan leivissä, Liran pohti hampaitaan kiristellen. "Tapahtumat eivät ihan sujuneet suunnitelmieni mukaan, ja minun oli pakko hypätä tänne mukaan jos en halunnut ryhtyä tuhkaläjäksi", hän vielä lopetti pitkän puheensa.

GM

"Entä missä kaverisi on?" Gerd kysyi.

Liran

"Kaverini?" Liran kysyi ihmettyneen oloisesti. (Deception:2+2) Hän oli hyvin hermostunut kuulustelutilanteesta, muttei halunnut antaa veljeään ilmi.

Ronar

"Älä valehtele meille", Ronar murahti kurtistaen kulmiaan (perception 16). "Vastaa kysymykseen. Missä kaverisi on?"

Liran

"En minä edes tiedä. Näin hänet viimeksi siinä kahvilassa, jossa tekin istuskelitte ja sääditte yhteysradioittenne kanssa. Mitä ja miten te hänestä muka tiedätte?" Liran tuhahti lopulta.

GM

"Me esitämme kysymykset," Gerd vastasi tylysti. "Kuka hän on?"

Ronar

"Ja kuinka hän liittyy tähän koko sotkuun?" Ronar täsmensi.

Liran

"Hän on veljeni, Garya Elrad, hän on avustanut vain minua. Jos pelkäätte hänen vuotavan tietoja, voitte ola huoleti. Hän ei tiedä paljoakaan, eikä puhu mistään mistä tietää.

GM

"Entä mistä tiedämme, ettet sinä ja veljesi olleet juuri ne, jotka johdattivat sotilaat laskeutumistasollemme?" Gerd kysyi ja hänen silmänsä kaventuivat uhkaavasti.

Liran

"Ja samalla olisin varoittanut teitä, tapattanut melkein itseni, ja päästänyt vielä karkuun? Ei, ette te voikkaan tietää. Minun sanani on todennäköisesti maalaisjärjen lisäksi ainoa asia joka todistaa oman väitteeni todenmukaisuuden", Liran vastasi.

GM

"Ehkä teit sen kaiken vain päästäksesi mukaamme," Gerd huomautti epäluuloisesti. "Ja mitä teit siellä kahvilassa?"

Ronar

"Vihollisagentit ovat olleet paljon ovelampiakin", Ronar sanoi kädet puuskassa, aavistus katkeruutta äänessään. Hänen mielensä vaelsi taas Iridonialle, missä heidän pakoryhmänsä jäsen oli kavaltanut koko joukon Imperiumille. Hän nousi seisomaan kohottautuen täyteen pituuteensa saaden Liranin näyttämään hyvin pieneltä. "Etkö tosiaan huomannut koko joukkueellista sotilaita, jotka ilmaantuivat paikalle kymmenen sekuntia sinun perästä?" Puhuessaan hänen äänenvoimakkuutensa kohosi vaarallisesti.

Liran

"Kyllä satuin huomaamaan. He kurvasivat kiitureilla paikalle, ja kulkivat siitä määrätietoisesti suoraan teidän aluksellenne. Satuitko itse huomaamaan, kuka niistä teille vinkkasi?" Liran töksäytti takaisin. Kai hän nyt ne oli nähnyt jos oli niistä kerta ilmoittanutkin. Hänestä tuntui, että tälläinen käytös ei nyt ollut paras mahdollinen vaihtoehto, mutta tilanteen stressaavuus ja asetelma ärsyttivät Lirania kovin. "Minulla oli tosiaan tarkoitus ainakin päästä puhumaan teidän kanssanne, ehkä jopa päästä mukaanne, en vain ajatellut sitä ihan näin. Ja kahvilassa minä tarkkailin ympäröiviä henkilöitä, mukaanlukien teitä", Liran jatkoi kyllästyneenä kuulustelutilanteeseen.

Ronar

Ronar oli kyllä vain kiinnittänyt huomionsa kähyn aikana Gerdin huomaamaan tunkeilijaan, ja hänen perässään tulleisiin sotilaihin. Hän päätti uskoa tämän kerran, saattoi olla, että joku asia oli hypännyt hänen huomionsa ohi. Klopilla ei kuitenkaan ollut mitään oikeutta ryhtyä hyppimään nenille,

"Varo äänensävyäsi, poika", Ronar ärähti. "Sanoit haluavasi varmistaa datan päätymisen Kapinaliiton haltuun. Minkä takia sinulla on moinen kiinnostus Kapinaliiton touhuja kohtaan?"

Liran

"Ei ole muutakaan mistä kiinnostua. Imperiumi pitää Obroa-Skaita tiukassa kuristusotteessa, kuten varmasti suurta osaa muustakin Galaksista. Sille on tultava loppu. Kaiken lisäksi Imperiumi tappoi pommituksissaan vanhempani, saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta Imperiumi ansaitsee mielestäni pienen koston aiheesta", Liran vastasi pitäen äänensävynsä kohteliaampana.

GM

"[Varo mitä puhut, Ronar]," Gerd sanoi vaihtaen yhden lauseen ajaksi taas zabrakiin. "Seuraava kysymys. Miten tiesit datasta?"

Liran

"Kuten varmasti tiedätte, Obroa-Skai on Galaksinlaajuisesti merkittävä datakeskus. Täällä dataan on helppo päästä kiinni, jos yhtään tietää mistä etsiä", Liran vastasi

GM

"Kaikkihan sen tietävät. Et vastannut kysymykseeni," zabrak väitti jääräpäisesti. "Miten tiesit juuri tämän datan olevan siellä, missä se oli?"

Liran

"Vanhempani olivat töissä paikallisessa data-arkistossa ennen kuolemaansa, ja he näyttivät minulle lapsena erään reitin mitä päästä sinne sisään. Reitti on vielkin avoin ja tapaan käydä arkistoissa aina lueskelemassa asioita, ja katselemassa jos jokin pistäisi silmääni. Sieltä löysin tiedon, että jokin data vaihtaisi omistajaansa kahvilassa jossa te olitte", Liran vastasi.

Ronar

"Joten päätit mennä vakoilemaan tiedonsiirtoa", Ronar täydensi. "Mutta minkä takia? Se, että sait tietää 'jonkun datan vaihtavan omistajaa', ei liene hirveän mielenkiintoista seurattavaa. Juurihan sanoit, että Obroa-skai on galaksinlaajuisesti merkittävä datakeskus. Tietoa siirtyy koko ajan, ei siinä pitäisi olla mitään ihmeellistä."

Liran

"Kyseiseen dataan ei ollut pääsyä, vaan se oli merkitty salaiseksi. Siksi se minua kiinnosti, koska arvelin Kapinallisten tulevan hakemaan sitä. Ja kuten jo aiemmin sanoin, halusin varmistaa ettei se mene Imperiumille ja tavata kapinallisia", Liran selvensi.

GM

"[Tietoturvassamme on selvästi hurja aukko, josta on syytä ilmoittaa everstille pikimmiten]," Gerd mutisi zabrakiksi, lähinnä itselleen. "Ihan yleisestä kiinnostuksesta. Miten sinä ja veljesi ajattelitte estää Imperiumia viemästä dataa? Hehän olisivat voineet marssia paikalle vaikka koko sillä kalustolla, jolla tulivat meidän peräämme."

Liran

"Oli aika selvää, että tiedon vastaanottajat ovat kapinallisia tai jotakin yksityisiä henkilöitä. Jos tieto olisi tarkoitettu Imperiumille, ei tapaamispaikaksi olisi todennäköisesti sovittu pahaista kahvilaa. Ainakin näin me mietimme", Liran sanoi.

GM

"Et taaskaan vastannut kysymykseeni," Gerd tokaisi. "En kysynyt, mitä arvelitte. Kysyin, miten ajattelitte estää Imperiumia viemästä tietoa, koska sanoit itse, että olitte siellä juuri varmistaaksenne, ettei Imperiumi sitä saisi. Teillä oli pakko olla jokin suunnitelma."

Liran

"Jos Imperiumi olisi hyökännyt, te olisitte varmaankin puolustautuneet. Silloin olisimme voineet tarjota auttavan kätemme. Jos taas olisitte antautuneet, olisi meillä ollut mahdollisuus järjestää jonkinlainen harhautus. Suunnitelmissa ei ollut kolmikymmenpäistä joukkiota vastaan taisteleminen, odotimme vain pienempää iskuryhmää. Data olikin näemmä vielä odottamaamme arvokkaampaa...", Liran yritti selittää.

Ronar

"Te siis tiesitte, että sotilaat tulevat?" Ronar kysyi kulmat kurtussa. "Miten?"

Liran

"Enhän minä niin sanonut! Vastasin vain kysymykseen "Miten sinä ja veljesi ajattelitte estää Imperiumia viemästä dataa", Liran alkoi jo tuohtua. "Jos arvon herrasväki pysyisi kärryillä omissa kysymyksissään, se helpottaisi kuulusteluani kummasti", Liran tuhahti lopuksi hiljaa.

