Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 5

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > Kapinan jalanjäljissä/Peliarkisto 5

Yhden pitkältä tuntuneen matkapäivän ja -yön jälkeen Nebula Hopper lopulta saapui Sundarin aurinkokuntaan. Istuessaan tavallisella paikallaan apupilotin istuimella Ronar tajusi välittömästi, miksi Versel oli sanonut planeetan ympäristön olevan niin ruuhkainen, ettei kukaan luultavasti kiinnittäisi heihin huomiota. Pikkuruiset valot suihkivat paleentan ympärillä kuljettaen aluksia sinne tänne.

"Tervetuloa Sundarille," Vera naurahti. "Täällä on vain aavistuksen viileämpää ja vähemmän pölyistä kuin Tatooinella. Sen sijaan täällä on enemmän saasteita ja tylyjä kaivostyöläisiä."

Mitä lähemmäksi he planeettaa saapuivat, sitä enemmän sinisiä pisteitä vilisti Ronarin skanneripöydän näytössä osoittaen ympärillä pörrääviä aluksia. Enemmän kuin puolet aluksista oli tyyppejä, joita Ronar ei pystynyt ulkomuistista edes tunnistamaan ja suurin osa vaikutti nähneen parempiakin päiviä.

Ronar

Ronar ei ollut oikein varma planeetasta; vaikka se oli Tatooinea vähemmän pahan näköinen, ulkonäkö voi usein pettää. "Mistä me täällä muka löydämme yhteyshenkilömme, vai ketä ikinä etsitkin", Ronar ihmetteli.

Ronar ei kuitenkaan voinut peittää innostustaan, kun hän näki alusten paljouden. Hän katseli niitä, osan hän tunnistikin, mutta osa oli tuntemattomia. Keisarillisia aluksia ei onneksi näkynyt yhtään kappaletta. Ronar pakkasi tavaransa ja heitti kiväärin selkäänsä.

"Onko sinulla antaa aselaukkua", Ronar kysyi. "En haluaisi juoksennella koko ajan Imperiumin iskujoukkojen kivääri selässä, se voi herättää epämieluisaa huomiota."

GM

"Ei sellaista, johon mahtuisi kivääri," Vera pahoitteli. "En itse kanna kivääriä. Rehellisesti sanottuna... en ole koskaan tullut opetelleeksi sellaisen käyttöä. Mutta kyllä me jotain keksimme. Odotas. Tulen etsimään jotain kelvollista, kunhan saan meidät alas."

Nebula Hopperin asetuttua tukevasti laskeutumisalustalleen Versel sammutti aluksen valmiustilaan ja nousi seisomaan. Silmäkulmastaan Ronar näki jotain liikettä laskeutumistasolla, mutta hän ei ehtinyt nähdä, mistä oikeastaan oli kyse.

"Tule," Vera kehotti lähtien käytävään. "Etsitään sinulle jotain tuon pyssyn suojaksi."

Versel johdatti Ronarin ensimmäistä kertaa omaan hyttiinsä. Se oli oikeastaan uudelleenjärjestelty pieni rahtiruuma, johon Versel oli järjestellyt itselleen oikein mukavat oltavat. Puolet yhdestä seinästä oli kookkaan, sisäänrakennetun vaatekaapin peitossa ja vastakkaisella seinällä oli mukavan näköinen, iso vuode. Ovea vastapäätä oli tukeva työpöytä, jossa Ronar näki aluksen status-valojen vilkkuvan toistonäytöissä. Tongittuaan hetken vaatekaappiaan—Ronar näki vilahdukselta sen olevan täynnä mitä erilaisimpia vaatekappaleita—Vera suoristautui ja tarjosi Ronarille pitkää, kapeahkoa kassia jollaisia Ronar oli joskus nähnyt kiituripyörälähettien toisinaan käyttävän lähetysten kuljettamiseen.

"Kokeile, josko se mahtuu tähän," Vera ehdotti.

Ronar

Ase mahtui mainiosti kassiin, ja hän heitti sen olkapäilleen ja kiitti Veraa. Ohjaamossa hän oli huomannut liikehdintää laskeutumistasolla, ja Veran hytissä se muistui taas mieleen.

"Ulkona on joku", Ronar sanoi Veralle. "Pitäisikö olla varuillaan?"

GM

"Tässä työssä, aina," Vera naurahti. "Mennään katsomana, keitä siellä on, mutta anna minun hoitaa puhuminen, okei."