GM

"Minua huolettaakin toinen asia," Gerd sanoi näyttäen nyt todella uhkaavalta. "Miten tiesitte, että me tulisimme? Sanoit luottaneesi siihen, että auttaisimme taistelussa. Entä, jos emme olisikaan tulleet ennen Imperiumia. Mikä silloin olisi ollut suunnitelmanne?"

Liran

"No sitten olisi ollut voi voi, hieman huonompi juttu teille. Silloin emme olisi voineet juuri mitään tehdä", Liran sanoi.

GM

Nopealla liikkeellä Gerd läimäytti Lirania kasvoihin, selvästikään tämän asenne ei miellyttänyt zabrakia

"Paskiainen," hän ärähti ja kohotti kätensä uuteen iskuun. "Senkin Imperiumia palvova..."

Lause ja isku jäivät kesken, kun Liranin yhteysradio yllättäen alkoi hälyttää.

Ronar

"[Sinä et auta tilannetta noin]", Ronar sanoi Gerdille tämän omalla kielellä miehen ryhdyttyä väkivaltaiseksi, vaikka Liranin nenille hyppiminen kuumensi häntäkin. Kuitenkin hän vakavoitui heti kun pojan yhteysradio alkoi piipittää. "[Kuka hemmetti soittaa hyperavaruuteen…]" "Anna tänne", Ronar käski tiukasti.

GM

"[Tuo pilkkaa meitä]," Gerd ärisi vastaukseksi Ronarille samalla, kun vahti tarkasti, että poika teki, kuten oli käsketty eikä yrittänytkään mitään temppuja.

Liran

"Pahoittelen nyt käytöstäni. Äskeinen vastaus oli kuitenkin varsin asiallinen, me emme kaksin olisi voineet tehdä silloin mitään muuta, kuin mahdollisesti aikaisemminkin mainitsemani hämäyksen. Uskoimme kuitenkin ettei Imperiumi halua ryhtyä rettelöimääm ahtaassa kahviossa. Avoin paikka olisi ollutkin todennäköisempi. Minua nyt vaan kismittää, että olen laittanut henkeni teidän eteenne. Vaikka sattumien summana jänikseksi tänne päädyinkin, olisin vähän lämpimämpää tunnelmaa odottanut", Liran sanoi antaessaan yhteysradiotaan samalla kun hänen itsevarmuutensa alkoi pikku hiljaa murentua.

GM

"Kuka se on?" Gerd kysyi osoittaen yhteysradiota. "Äläkä edes ajattele yrittäväsi vastata."

Liran

"En tiedä. Ehkä veljeni, se on ainoa aavistukseni", Liran sanoi itsekkin ihmetellen.

Ronar

Ronar poimi Liranin yhteysradion kouraansa. "[Parempi jättää soimaan. Jos vastataan, puhelu voidaan jäljittää]", Ronar sanoi Gerdille zabrakiksi. Sitten hän käänsi huomionsa takaisin poikaan.

"Taas sinä yrität välttää kysymyksen puhetulvalla. Miten tiesitte, että me tulisimme paikalle?"

Liran

"Miten minusta tuntuu, että saan vastata näihin samoihin kysymyksiin kerta toisensa jälkeen", Liran aloitti huokaisten. Sitten hän jatkoi: "Me tiesimme että joku tulisi paikalle. Se ei olisi Imperiumi, sillä miksi Imperiumi sopisi salaisen datansiirtotapaamisen itsehallitsemallaan planeetalla, ja miksi heidän hallitsemistaan data-arkistoista löytyisi silloin salainen tieto aiheesta. Jäljelle jää kaksi mahdollisuutta; 1:Kapinaliitto, joka tänäpäivänä on Imperiumin jälkeen suurin poliittinen toimija. 2:Jonkun rikollisliigan edustaja. En ole vieläkään varma kumpia olette, mutta veikkaukseni osuu Kapinaliittoon. Emme voineet olla varmoja kenenkään tulevan paikalle, mutta se olisi ollut aika epätodennäköistä."

Ronar

"Me kysymme näitä kysymyksiä, koska ne ovat hemmetin tärkeitä", Ronar sanoi kävellen edestakaisin Liranin yhä uikuttava radio kourassaan. "Ja sitten me kysymme ne uudestaan vähän eri tavalla varmistuaksemme, ettet vain puhu mitä sylki suuhun tuo."

Ronar loi hieman kysyvän silmäyksen Gerdiin. "[Joko riittää? Hän pääsee kuitenkin vielä paljon tiukempaan syyniin myöhemmin]", Ronar kysyi häneltä jälleen zabrakiksi, viitaten everstin puhutteluun, mikä Liranillakin lienee vielä edessään. "[Kai hänen sanaansa voi luottaa.]

GM

"[Olkoon toistaiseksi, mutta me nimenomaan emme luota hänen sanaansa, emme hetkeäkään]," Gerd vastasi. "Riittää. Ronar, hae varusteruumasta avaruuspuvun aluspuku. Vahdin häntä sillä välin. Sinä, kaikki kamat pöydälle, yksi kerrallaan, eikä mitään temppuja."

Liran

Liran laski kuulustelun päättymisestä huojentuneena pöydälle asekotelonsa ja avaamattoman paketin voimapatruunoita. Yhteysradiohan miehillä jo olikin. Samalla hän ihmetteli, miten yhteysradion kantama oli mahtanut kestää hyperavaruuteen saakka. Pöydälle hän laittoi povitaskustaan hieman vastentahtoisesti krediittikukkaronsa.

Ronar

Ronarille jäi hieman epäselväksi, mitä avaruuspuvun alusasulla oli tarkoitus tehdä, mutta hän lähti kuitenkin toteuttamaan käskyä kummempia kyselemättä: ehkä se selviäisi aikanaan. Hän jätti Liranin yhteysradion Gerdin huomaan.

GM

Suunnilleen samaan aikaan, kun Ronar tuli takaisin oleskelutilaan aluspuvun kanssa, Talsavalkin ilmestyi huoltotilasta pyyhkien isoja, karvaisia kouriaan rättiin ja yrittäen saada jonkin töhnän irti turkistaan.

"Hyvä, löysit sen," Gerd sanoi. "Tuo saa pukea sen päälleen, jotta näet, ettei sillä ole mitään piilotettua. Sitten lukitset sen jonnekin ja laitat kaikki sen tavarat lukkojen taa ruumaan. [Ja tarkoitan kaikki tavarat.] Talsavalilla ja minulla on kurssimuutos tehtävänä ja sen jälkeen minun kai pitää asettua taas asemapaikkaani."

Liran

Liran istui yhä rauhassa paikallaan riisuen myös päällystakkinsa hitaasti, ja laskien sen pöydälle muiden kamojensa viereen. Hän arveli zabrakien haluavan hänen ottavan sen pois kumminkin. Hänen poskeaan kihelmöi vielä toisen, tiukemman zabrakin, lyönnin vuoksi. Pahin jomotus oli jo kuitenkin mennyt ohi, mihin hän oli tyytyväinen.

Ronar

Ronar katsoi Gerdiä hieman hämmentyneenä: hänen mielestään hänen toverinsa ehkä hieman liioitteli. Hän kuitenkin totteli mukisematta ja tyrkkäsi alusasun Liranille. "Kaikki pois ja tuo tilalle", Ronar sanoi tiukasti osoittaen alusasua.

(GM:n sivuhuomautus: Ronarhan ei ole vielä(kään) kysynyt keltään, miksi kaikki on niin epäluuloisia ja mikä on syynä aluksilla olleisiin turvatoimiin. Ne on olleet kuitenkin toiminnassa jo jonkin aikaa…)

(Pelaajan vastaus: Totta. Ronarhan on niitä jo pitemmän aikaa hämmästellyt ja muistaakseni kysyikin sitä everstiltä itseltään, mutta sai vastaukseksi jotain "varovaisuuteen on syynsä" tyyppistä höpinää. Ja toki Ronar kuuliaisena sotamiehenä ymmärtää olla kyseenalaistamatta. )

(Ja taisipa kysyessään olla pidätettynä.)

(Sellaista kohtaa en kyllä muista…)

Liran

Liran katsoi asua hieman hämmentyneenä. Sitte hän alkoi ujostellen riisua itseään, ja lopulta hän puki avaruusasun aluspuvun päälleen. Sitten hän istahti taasen alas. "Hyvä kun eivät takalootaa tutkineet...", Liran pohdiskeli mielessään.

GM

"Mennään", Ronar tökkäsi tunkeilijan liikkeelle. Hän katsoi, oliko aluksella mitään paikkaa, mihin Liranin saisi fiksusti lukkojen taakse.