Verselin aukaistessa Nebula Hopperin laskeutumisluukun ja suunnatessa alas ramppia Ronar näki harmahtavaihoisen duron odottavan heitä rampin alapäässä. Muukalaisen kasvot olivat kuin ilmeetön kuminaamio, josta Ronar ei osannut arvata mitään tämän tunteista heitä kohtaan. Vaikka duron vaatteet olivat yksinkertaiset, pölyisen ruskeat ja muuten kaiken puolin huomiota herättämättömät, tämän käsi lepäsi tehokkaannäköisen pistoolin kahvalla. Asento ei ollut varsinaisesti uhkaava, mutta Ronarin taktinen tietämys kertoi hänelle, että duro oli valmis myös käyttämään asettaan, jos katsoisi sen tarpeelliseksi.

Ronar myös huomasi laskutumistason laidalle koottujen rahtilaatikoiden luona ihmisen ja rodialaisen, jotka nojailivat laatikoihin huolettoman näköisinä, mutta näiden huomio oli suunnattu Nebula Hopperin laskeutumisrampin suuntaan.

Ronar

Ronar katsoi muukalaista epäluuloisena; hän ei ollut koskaan ennen nähnyt duroa, eikä tämä ollut todellakaan mikään maailman parhaimman näköinen laji. Jotenkin hän oli epäilyttävän näköinen, mutta Ronar päätti kuitenkin vaakkua mukana.

"Mitä tuo limanuljaska meistä tahtoo", Ronar kysyi Veralta kuiskaten. "Hän näyttää vaaralliselta. Tunnetko hänet?"

GM

Ennen kuin Vera ehti vastata Ronarin kysymykseen, duro puhkesi puhumaan ja kaikkea muuta kuin miellyttävällä äänensävyllä.

"Tämä on yksityinen laskeutumistaso," duro murisi ja Vera pysähtyi rampin alapäähän, suoraan kasvokkain muukalaisen kanssa. "Ette ole tervetulleita. Häipykää."

"Corellian sopimus oikeuttaa minut laskeutumaan tänne," Vera murahti takaisin tuijottaen tiukasti duroa silmiin. "Minulla on täällä bisneksiä, enkä lähde ennen kuin ne on hoidettu."

"Niinkö muka?" duro vastasi sarkastisesti. "Entä jos pomoni eivät tiedä mitään mistään corellialaisista?"

"He voivat painua kysymään sitä senaatilta," Versel heitti. "Lastini vain saattaa pilaantua sillä aikaa, kun he odottavat väittelyn ratkeamista."

Ronar

"Eikö olisi parasta, että vaan etsimme toisen laskeutumistason", Ronar kysäisi varovasti. "Ei meillä ole aikaa riidellä tuon ...otuksen kanssa."

GM

"Ehkä," Vera vastasi hymyn levitessä hänen kasvoilleen. Ronarin ihmetykseksi muukalainen nosti kätensä aseelta ja vastasi naisen hymyyn.

"Olet myöhässä, Vera," duro sanoi ojentaen kätensä naiselle. "Entä kuka tuo otus on?"

"Kiva nähdä sinuakin, Gambor," Vera muljautti. "Tuoko?" Vera vilkaisi virnistäen Ronaria. "Onpahan vain nuori zabrak, joka on kyllästynyt elämään ja tahtoo liittyä kapinaan tapattamaan itsensä. Hänen nimensä on Ronar. Saanen esitellä. Tämä vitsiniekka on Gambor Antad, yhteyshenkilöni kapinallisiin."

Ronar

Ronar yritti epätoivoisesti pidätellä nauruaan: Vera selvästi piti häntä pilkkanaan. Hän katseli huvittuneena duroa, eikä osannut ajatellakaan että tuo sininen mörkö, jonka pää muistutti kukkamaljakkoa, olisi kapinallinen. Hän pyöräytti silmiään, kun ajattelikin, millaisia öttö-mönkiäisiä loput kapinalliset olivat... Hän kuitenkin sai naaman pidettyä pokerina.

"Et voi olla tosissasi jättäessäsi minut kahden tuon kanssa", Ronar kuiskasi Veralle virnistäen.

Samalla hän muisti tilanteensa, eikä oikein tajunnut, mitä pitäisi tehdä.

"Viekö tuo minut kapinallisten luo", Ronar kysyi vähän epävarmasti, yhä katsellen duroa ennakkoluuloisesti. Hänen päähänsä ei yksinkertaisesti mahtunut ajatus siitä, että tuo ...otus voisi olla sotilas.

GM

"Kahden?" Vera virnisti takaisin. "Ei tulisi mieleenikään. Loput hänen tiimistään tulevat pitämään teille seuraa."