GM

Aluksella ei ollut mitään varsinaisesti lukittavaa tilaa, mutta Ronar arveli, että hän saattaisi onnistua virittämään jonkun hytin oveen väliaikaisen systeemin, joka ajaisi saman asian, eli pitäisi uuden tulokkaan suljettuna huoneeseen.

Ronar

Ronar vei vankia mukanaan ympäri alusta kunnes lopulta kävi hakemassa lukon aluksen ruumasta, työnsi Liranin tyhjään hyttiin ja lukitsi oven ulkopuolelta.

(GM pyyntö: Mechanicsia sitten vain, koska se lukko ei ole mikään lukko, vaan viritys, joka joutuu ajamaan lukon virkaa.)

(Ronarin mechanics 26)

GM

Ronar sai kyhättyä kasaan ainakin omasta mielestään kerrassaan erinomaisen väliaikaisen lukkolaitteen ja luotti siihen, että uusi hiippari pysyisi siellä, minne hänet oli pistetty siihen asti, kunnes he ehtisivät kapinallisten laivaston luokse.

Ronar

Hieman pahoillaan hyttiin lukitun pojan puolesta hän lähti toteuttamaan seuraavaa askarettaan: tämän varusteiden tarkastamista ja varastointia. Hän katsoi, löytyisikö Liranin vaatteiden joukosta jotain asiaankuulumattomia yllätyksiä ja varmistuttuaan siitä hän sammutti Liranin yhteysradiosta virran, otti pojan pistoolin vyöltään, irrotti siitä lippaan ja laittoi sen pinon päällimmäiseksi. Koko röykkiön hän kävi viemässä ruumaan, lukittuun laatikkoon. Voimapatruunat hän katsoi parhaakseen säilyttää erillään aseesta; hän kävi viemässä ne hyttiinsä. Sen jälkeen hän lähti astelemaan ohjaamoon, missä Gerd ja Talsaval olivat jo varmaan lopettelemassa kurssinkorjaustaan.

GM

Ronar astui ohjaamoon juuri kun tähdet kuomun ulkopuolella venyivät viiruiksi ja alus nytkähti kevyen tuntuisesti siirtyessään hyperavaruuteen—Ronar ei voinut olla kuin tyytyväinen siihen, että kiihtyvyyden tasaajat toimivat taas täydellä teholla. Venytellen ja irvistäen Gerd nousi istuimeltaan.

"Sinun pitää taas toimia vahtina," Gerd sanoi Ronarille, kun wookieekin alkoi könytä pystyyn tarkistettuaan vielä kerran laitteiden näyttämät. "Älä tällä kertaa nukahda. Talsavalilla on vielä työtä niiden suodattimien kanssa ja minä olen tykkitornissa."

Ronar

"Hei kuule", Ronar tökkäsi Gerdiä ennen kuin tämä ehti pakenemaan tykkitorniin. "Minkä takia kaikki tämä epäluuloisuus? Okei, koskaan ei voi olla liian varovainen, etenkään meidän bisneksissämme, mutta eikö tämä ala olla jo vähän yliampuvaa? Enkä tarkoita ainoastaan tätä äskeistä, vaan yleensäkin. Esimerkiksi ne komentokannen miljoonat skannerit ja turvaportit, jotka olivat ilmestyneet ihan tyhjästä, ja muutenkin yleinen kireys… Mitä on tapahtunut?"

GM

"Etkö todella ole kuullut?" Gerd äimistyi. "Jokin aika sitten ne onnistui saamaan ryhmän salamurhaajia yhdelle tärkeälle aluksellemme ja ne surmasivat kenraali Bel Ibliksen ja hänen koko perheensä. Luulin, että kaikki tiesivät…"

Ronar

"Ai jaa", Ronar sanoi silmät pyöreinä; hänellä ei totuuden nimessä ollut aavistustakaan, kuka kenraali Bel Iblis oli—tai oli ollut. "Vaikuttaa tärkeältä henkilöltä."

GM

"Tärkeältä?" Gerdin silmät melkein pullistuivat päästä silkasta ällistyksestä. "Etkö ole koskaan kuullut hänestä? Hän oli vain yksi kloonisotien kuuluisimpia kenraaleita, eikä edes ollut jedi, kuten monet muut tunnetut nimet."

Ronar

"Minä synnyin kloonisotien jo päätyttyä", Ronar sanoi suu hieman mutrussa. "Mistä minä voin näitä tietää?"

GM

"Eikö teille opetettu koulussa historiaa?" Gerd tuhahti. "Vai nukuitko kaikki oppitunnit? Hänen nimensä on kuuluisa muutenkin. Ja te iridonialaiset luulette aina olevanne parempia kuin me siirtokuntalaiset. Mutta minun pitää nyt mennä paikalleni ja niin sinunkin."

Ronar

"Ei meidän nimiä tarvinnut opetella", Ronar huokaisi. Hän ei vaivautunut kuitenkaan jatkamaan päätöntä riitelyä vaan jäi lusimaan vartiovuoroaan ohjaamoon.

GM

Päätään Ronarin sivistymättömyydelle puistellen Gerd katosi käytävään ja kohti tykkitornia.

Ronar

Ronar istahti apupilotin paikalle ja käänsi selkänojan ala-asentoon niin, että hän sai ruotonsa mahdollisimman suoraksi. Sitten hän alkoi laskea sekunteja ja tuijotella hyperavaruuden alati muuttuvaa maisemaa.

GM

Tunnit kuluivat hitaasti. Välillä Ronar kuuli jostakin teknisen tilan suunnalta kolahduksia, jotka kertoivat Talsavalin työskentelystä ja noin kerran tunnissa sisäpuhelin päästi kilahduksen, kun ilmeisesti Gerd tahtoi varmistaa, että Ronar oli hereillä—ja ehkä samalla itse osoittaa tälle olevansa hereillä ja skarppina siltä varalta, että jotakin ammuttavaa tulisi vastaan. Noin puolituntia ennen heidän saapumistaan perille Talsaval palasi ohjaamoon ja istahti omalle paikalleen. Samalla tykkitornista tuli pidempi sisäpuhelimen kutsuhälytys.

Ronar

"Niin?" Ronar vastasi.

GM

"Olen tässä miettinyt," Gerd sanoi sisäpuhelimen välityksellä. "Sinun täytyy varmaan tällä kertaa hoitaa saapuessamme yhteys lennonvalvojiin. Ja muista sanoa heille, että lähettävät vartijat hakemaan vieraamme."

Ronar

"Tämä selvä", Ronar kuittasi. Hänhän oli tehnyt ilmoituksen jo aiemmin Obroa-skailla, ei se sen kummempaa voi olla tälläkään kertaa.

GM

Kello, joka laski aikaa normaaliavaruuteen paluuseen tikitti ohjauspöydässä ja lähestyisi pian nollaa, joten Talsaval laski ison karvakouransa ohjaimille.

Ronar

Ronra ei hirveästi skarppiintunut; hän vain kohensi asentoaan penkissä vähän mukavammaksi. Hänen toimintavuoronsa oli vasta myöhemmin; miksi siis stressata. Hän tarkkaili kuitenkin sensorinäyttöä semi-valppaana, jos nyt jotain hämminkiä kuitenkin tulisi ilmi.

Liran

Liran oli matkan ajan istuskellut huoneessaan, heti sen tarkastamisen jälkeen. Ulos hän ei edes yrittänyt pyrkiä, vaan yritti saada unen päästä kiinni. Kyseinen osoittautui kuitenkin lähes mahdottomuudeksi päässä jylläävien ajatusten, ja jostain aluksen rungosta kuuluneiden korjausäänien vuoksi.

GM

Kun Talsaval toi aluksen pois hyperavaruudesta asia, joka ensimmäisenä kiinnitti Ronarin huomion sensorinäytöissä oli se, että paikalla ei ensimmäisellä silmäyksellä näyttänyt olevan ketään. Tarkemmin näyttöä katsoessaan Ronar kuitenkin huomasi yhden sensorimerkin, joka osoitti isomman aluksen olevan jonkin matkan päässä heidän sivustallaan.

Ronar

"Mmh", Ronar mutisi itsekseen—hänen havaitsemansa alus oli varmaankin heidän kohdealuksensa. Kuitenkin hän tarkkaili alusta ja sen lähettämiä signaaleja ihan varmuuden varalta.

GM

Talsaval murahti hieman yllättyneen kuuloisesti katsellessaan ulos ohjaamosta ja kääntäessään alusta hieman siten, että kaukana ollut toisen aluksen silhuetti tuli näkyville ohjaamon ikkunasta. Alus ei näyttänyt lähettävän mitään tunnistuskoodia, eikä Ronarin sensorinäyttö osoittanut, että toisessa aluksessa olisi ollut aktiivisia sensoreita käynnissä.

Ronar

Ronar kurtisti kulmiaan hänen tihrustaessaan tunnistamatonta alusta. "Se ei lähetä mitään…" hän mutisi ja otti välittömästi Gerdiin yhteyttä sisäpuhelimella

"Gerd, Ronar tässä. Meillä on tunnistamaton alus."

GM

"Näen sen," Gerdin ääni kuulosti pingottuneelta. "Eikä koko muuta laivastoa näy mailla eikä halmeilla."

Ronar

"Ketään muuta ei ole", Ronar vahvisti. "Pitäisikö meidän kutsua sitä? Vai onko meillä joku standarditoimintaohje tällaisten tilanteiden varalle?"

GM

"En tiedä," Gerd huokasi. "Tällaiset tilanteet ovat yleensä Dendon heiniä, hän on pomo. Todennäköisesti he ovat joka tapauksessa jo huomanneet meidät, jos heillä on passiivisensorit ja ne ovat havainneet signaalimme. Odota kuitenkin sen kutsun kanssa, että pääsemme vähän lähemmäksi. Emmehän halua salakuuntelijoita."

Talsaval urahti huolestuneen kuuloisesti, mutta syötti hieman lisää virtaa moottoreihin ja ohjasi loivasti kohti toista alusta.

Ronar

Gerd on oikeassa, Ronar ajatteli. Hän tapitti sensoriruutua silmiään räpäyttämättä.

GM

Kun he olivat lähestyneet hiljaisen oloista alusta noin kolmasosamatkan siitä, missä olivat sen ensimmäisenä havainneet, Ronarin laitteet äkkiä rekisteröivät sen käynnistävän keskimatkan sensorikeilauksen suoraan heitä kohti, minkä jälkeen toisen aluksen sensorit palasivat passiiviseen tilaan yhtä nopeasti kuin olivat käynnistyneetkin.

Ronar

"He keilasivat meidät", Ronar sanoi kireästi. "Ainakin alus on aktiivinen."

GM

"Toivotaan, että se on Alderaan," Gerd vastasi. "Ehkä he jäivät odottamaan meit—"

Gerdin lause katkesi Ronarin pöydästä kuuluneeseen yhteysradion hälytysääneen.

Ronar

"Vastaan" Ronar sanoi wookieepilotille katsellen epäluuloisesti tunnistamatonta alusta ja avasi yhteyden. Hän ei kuitenkaan sanonut mitään. Mikäli toinen kutsui heitä, hänellä oli varmaan jotain sanottavaa.

GM

"Tunnistaudu," kuului käsky yhteysradiosta.

Ronar

"Tunnistamaton alus, tässä rahtialus Corundial", Ronar sanoi samoista tiedoista, jotka hän oli luetellut Obroa-skain lennonvalvojille. Hän yritti pitää hieman jännittynen äänensä mahdollisimman luonnollisena. "Kenen kanssa keskustelen?"

GM

Ronar ei saanut vastausta kysymykseensä. Itse asiassa hän ei saanut mitään vastausta pitkään aikaan ja hänen vieressään istunut Talsaval alkoi murista epäluuloisesti. Äkkiä toinen alus teki uuden sensorikeilauksen, joka alkoi ja loppui aivan yhtä äkkinäisesti kuin edellinenkin.

Ronar

Ronar oli levoton; hänen päänsä pyöri kuin epävakaa asteroidi katsoen vuoroin radiota ja vuoroin ikkunasta näkyvää avaruusalusta. Hän ei yrittänyt kutsua: hän odotti vain toisen aluksen reaktiota.

GM

Äkkiä suuremman aluksen kaikki näköpiirissä olleet tykit kääntyivät osoittamaan suoraan heidän pikkuista rahtipurkkiaan, mutta eivät avanneet tulta, ainakaan vielä. Yhteysradion rasahdus sai jännittyneen Ronarin melkein hyppäämään ilmaan säikähdyksestä.

"Skanneri osoittaa ylimääräisen elämänmuodon aluksella," synkäksi käynyt ääni sanoi. "Mikä on tilanteenne?"

Ronar

"Meillä on loikkari mukana. Käsky on järjestää aseistetut vartijat häntä saattamaan."

GM

"Ymmärretty," kuului vastaus. "Avaamme telakointiportin. Tervetuloa kotiin."

Aluksen kylkeen, keskelle uhkaavien tykkien rypästä avautui valaistu portti, jota kohti Talsaval ohjasi.

Ronar

"Kiitos", Ronar vastasi jo selvästi rentoutuneempana. "Loppu."

Hän sulki yhteyden ja soitti Gerdille tykkitorniin sisäpuhelimella.

"Kaikki selvää. Omia ovat."

Ronar lösähti pitkin pituuttaan apupilotin istuimelle: hänen teki mieli antaa isomman aluksen yhteysmiehelle oikein kunnon löylytys kun säikytteli heitä noin.

GM

"Hyvä," Gerd sanoi ja Ronarin näyttö osoitti toisen sulkevan heidän aluksensa tykit valmiustilasta lepotilaan.

Talsaval ohjasi heidät sujuvasti telakointiasemaan ja pehmeän tömähdyksen saattelemina he kiinnittyivät isompaan alukseen.

Ronar

Ronar asetti oman pöytänsä järjestelmät lepotilaan ja lähti metsästämään Gerdin käsiinsä. Hän kaivoi varusteistaan yhden muonatangon varmuuden varalta.

"Tunkeilija on varmaan päästettävä ulos", Ronar sanoi Gerdille. "Täytyykö hänet ruokkia?" hän kysyi heilutellen muonatankoa käsissään.

GM

"En usko, että meillä on aikaa sellaiseen," Gerd vastasi päätään pudistaen. "Meitä odotetaan varmasti jo. Ja päätellen siitä, että koko muu laivasto on jo siirtynyt jonnekin muualle tältä kohtauspaikalta, mekin lähdemme varmaan pian."

Ronar

"Miten vain", Ronar sanoi ja tunki muonatangon pöksyjensä taskuun. Hän ei kyllä ollut varma, miten alusten siirtely vaikutti kenenkään syömisiin, mutta hänellä ei ollut tahtoa eikä voimia ryhtyä vääntämään Gerdin kanssa kättä siitä; hän oli kuolemanväsynyt valvottuaan vartiopaikallaan tuntitolkulla ja hän oli valmis melkein mihin tahansa, mikä veisi hänet lähemmäksi punkkaa.

GM

"Missä vieraamme tavarat ovat?" Gerd kysyi. "Ne pitää skannata ja varmistaa, ettei mukana ole mitään epäilyttävää. Sen lisäksi—"

Äkkiä alus nytkähti hieman, mikä osoitti aluksen, johon he olivat telakoituneet, siirtyneen hyperavaruuteen.

"Sanoinhan, että lähdemme välittömästi," Gerd sanoi saatuaan tasapainonsa takaisin odottamattoman horjahduksen jälkeen.

Ronar

"Ruumassa, yhdessä boksissa. Paitsi lippaat, jotka ovat hytissäni", Ronar vastasi tasapainotettuaan nytkähdyksen aiheuttaman vaappumisensa. "Tarkastin ne jo pintapuolisesti."

GM

"Se tuskin riittää Menetetyn Alderaanin turvajoukoille," Gerd hymähti. "Kyse kuitenkin on prinsessa Organan lippulaivasta, joten he tuskin ottavat riskejä. Tuo lippaat minulle ja hae samalla vanki. Käyn hakemassa sen laatikon. Tavataan ilmalukolla."

Ronar

"Prinsessa Organan…?" Ronar ehti aloittaa, mutta muisti, miten hänen edellinen edellinen uteliaisuuskeskustelunsa oli päättynyt, päätti hän pitää kysymyksensä omana tietonaan ja lähteä niskaansa rapsuttaen hyttiinsä hakemaan lippaita, jotka olivatkin punkalla samassa paikassa mihin hän oli ne jättänytkin. Sitten hän lähti, ne taskuissaan, räpläämään viritelmälukkoaan, josta hän oli kovinkin ylpeä.

Liran

Kuultuaan, että alus poistui rämähtäen hyperavaruudesta, Lirania alkoi jännittää varsin paljon. "Mitä nyt tapahtuu?", "Minne seuraavaksi?" ja "Kuinka minulle käy?", olivat hänen päässään jyllääviä kysymyksiä. Hän kuitenkin päätti jättää ne kysymättä, jos ja kun joku häntä tulisi noutamaan ja kulkea kiltisti noutajan kanssa toistaiseksi tuntemattomaan määränpäähänsä. Aikaisempaa tehokkaampi kuulustelu lienee ainakin edessäpäin, ja Liran pystyi vain toivomaan, että hajanaiset huhut Kapinallisten Imperiumia inhimillisemmistä kuulustelutavoista pitivät edes päällipuolin paikkansa.