Ronarin epäluulo duroa kohtaan selvästi huvitti Veraa, minkä lisäksi Ronarilla ei ollut epäilystäkään, etteikö myös Gambor ollut huomannut hänen asennettaan.

"Mennäänkö hakemaan palkkiosi?" duro kysyi viitaten takanaan olevaan oveen. "Tuo saa tulla mukaan, jos tahtoo. Tai sitten jäädä purkamaan lastia muiden kanssa."

"Tuletko?" Vera kysyi hymyillen ja pohtien uskaltaisiko Ronar jäädä yksinään pitämään seuraa Gamborin muulle tiimille.

Ronar

Ronar tiesi kyllä, mistä Gamborin käyttäytyminen johtui, mutta se ei ainakaan naurattanut häntä yhtään, päinvastoin, Ronar tuli huonolle tuulelle. Kuitenkin hän päätti seurata Veraa ja punasilmämonsteria näiden poistuessa.

GM

Gambor johdatti Veran ja Ronarin laskeutumisalustan ovesta lävitse ja ulkopuolella olleelle kadulle. Hyvin pian Ronar tajusi, että kyseessä oli sivukatu—paikka oli suoraan sanottuna saastainen. Kaikkialla lojui roskia, minkä lisäksi kaikki, aivan kaikki näytti olevan ohuen harmaanruskean pölykerroksen peitossa. Pöly oli huomattavasti ohuempaa, kuin Tatooinella ollut hiekkapöly, mutta se vaikutti kohoavan ilmaan heidän askeltensa alla ja Ronar näki auringonvalon siivilöityvän räikeänä taivaalla leijuvien pöly- tai saastepilvien lävitse. Pelkkä ajatuskin siitä, että olisi joutunut asumaan täällä väänsi Ronarin vatsaa.

Heidän siirtyessään suuremmalle kadulle Ronar tajusi, että hän ja Vera erottuivat selvästi muista jalankulkijoista, joiden kaikkien vaatteet muistuttivat enemmän niitä, joihin Gambor oli pukeutunut. Muutaman korttelin päässä duro johdatti heidät pieneen kanttinaan, jossa oli armollisen viileätä ja lähes pölytöntä, paitsi lattialla. Paikan hämärä valo oli myös miellyttävä saasteiden sotkeman auringonvalon jälkeen.

Ronar

Ronar oli helpottunut, kun pääsi tunkkaiselta kadulta kanttiinaan sisälle, ja sai viimein raitista ilmaa keuhkoihinsa. Hän alkoi uteliaasti katsella ympärilleen, yrittäen saada käsitystä, ketä he olisivat menossa tapaamaan. Ronar jättäytyi kuitenkin taka-alalle, sillä hänelle ei selvästikään ollut sijaa Veran ja Gamborin rupattelussa. Häntä harmitti, koska hän onnistui aina sotkemaan kaiken möläyttämällä jotain epähienoa, jota myöhemmin joutuisi katumaan.

GM

Ensimmäisenä kolmikko suuntasi kohti baaripöytää, jonka takana touhusi pyylevä ihmisnainen—tai ainakin tämä muistutti niin paljon ihmistä, ettei Ronar pystynyt päättelemään muuta—sekä kaksi tarjoiludroidia.

"Mitä saa olla?" nainen kysyi heidän nojautuessaan tiskiin.

"Corellian wiskiä," Gambor vastasi.

"Lomin olut," Vera puolestaan tilasi.

Ronar

"Rodialainen viini, henkilökohtainen suosikkini", Ronar tilasi sen jälkeen, kun Gambor ja Vera olivat poistuneet. Hän lähti juomineen näiden perään, istuutui heidän pöytäänsä ja alkoi nautiskellen litkiä drinkkiään.

Ronar ei jaksanut yrittääkään puuttua keskusteluun, sen sijaan hän tarkasteli ympärilleen, ja näki paljon kaikenkarvaista väkeä. Hän ei kotiplaneetallaan ollut törmännyt juuri muihin kuin zabrakeihin, ja välillä ihmisiin Imperiumin kautta. Sen takia hänen päänsä oli aivan pyörällä lajien kirjon vuoksi. Vaikka hän oli Veraa ja Gamboria ainakin päätä pidempi, hän silti tunsi itsensä hyvin pieneksi, eteenkin silloin, kun ryhmä kookkaita trandoshaneja tuli riehumaan vielä suuremman wookiee-toverinsa kanssa heidän takanaan olleeseen pöytään. Ronar alkoi vieroksua muukalaisia ja näiden käytöstä lähes saman tien. Hän toivoi sydämensä pohjasta, että kapinallisten joukosta löytyisi myös joku zabrak.