Ronar

Vähän aikaa ihmeteltyään Ronar onnistui avaamaan lukon ja astui peremmälle Liranin vankiselliin. Hänestä oli hieman kurjaa, että, mahdollisista vaaratekijöistä huolimatta, mokomaa pojanrääpälettä kohdeltiin kuin mitäkin rikollista; hänen arvionsa mukaan tämä oli vielä häntäkin tuntuvasti nuorempi. Hän piti kuitenkin tiukan sotilaallisen ja semi-välinpitämättömän ilmeen yllään astuessaan sisään.

"Takamus ylös ja liikkeelle", Ronar komensi. Hän katkaisi pienen pätkän taskuun tunkemastaan muonatangosta ja nakkasi sen pojalle. "Pistä poskeen ja syö matkalla. Edessäsi on vielä pitkä päivä.

Liran

Liran nousi kuuliaisesti ylös ja nyökkäsi kiittäen zabrakille, joka oli alkanut vaikuttaa mukavalta. Omien vaatteittensa takaisin saamisesta ei ollut mitään merkkejä, turhaan hän niitä taisi odottaakkin. Muonatankoa natustaen Liran nousi ja lähti seuraamaan zabrakia ulos väliaikaisesta vankilastaan.

Ronar

"Pyytämäsi lippaat", Ronar sanoi Gerdille palatessaan Liran mukanaan oleskelutilaan ja ojentaen voimapakkaukset tälle.

Liran

Liran katseli sivusta kuinka hänen lippaansa vaihtoivat omistajaan. Hän ei kuitenkaan sanonut mitään, vaan seisoi paikoillaan ja söi muonatankonsa loppuun.

GM

Oleskelutilassa ei ollut ketään.

Ronar

"Mmh…" Ronar mutisi. Gerd oli varmaan telakointiportilla, joten Ronar asteli vankinsa kanssa sinne ja toisti edellä mainitut toimenpiteet.

Liran

"Mmh…" Liran oli tainnut nähdä harhoja, joten hän seurasi zabrakia ja katsoi kuinka hänen lippaansa vaihtoivat omistajaa. Tässähän tulee ihan déjà vú., hän pohdiskeli.

(GM huom: Älkää nyt viitsikö. Tuota huolimattomampaa ja laiskempaa kirjoittamista harvoin näkee. Please, do it right…)

(Pelaaja marisee: Okei okei okei…)

(Toinen pelaaja: Jaaha, luvassa jo toinen déjà vú?XD)

Ronar

"Pyytämäsi lippaat", Ronar sanoi Gerdille palatessaan Liran mukanaan telakointiportille ja ojentaen voimapakkaukset tälle.

Liran

Liran katseli sivusta, kuinka hänen ammuslippaansa vaihtoivat omistajaa. Eiväthän ne kalliit olleet, mutta hänelle tuli silti tilanteesta ärtynyt olo. Aiheesta ei kuitenkaan kannattanut järjestää mitään numeroa, joten hän söi muonatankonsa ja nieli samalla kiukkunsa.

(Gm huokaus: Yhä laiskaa kirjoittamista, mutta sen on kai pakko kelvata.)

(Pelaaja vastustaa: Nyt en kyllä ymmärrä. Meillä taitaa olla eri käsitteet siitä, mikä pn laiskaa kirjoittamista)

(Xwing tulee huutelemaan: Tässä taidetaan puhua nyt lähinnä minun kirjoittamisestani…)

GM

Gerdin ja Talsavalin lisäksi ilmalukolla odotti jo nelihenkinen turvasaattue Menetetyn Alderaanin puolelta. Laatikko, johon Ronar oli Liranin tavarat pakannut, oli jo yhden vartijan hallussa ja sen sijaan, että olisi ottanut lippaat vastaan, Gerd viittasi Ronaria laittamaan nekin laatikkoon. Nähdessään Liranin jäystävän Ronarin antamaa muonatangonpätkää tämä tyytyi vain pyöräyttämään silmiään—ilmeisesti ajatellen, ettei mussuttaminen antanut kovin hyvää vaikutelmaa nuorukaisesta ensitapaamisella. Ilmalukon toisella puolella odotti vartijoiden lisäksi kiihtyneen oloinen Yender.

Ronar

Ronar lajitteli lippaat laatikkoon päällimmäiseksi. Liranin ensivaikutelmasta Ronar ei ollut niin huolissaan, avaruuspuvun alusasu ja kaikki muutkin seikat huomioon ottaen. Enemmän häntä arvelutti se, että poika ei ollut syönyt moneen tuntiin.

Ronar tervehti Yenderiä ja yritti nähdä, oliko myös Dendo paikalla, mutta devaronialainen ei ilmeisesti ollut ehtinyt paikalle.

Liran

Saatuaan muonatankonsa loppuun, Liran tarkkaili heitä vastaantulleita vartijoita. Hän samalla toivoi mielessääm, että joku aluksen miehistöstä tulisi mukaan kuulustelutilanteeseen, vaikkei hän sitä ääneen voinutkaan sanoa. Silloin se olisi ehkä turvallisemman ja miellyttävän tuntuista.

(Perception:20+5)

GM

Vartijat toimivat tehokkaasti. Kaksi heistä vahti Lirania pitäen käsiään aseidensa perillä melko uhkaavasti, mutta eivät osoittaneet varsinaista vihamielisyyttä häntä kohtaan. Varustelaatikon haltuunsa saanut vartija kuljetti pientä käsiskanneria laatikon yläpuolella samaan aikaan kun neljäs vartija teki saman toimenpiteen Liranille itselleen.

Ilmalukon ulkopuolella odottanut Yender nyökkäsi vastauksena Ronarin tervehdykseen.

"Tulkaa," nainen kehotti ryhmätovereitaan. "Meitä odotetaan."

Ronar

Ronar muisti, ettei hän ollut vielä kirjoittanut tapahtumista raporttiaan. Hän toivoi, että suullinen yhteenveto olisi riittävästi everstille, mikäli hän ei saisi aikaa sen kirjoittamiselle.

Ronar nyökkäsi ja lähti talsimaan Yenderin perään.

Liran

Liran seurasi muita, tyytyväisenä siitä ettei häneen oltu kiinnitetty vielä sen enempää huomiota.

GM

"Minne luulet meneväsi?" toinen Lirania vartioineista kysyi pysäyttäen hänet ennen kuin hän ehti ottaa kahtakaan askelta naisen, zabrakien ja wookieen perään. Tämän ase painui Liranin kylkiluihin. "Pysy siinä."

Yender opasti Ronarin, Gerdin ja Talsavalin käytävää pitkin erääseen hyttitoimistoon, jossa Dendo odotti keskustellen kahden muun henkilön kanssa, joita Ronar ei ainakaan ollut koskaan ennen tavannut.

Ronar

Ronar astui peremmälle ja ihmeteltyään hetken uusia kasvoja hän tervehti niin Dendoa kuin muitakin huoneessa olijoita. Häntä alkoi arveluttaa, ettei kyseessä ollutkaan ihan tavallinen tehtävän jälkeinen palautetilaisuus.

GM

"Olette täällä, hyvä," devaronialainen sanoi puhuen tavallista nopeammin. "Meillä on nyt hieman tiukka aikataulu, koska meidän on oltava valmiit lähtemään heti, kun poistumme hyperavaruudesta. Ole hyvä ja jatka, Page."

Dendo nyökkäsi keskimittaiselle, melko mitäänsanomattoman näköiselle ihmismiehelle.

"Kuten sanoin, tieto tuli vain joitakin tunteja sitten Kohdistajalta," mies selitti. "Joten sen täytyy pitää paikkaansa, vaikka emme voikaan tarkistaa asiaa. Raportin mukaan etsimänne salakuljettaja pidätettiin rylin kuljettamisesta ja lähetettiin Bnachin vankisiirtolaan kahdeksi vuodeksi noin kaksi ja puoli kuukautta sitten."

Ronar

Etsimämme salakuljettaja? Ronarin kulmat kurtistuivat. Ketäköhän salakuljettajaa tässä oikein etsitään? Mandellanhan vasta näimme… Hän päätti kuunnella lisää ennen kommentoimista

Liran

Liran seisoi yhä osoitetulla paikallaan katseltuaan entuudestaan tuttujen zabrakien poistumista

(Pelaaja varmistaa: Mä en taida olla tuolla paikalla?)

(Toinen pelaaja kommentoi: Ellet ryhdy taistelemaan ja rynnimään tietäsi vartijaviidakon läpi, ei, et ole.)

(GM vahvistaa: ei, et ole.)

Liranin tilanne:

GM

"Puhtaalta näyttää," tavarat skannannut vartija ilmoitti. "Ei kuuntelulaitteita tai jäljittimiä."

"Hyvä," Lirania aseella uhannut vartija sanoi rentoutuen hiukan, mutta päästämättä Lirania silmistään. "Vahtikapteenin puheille sitten vain."

Liran

Liran seisoi yhä paikallaan odottaen vartijoilta käskyä lähteä johonkin suuntaan liikkeelle.

GM

"Eikö nyt huvitakaan liikkua?" Lirania uhannut sanoi tönäisten tätä eteenpäin päinvastaiseen suuntaan, jonne zabrakit olivat tovereidensa kanssa kadonneet. "Viekää ne kamat valvontaan, ja katsokaa, että skannaavat ne paremmilla vehkeillä. Jos tämä kaveri yrittää jotain jekkua, parempi tietää siitä etukäteen."

Liran näki, miten hänen tavaransa sisältävä laatikko kääntyi ensimmäisestä käytävänristeyksestä sisemmälle alukseen kun häntä marssitettiin yhä rungon suuntaista käytävää eteenpäin.

Liran

Liran käveli vartijoidensa osoittamaan suuntaan pyrkien pitämään saman kävelytahdin näiden kanssa.

GM

Jonkin matkan päässä käytävän varrella yksi Liranin vartijoista kiiruhti muun ryhmän edelle ja koputti erääseen oveen, joka aukeni. Liran marssitettiin tylysti suoraan ovesta sisään ja häntä aseella uhannut vartija tuli mukaan. Sisällä olleen toimistopöydän takana istui samanlaiseen univormuun pukeutunut mies, jollaiset vartijoilla oli, mutta hänen vieressään seisoi toinen mies, jolla oli yllään siviilivaatteet.

(Perception, kiitos.)

Liran

Liran kulki sis'ään huoneeseen, ja kaikki ympäröivä hämmensi häntä. Hän oli odottanut kapinallisten olevan hieman... epäorganisoidumpia, mutta yhtenäiset univormut ja kuri korjasivat pian tuon käsityksen. Hetken hän ehti jo pelätä joutuneensa sittenkin Imperiumin käsiin, mutta tajusi univormujen olevan aivan vääränlaiset siihen.

(Perception:6+5)

GM

Univormuissa oli jotakin vanhanaikaista, Liran tajusi. Pöydän takana istujalla oli kuitenkin rintapielessään pieni merkki, joka ilmeisesti osoitti hänet upseeriksi.

"Mitäs meillä tässä on?" pöydän takana istunut kysyi tarkastellen Lirania päästä varpaisiin.

"Dendon ryhmä toi tullessaan tällaisen," vartijaryhmän puhemies vastasi ojentaen datakortin pöydän yli. "Tässä on Vonlin raportti tapauksesta."

Liran

Liran ei tiennyt odotettiinko hänen vastaavan, joten hän päätti pitää suunsa kiinni ja odottaa, että häntä pyydettäisiin puhumaan. Tai todennäköisemmin käskettäisiin.

GM

Upseerilla ei näyttänyt olevan mikään suunnaton kiire aloittaa Liranin hiillostamista. Hän laittoi datakortin pöydässään olleeseen laitteeseen ja ryhtyi lukemaan raporttia näytöltä.

Liran

Lirania upseerin rauhallinen käytös rauhoitti, sillä se ei ehkä luvannut kovin epämiellyttävää kuulustelua.

GM

Liran alkoi jo kyllästyä odottamaan, kun upseeri lopulta nosti katseensa raportista, jonka hän Liranin arvion mukaan oli ehtinyt lukea ainakin kolmeen kertaan.

"No niin," upseeri sitten sanoi. "Mitä voit kertoa minulle, mitä tässä ei ole, mikä vakuuttaa meidät siitä, ettet ole keisarillisten vakooja?"

Liran

Kysymyksen epätavallinen luonne oli yllättänyt Liranin täysin, toki eihän hän tiennyt millaisia kuulustelukysymykset tavallisesti ovat, mutta matkan kuulusten perusteella hän oli varautunut "Hauki on kala" -kysymyksiin. Eihän Liran edes varmasti tiennyt, mitä raporttiin oli oikein kirjattu. Tajuttuaan, että upseeri odotti yhä hänen vastaustaan, hän alkoi puhua: "Öh, erittäin hyvä kysymys. En ole aivan varma mitä kaikkea raportissa lukee, mutta en usko voivani kertoa juurikaan sen enempää asioita, mitä pystyisin todistamaan. Toki voisin sanoa, etten tiedä mitään Imperiumin käytännöistä, mutta sellaisten asioiden todistaminen teille lienee mahdotonta". Liran oli varmasti silminnähden hermostunut. Tämä oli aivan viimeinen kysymys, mitä hän oli odottanut, joskin aivan täysin looginen.

GM

"Unohda siis raportti ja kerro, miten voit osoittaa, ettet ole keisarillinen vakooja," upseeri huokasi vilkaisten silmiään pyöräyttäen vierellään seissyttä siviilipukuista, jonka suupielessä häivähti hymy, ennen kuin ilme väistyi tiukan asiallisen ilmeen tieltä.

Liran

"Sitä olin yrittänyt jo aluksessa pyrkiä osoittamaan, mutta heidän ilmaistään ja reaktioistaan päätellen se ei tainnut mennä ihan nappiin. Tällä hetkellä todennäköisesti vahvin korttini on se, että pelastin miehenne lähes varmalta kuolemalta Imperiumin joukkojen käsissä", Liran vastasi hetken pohdittuaan. Tilanne oli hänen puolestaan hyvin hankala, sillä käytännössä mitään hänen sanomaansa ei pystyttäisi todentamaan millään tavoin.

GM

"En tiennytkään, että joukkoni olisivat joutuneet Imperiumin hyökkäyksen kohteeksi," upseeri sanoi ja pystyi vain vaivoin pidättelemään nauruaan. "Luulisi, että joku olisi ilmoittanut minullekin, jos alukselle olisi päässyt keisarillisia."

Liran

"Joukot eivät ehtineet kuin hieman tulittaa, sillä varoitin joukkoanne etukäteen. He pääsivät hyvin pakoon", Liran sanoi kummastellen, mitä kaikkea raportissa oikein oli.

GM

"Sanoisin, että Gerd Vonl on oikeassa," siviilivaatteisiin pukeutunut mies huomautti. "Keisarilliset eivät vaivautuisi lähettämään noin hidasjärkistä vakoojaa."

Nyt upseerin pokka petti ja hän räjähti nauramaan.

Liran

Pieni puna nousi Liranin kasvoille, hänellä ei ollut nimittäin aavistustakaan, mille hänen kuulustelijansa hirnuivat. Ehkä hänen pelastustarinassaan oli ripaus liioittelun makua, mutta kuitenkin hänestä tuo käytös vaikutti aivan kohtuuttomalta.

GM

"No niin, takaisin alkuperäiseen kysymykseeni," vartiokapteeni lopulta sanoi vakavoituen. "En ole kuullut vielä mitään, mikä osoittaisi, ettet sittenkin ole Imperiumin palveluksessa."

Liran

"Tuollaista asiaa on varsin vaikea todistaa. Minä vain todella halusin olla miehillenne ja Kapinaliitolle avuksi" Liran päivitteli nielaistessaan aikomuksensa pyytää upseeria itseään vastaamaan kysymykseen.

GM

"Ja kuten minä sanoin tämä alus ja minun väkeni eivät ole joutuneet keisarillisten hyökkäyksen kohteeksi yli kuukauteen," upseeri vastasi. "Oletteko saaneet jotain apua tältä hyypiöltä, korpraali?"

"Emme, sir," Lirania vartioinut vastasi.

"Mitä taas tiedustelupalvelun ryhmään tulee," vartiopäällikkö jatkoi. "Luulen, että he ennemminkin pelastivat sinut, vaikka toit perässäsi lauman keisarillisia heidän laskeutumispaikalleen ja heidän olisi ollut järkevintä jättää sinut sinne."

Liran

"No ymmärrätte mitä tarkoitin koko ajan, en minä tiedä kuka täällä on mistäkin vastuussa. Ja nuo Imperialistit eivät minun perässäni tulleet vaan datan joka noilla Obroa-Skailla olleilla miehillä oli", Liran vastasi hermostuen. Hän ei pitänyt todellakaan tälläisestä nöyryyttämisestä, juuri kun hän oli pitänyt upseeria mukavana.

GM

"Varohan äänensävyäsi, poika," upseeri sanoi ja ääni synkkeni muutaman asteen. "En ole vielä päättänyt, menetkö hyttiin, putkaa vain yksisuuntaiselle retkelle ilmalukkosta läpi. No niin," upseeri jatkoi vilkaisten taas raporttia ja sitten siviilipukuista. "Olet ilmoittanut tienneesi, että mainittua dataa tultaisiin hakemaan. Miten tiesit sen?"