GM

Gambor johdatti seurueensa syrjäiseen pöytään, jossa istui jo yksi ihminen yksinään. Tämän vaatteet olivat yhtä rähjäiset, kuin muidenkin baarissa olleiden ja tämän leveälierinen hattu peitti melkein tämän koko pään. Tämän edessä oli jo olutlasillinen, eikä tämä edes kohottanut katsettaan, kun duro ja Versel livahtivat istumaan tämän molemmille puolille jättäen Ronarille miestä vastapäätä olleen istuimen.

"Sir," Vera tervehti hiljaa istuutuessaan. "Mukava nähdä teitä taas, vaikka en arvannut teidän tulevan itse."

"Mandella," mies vastasi kilauttaen lasinsa reunaa Veran kanssa. "Satuin olemaan lähistöllä. Mikä hemmetti meni vikaan?"

"Birket, kukas muukaan," Vera tuhahti hörpäten lasistaan. "Oli vähällä saada meidät myös. Jouduimme tekemään siirron ulkoavaruudessa, mikä viivytti hommia. Tämä on Ronar. Tahtoo liittyä joukkoon iloiseen."

Ottaen hörpyn lasistaan Ronaria vastapäätä istunut mies kohotti katseensa katsoakseen tätä, mutta pitääkseen omat kasvonsa piilossa lasin takana. Ronar kuitenkin näki hatun alla kiiltävät, punaruskeat hiukset ja merenvihreät silmät katsoivat häntä arvioivasti lasin reunan ylitse.

Ronar

Ronar alkoi viimein kiinnostua pöytänsäkin tapahtumista. "Kuka olet", Ronar kysyi vähän hämillään hattupäiseltä mieheltä. Hän ei ollut ollut täysin hereillä, mutta jostain syystä hän oli kiinnittänyt kaiken huomionsa takapöydästä kuuluvaan meuhkaamiseen, eikä ollut jostain syystä huomannut häntä.

GM

"Imperiumin tiedustelupalvelun pahin painajainen," Vera hymyili, mutta henkäisi terävästi sulkien suunsa—Ronar uskoi kuulleensa, miten mies potkaisi naista jalkaan pöydän alla. "Auh."

"Nimeni on Cracken," mies sanoi laskien äänensä tuskin kuuluvaksi—naapuripöydän mekastus vielä auttoi äänen kuulumattomuutta. "Se riittäköön tällä erää. Sinulla on kai täydellinen raportti tapahtumista, Vera?" mies kysyi kääntäen huomionsa takaisin Verselin puoleen.

"Tässä, sir," Vera vastasi ottaen data-kortin taskustaan ja liu'uttaen sen miehen käden ulottuville—Ronarista tuntui jotenkin erikoiselta, että niin itsenäinen nainen kuin Versel kutsui jota kuta sanalla "sir".

Ronar

"Miksi sir", Ronar hämmästeli. Hän ei kuitenkaan saanut täyttä kuvaa keskustelusta, sillä hänen takanaan mesoavat trandoshanit peittivät kaikki muut äänet alleen todella tehokkaasti.

GM

"Tässä galaksissa on harvoja sellaisia, jotka ovat onnistuneet ansaitsemaan kunnioitukseni," Vera selitti. "Ja tämä mies on yksi niistä harvoista. Muistanet, mitä kerroin ensitapaamisestani Birketin kanssa—orjista ja väärennetyistä papereista. Suunnitelma oli hänen."

"Ja Vera tässä oli yksi sen tehokkaimmista toteuttajista," mies vastasi puhuen yhä hiljaisella äänellä. "Mistä puhuen, minulla on sinulle uusi tehtävä. Ohjeet ovat laukussa."

"Ymmärrän, sir," Vera nyökkäsi.

Ronar

"Mutta mitä minä teen", Ronar kysyi ja alkoi jälleen pikku hiljaa huvittua. "Tuotiinko minut tänne asti vain rupattelemaan mukavia?"

Ronar kulautti lasinsa tyhjäksi ja pyyhki suunsa paitaan.

GM

"Olen varma, että löydämme sinulle jotakin tehtävää," Cracken hymähti. "Gambor perehdyttää sinut asioihin. Minun pitää vaihtaa muutama sana hänen kanssaan ennen kuin lähden. Sallinette?"

Mies ja duro nousivat molemmat pöydästä, heittivät muutaman kolikon tyhjien lasiensa viereen ja suuntasivat kohti ovea jättäen Veran ja Ronarin lopettelemaan omia juomiaan. Veran katse kiersi pöydästä toiseen—Ronar arvasi, että nainen pyrki varmistamaan, ettei kukaan vahtinut lähtijöitä. Ronarin meinatessa myös nousta Versel laski kätensä pojan läsivarrelle.