Liran

"Vanhempani olivat töissä Obroa-Skain laajimmassa datakeskuksessa, ja minäkin teen siellä joskus hanttihommia. Kuten varmastikin tiedätte, sen läpi kulkee päivittäin hyvin suuret määrät dataa, mikä arkistoidaan. Nautin itse arkistoissa norkoilusta luppoaikana, sillä sieltä löytyy aina kaikenlaista mielenkiintoista. Tällä kerta löysin epämääräisen maininnan arvokkaasta datasta, jona vaihtaa omistajaansa paikallisessa kahvilassa. Varmaa oli, että dataa oli vastaanottamassa joko Kapinaliitto, tai mittava rikollisliiga. Aina Kapinaliitosta haaveksineina minä ja veljeni päätimme käydä katsomassa voisimmeko jotain tehdä vaihdon onnistumisen hyväksi. Vastasin nyt hieman yli kysymyksen, pahoitteluni", ja niin Liran sai lopulta kertomuksensa loppuun.

GM

"Hmm…" upseeri mutisi lähinnä itsekseen tuijottaen Lirania tiukasti. "Tuo kuulosti harjoitellulta. Ehkä on turvallisinta, jos—"

Äkkiä siviilipukuinen laski kätensä upseerin olalle.

"Sallikaa minun, vartiokapteeni," miehen ääni oli tiukka, kun hän käänsi huomionsa Liraniin. "Jos tunnet Obroa-skain tietokonejärjestelmät niin hyvin, varmaankin voit antaa yksityiskohtaisemman kuvauksen siitä, miten löysit tiedon. Tahdon jokaisen yksityiskohdan, kirjallisesti."

Liran

"Se käy minulle hyvin. Tuo tieto tuli eteeni nimittäin aivan sattumalta, selasin uutta datavirtaa, josta työntekijät lajittelevat ja luokittelevat sitä sisällön ja tärkeyden mukaan. Siellä tuohon törmäsin", Liran kerti muistellen tapahtumaa.

GM

"Saanko luvan puhutella miehiäsi?" siviilipukuinen sanoi upseerille.

"Tietenkin, sir," vartiopäällikkö sanoi kuin kysymys olisi ollut täysin turha. "Siitä vain."

"Korpraali, viekää tämä mies pidätysselliin, ruokkikaa hänet ja antakaa kynä ja muutama kuultoplastiliuska," siviilipukuinen ohjeisti Liranin saattajaa. "Voitte poistua."

Liran

Liran poistui mielellään ja huojentuneena siitä, ettei kuulustelu jatkunut toistaiseksi tuon pidempää. Vaikkakin hänen kohteensakaan ei ollut kovin mukavan oloinen.

GM

Liranin ollessa juuri poistumassa huoneesta korpraalin vahtimana hän kuuli vielä siviilipukuisen puhuvan vartiopäällikölle.

"Minulla on suunnitteilla eräs tehtävä, jossa tuosta nuorukaisesta voi olla hyötyä," mies sanoi.

Liran

Liran ei jaksanut yrittää kuunnella tarkemmim, sillä hänestä tuntui ettei salakuuntelu nyt parantaisi hänen asemaansa. Niin hän kulki opastettuna rauhallisesti eteenpäin.

GM

Korpraali ja ulkopuolella odottanut toinen vartija kuljettivat Lirania muutaman käytävän kautta, minkä jälkeen hän löysi itsensä eräänlaisesta valvontahuoneesta.

"Saatte vieraan ainakin täksi yöksi," korpraali ilmoitti lykätessään Liranin tylsistyneen näköisten vartijoiden nähtäväksi.

Vartijat taluttivat Liranin yhteen pienistä pidätysselleistä ja hetken kuluttua korpraali ilmestyi paikalle valmisruokatarjottimen, kynän ja kuultoplastinipun kanssa.

"Hyvää yötä," hän totesi tylysti lykäten tuomisensa Liranin syliin ja lukiten sitten oven.

Liran

Väsymyksestään huolimatta Liran alkoi kirjoittaa mahdollisimman piknutarkasti raporttia siitä, miten hän dataa oli käsiksi päässyt. Tehtävä oli yksinkertaisuudestaan huolimatta yllättävän hankala.

GM

Liranilla meni lopulta niin paljon aikaa kirjoittamiseen, että ruoka ehti kylmentyä hänen työskennellessään, mutta ehkä sillä ei ollut lopulta väliäkään. Hän oli päässyt kapinallisten mukaan, vaikka ei ehkä aivan sillä tavoin kuin oli toivonut, ja loppukädessä se oli hänelle tärkeätä.

Liran

Saatuaan projektinsa valmiiksi, Liran mussutti jo viilentyneen ruokamössönsä ja kävi pitkälleen. Asiat voisivat olla pahemminkin. Hyvin paljon pahemmin, hän pohti mielessään juuri ennen uneen vaipumistaan.

Ronarin tilanne:

GM

"Siellä on myös huomattava määrä poliittisia vankeja," toinen Ronarille vieraista ihmisistä sanoi—tämä oli nuori vaaleatukkainen nainen. "Heidän vapauttamisensa olisi avuksi pyrkimyksissämme Imperiumia vastaan."

Ronar

Joten tässä on kyse vankilapaon järjestämisestä, Ronar ajatteli jännittyneenä. Kuitenkin häntä myös hieman arvelutti. Siellä on varmasti myös oikeasti vaarallisia henkilöitä, jotka on parempi pitää telkien takana. Hän toivoi, että asiaa oli ajateltu suunnitelmaa laadittaessa.

Ronar nyökkäili hyväksyvästi ja odotti aikaa kysymysten esittämiselle. Ehkä hänen hämmästelynsä vielä saisivat vastauksen ilman että hänen täytyisi keskeyttää käskynjako kysymystulvallaan.

GM

Dendo kurtisti hieman kulmiaan.

"Emme pystyy suorittamaan tämän tason operaatiota ilman lisävoimia," devaronialainen huomautti. "Siihen tarvitaan paljon enemmän väkeä kuin minun iskuryhmäni. Vastassa on luultavasti vähintään täysi varuskunta, ehkä myös ilmatukea."

"Se on hoidossa," Pageksi kutsuttu mies hymyili. "Apujoukkonne liittyvät seuraanne yhdessä kapteeni Mandellan kanssa."

Ronar

Nyt Ronarin oli pakko keskeyttää. "Kuka se on se salakuljettaja joka sinne on joutunut?" hän kysyi.

GM

"Veran ystävä Leon'goa," Dendo vastasi. "Meidän onneksemme tavallinen keisarilllinen tullipartio pidätti hänet ISB:n sijasta. Ikävä kyllä hän tietää vaarallisen paljon yhteyksistämme kapteeni Mandellaan, joten emme voi jäädä odottamaan, että ISB saa hänet kynsiinsä."

Ronar

Ah, hän, Ronar muisti. Hänellä oli ainoastaan hatara muistikuva twi'lek-salakuljettajasta, he olivat kohdanneet niin pikaisesti ja kohtaamisesta jäänyt muistijälki oli ehtinyt jo hieman haalistua ajan saatossa. "Onko meillä tietoa muista kohteista?"

GM

"Ikävä kyllä ei," Page vastasi. "Kohdistaja ei saanut tilaisuutta murtautua vankilan tiedostoihin, joten emme tiedä keitä muita siellä ehkä on."

"Lisäksi sillä paikalla on ikävä maine," Dendo irvisti. "Useimmat vangit kuolevat vuoden sisällä sinne joutumisesta, joten yleensä sinne löhetetään sellaiset, joista halutaan eroon vähin äänin."

Ronar

"Siellä saattaa kuitenkin myös olla oikeasti vaarallisia ihmisiä, joita emme halua vapauttaa", Ronar huomautti. "Sellainen toimisi lähinnä pyrkimyksiämme vastaan."

GM

"Ooo…" nainen huokasi. "Ihan itsekö tuon keksit? Voi voi, nyt varmaan koko tehtävä pitää perua."

"Älä viitsi, Rai," Page tuhahti ennen kuin vastasi Ronarille. "Se puoli on hoidossa. Emme tietenkään aio päästää ei-toivottua ainesta irralleen galaksiin. Juuri nyt sinun ei tarvitse tietää sen tarkemmin."

Ronar

Ronarin mielestä ihan validi kysymys olikin kääntynyt häntä vastaan. Hänen kulmansa painuivat kurttuun. Ehkä hänen olisi parasta pitää turpansa tukossa ja kuunnella kiltisti, mitä ylemmillä oli sanottavanaan.

GM

"Kapteeni Mandellasta puheen ollen," Gerd puuttui puheeseen. "Missä hän on? Odotin jotenkin, että hän olisi ollut täällä? Tässähän suunnitellaan hänen ystävänsä pelastamista."

"Hän on Bespinillä, mutta tapaamme hänet ennen kuin menemme Brachille," Dendo vastasi. "Hänen piti mennä selvittämään Soleenen yrityksen asioita."

Ronar

"Kuinka tämä pelastusoperaatio toimii käytännössä?" Ronar kysyi.

GM

"Page ja muut järjestävät vartijoille hämminkiä toisessa osassa vankilakompleksia sillä välin, kun me astelemme sisään etuovesta," Dendo sanoi. "Meillä on sen jälkeen noin tunti aikaa etsiä Leon'goa ennen kuin poistumisoperaatio alkaa."

Ronar

Häiriön avulla iskuryhmä sisään, tuttua kauraa myös Ronarille kadettikoulusta. Hän alkoi heti hytkyä innostuneesta jännityksestä: vihdoinkin hän pääsisi toteuttamaan asioita, joissa jän oli hyvä. Vaikka hän olisi toki ollut mielellään mukana myös häiriöryhmässä: hämmingin aiheuttaminen kuulosti sellaiselta puuhalta, missä Ronar oli kunnostautunut jo viime seikkailuissa.

GM

"Tarvitsette 'kertakäyttöisen' laskeutumisaluksen," Rai huomautti. "On hyvin mahdollista, ettette tule ulos samaa reittiä, jota menitte sisään, joten alus saattaa jäädä sille tielleen."

Ronar

Improvisointia… Ronar tuumi. Täytyy siis varata mukaan hillitty määrä tavaraa.

GM

"Meillä on vielä muutamia asioita, jotka kaipaavat hiomista," Dendo totesi. "Jättäkää raporttinne ja menkää sitten siistiytymään ja lepäämään. Otan yhteyttä, kun jatkamme."

Ilman sen kummempia muodollisuuksia Gerd ja Talsaval ojensivat datakortit Dendolle, joka käänsi odottavan katseensa Ronariin.

Ronar

"Sir, saanko muutaman minuutin aikaa viimeistellä raporttini?" Ronar kysyi hieman katuva ilme kasvoillaan. Hän tiesi, että hänellä oli ollut hyvin aikaa kirjoittaa raporttiaan vartiossa istuessaan, mutta hän oli unohtanut koko jutun.

GM

"Ei sinun tarvitse mitään oikeinkirjoitustarkistusta tehdä, anna tänne vain," Dendo huokasi. "Ja painu pehkuihin. Sinun on oltava valmiina ja valppaana heti, kun meitä tarvitaan."

Gerd, Talsaval ja Yender olivat jo poistumassa huoneesta, mutta jäivät odottamaan Ronaria ovelle.

Ronar

"Sanotaan, että siinä on vielä vähän tekemistä, sir", Ronar sanoipahoitteleva sävy äänessään. "Jos sopii, palaan sen kanssa kymmenen minuutin kuluttua."

GM

"Tuskin ehdit saada siitä kymmenessä minuutissa sen parempaa, anna se nyt tänne ja katoa silmistäni, Brzen," Dendo alkoi ärtyä. "Minulla on tässä töitäkin."

Ronar

"Rehellisyyden nimissä, sir, se on aloittamista vaille valmis", Ronar sanoi painaen katseensa. "Anteeksi, sir, unohdin sen." Hän valmistautui ottamaan vastaan kovan sanallisen korvatillikan, mikä hänen töhöilyään epäilemättä seurasi.

GM

"Aloittamista…" Dendo toisti vaarallisella äänellä. "Väitätkö, ettet ehtinyt kirjoittaa edes yhtä raporttia niiden kymmenen matkatunnin aikana, joiden kuluessa toverisi kirjoittivat kaksi? Ja miksi et heti sanonut sitä, hölmö, ja säästänyt aikaa ja meidät typerältä venkoilultasi? Mitä sinun kanssasi oikein pitäisi tehdä, Brzen? Mene ja kirjoita se nyt! Sinulla on tasan tunti aikaa, etkä sinä aikana tee mitään muuta. Katoa nyt näkyvistäni! Mistä minua rangaistaan mokomalla?" devaronialainen mutisi.

Ronar

Ronar poistui kiireen vilkkaasti asennon kautta Dendon toimistosta. Devaronialaisella oli varmasti kova stressi päällä. Hän lähti noutamaan kiireen vilkkaa data-alustansa ja pyöritteli mennessään päätään omille töhöilyilleen. Hän päätti pelastaa mitä pelastettavissa oli yrittämällä palauttaa raportin hyvissä ajoin. Hieman päälle puolen tunnin kuumeisen näppäilyn jälkeen hän palasi Dendon toimistoon raportti mukanaan.

"Anteeksi, sir", Ronar pahoitteli luovuttaessaan tietokortin. "Tämä ei tule toistumaan."

GM

"Eikö sinua ole edes opetettu koputtamaan ja odottamaan sisäänkustua, Brzen?" Dendo ärjäisi ennen kuin Ronar ehti edes kynnyksen yli. "ULOS!"

Ronar

Ronarille tuli ihan oma peruskoulutuskausi ja marstupiinkorjaamaan-ralli mieleen kun hän kiirehti oven ulkopuolelle koputtamaan. Hän oli levon tarpeessa kipeästi ja hänen päätään sattui tajuttomasti, eikä Dendon möyhääminen tilannetta helpottanut. Hän ei enää muistanutkaan kuinka monta tuntia hän oli valvonut putkeen.

GM

Kesti melkein kaksikymmentä sekuntia ennen kuin Dendon yhä ärtyneen kuuloinen ääni lopulta kuului kutsuvan.

"Sisään, Brzen."

Rain ja Pagen ilmeistä päätellen sisäänkutsua oli ainakin osittain viivyttänyt se, että nämä yrittivät parhaansa mukaan hillitä nauruaan, siinä täysin onnistumatta.

Ronar

Ronaria ei hirveästi naurattanut, vaikka kaksikon hykertely hänen synkkyyttään hieman poistikin. "Raportti, sir", Ronar huokaisi luovuttaessaan tietokortin.

GM

"Hyvä on, Brzen," Dendo vastasi päätään puiden ottaessaan kortin vastaan. "Katoa nyt näkyvistäni ja pysykin poissa, kunnes kutsutaan."

Ronar

"Se on suunnitelma", Ronar sanoi poistuessaan. "Anteeksi, sir, aiheuttamani hämminki. Ei tule tavaksi."

Se on kyllä jo tullut tavaksi, Ronar mietti päätään pudistellen poistuttuaan toimistosta. Pitäisi tehdä jokin radikaali suunnanmuutos, mikäli haluan oikeasti pärjätä tässä porukassa. Ronarille tuotti vain vaikeuksia keksiä, mitä hän voisi tehdä pelastaakseen kasvonsa: hänen harvat onnistumisensa tuntuivat nimittäin hautautuvan epäonnistumisen aallokon alle. Kaiken lisäksi onnistuin taas epäonnistumaan ensivaikutelman luomisessa… Syvästi mietteissään Ronar lähti takaisin alukselle ja pesutilojen kautta suoraan nukkumaan. Hän oli unessa lähes saman tien.

(Gm kommentti: Ronar taitaa olla valmis arkistoon, mutta Liranilla on vielä hommaa, joten joudut odottamaan.)

(Aa. Okei. Näillä mennään sit.)

Kapinan jalanjäljissä
Salamatkustajana
Arkisto 1 · Arkisto 2 · Arkisto 3 · Arkisto 4 · Arkisto 5
Kapinaan
Arkisto 6 · Arkisto 7 · Arkisto 8 · Arkisto 9
Valvonta-asema
Arkisto 10 · Arkisto 11 · Arkisto 12 · Arkisto 13 · Arkisto 14
Välinäytös
Arkisto 15 · Arkisto 16 · Arkisto 17 · Arkisto 18 · Arkisto 19
Piraatteja
Arkisto 20 · Arkisto 21 · Arkisto 22 · Arkisto 23 · Arkisto 24 · Arkisto 25 · Arkisto 26
Arkisto 27 · Arkisto 28 · Arkisto 29 · Arkisto 30 · Arkisto 31 · Arkisto 32 · Arkisto 33
Veriviholliset
Arkisto 34 · Arkisto 35 · Arkisto 36 · Arkisto 37 · Arkisto 38 · Arkisto 39
Arkisto 40 · Arkisto 41 · Arkisto 42 · Arkisto 43 · Arkisto 44
Vankilapako
Arkisto 45 · Arkisto 46 · Arkisto 47 · Arkisto 48 · Arkisto 49 · Arkisto 50
Arkisto 51 · Arkisto 52 · Arkisto 53 · Arkisto 54 · Arkisto 55 · Arkisto 56
Aktiivinen pelisivu
Pelin tuottamia sivutarinoita
Brzen - Taistelija · Operaatio: Maderosin valtaus
Päivä erään salakuljettajan elämästä
Ronar Brzenin päiväkirja · Viha – Tuska – Rakkaus
Yksi laukaus