"Odota," nainen sanoi tiukasti.

Ronar

"Mitä nyt tapahtuu", Ronar intti. Häntä ärsytti olla epätietoinen koko ajan. Hän katsahti asekassiaan, varmistuen siitä, ettei kukaan ollut varastanut sitä, ja hän kaivoi taskustaan pienen ruokapakkauksen, jonka tyhjensi kitaansa odotellessaan.

"Oletko varma, ettei paikka sisällä keisarillisia vakoojia", Ronar kysäisi varovasti, mutta kuitenkin sen verran kovaa, että Vera kuulisi sen takana möykkäävien trandoshanien aiheuttaman äänisaasteen yli. "Olisi epämieluisaa joutua taas jonkun Imperiumin kätyrin kanssa kasvokkain, varsinkin, kun olen kapinallisten keskellä."

GM

"Odotamme viisi minuuttia ennen kuin lähdemme," Vera vastasi antaen katseensa yhä kiertää baarissa. "Tähän mennessä en ole huomannut merkkejä siitä, että kukaan olisi tarkkaillut meitä, tai juuri poistuneita tovereitamme, mutta kuten sanoin, minun alallani on aina oltava varovainen."

Myös Versel tyhjensi lasinsa laskien pöydälle jokusen kolikon lisää maksuksi. Naisen noustessa ylös Ronar huomasi ensimmäisen kerran olkalaukun, jollaista Veralla ei ollut aikaisemmin ollut, mutta jonka hän nosti lattialta olalleen huolettomalla liikkeellä, kuin se olisi kuulunut siihen.

"Mennään," Vera sanoi lopulta ja lähti puikkelehtimaan ovea kohti pöytien välistä.

Ronar

Ronar hymyili itsekseen nähdessään laukun; sen täytyi olla hänen palkkionsa. Tyypillinen salakuljettaja. Mahtoikohan hän oikeasti välittää yhtään kenestäkään tai mistään muusta kuin krediiteistä...

Ronar lähti kuitenkin puikkelehtimaan Veran perään, ja oli iloinen päästessään pois möykkääjien pöydän lähettyviltä. Hän oli varma, että hänen korvissaan soisi vielä parin päivän päästä. Heidän lähestyessään ovea Ronar huomasi, kuinka suuri kanttiina lopulta oli.

GM

Heidän päästyään kadulle Vera kääntyi toiseen suuntaa, kuin mistä he olivat tulleet aiemmin Gamborin kanssa. Kahden kadunkulman jälkeen Vera kääntyi kapealle sivukadulle. He eivät olleet ehtineet kulkea uutta katua kuin parin korttelin ohitse, kun Ronar huomasi Verselin pudottavan kätensä aseen kahvalle.

"Kirottua," nainen murahti. "Meitä taidetaan seurata."

Ronar

"Onko se paha juttu", Ronar kysäisi hermostuneesti naurahtaen, ja kaivoi kiväärinsä kassista. Hän kiinnitti aseen vyöhönsä, jotta se olisi helposti saatavilla. Hän vilkaisi varovasti taakseen, muttei nähnyt mitään erityisen merkittävää.

"Mitä mitä, minä en näe ketään", Ronar hämmästyi. Hän kuitenkin katsoi parhaakseen seurata Verselin esimerkkiä ja tarttua aseeseen.

GM

"Suoraan takanamme," Vera sanoi. "Edellisen kadun toisella puolella. Trandoshani ja zabrak. He tulivat meitä vastaan kanttinan ulkopuolella, kääntyivät ja ovat siitä asti seuranneet meitä."

Saatuaan nyt vihjeen siitä, mitä katsoa Ronar huomasi kadun vastakkaisella puolella seisovan kaksikon. Hän tosin ei ollut aivan yhtä varma kuin Vera siitä, että nämä todella seurasivat heitä—zabrak seisoi selin heihin ja trandoshan tätä vastapäätä.

"Hemmetin hemmetti," Vera kiroili. "Olisi pitänyt tajuta, että erotumme liikaa joukosta näissä vaatteissa. Tosin sinulla ei taida olla kovinkaan monia vaihtovaatteita mukanasi. Seuraavasta vasemmalle."

Ronar

"Aatamin asun lisäksi eipä juuri muuta ole", Ronar molautti. Hän katseli "urkkijoita" varautuneesti, hän ei nimittäin ollut ihan varma siitä, olivatko nämä todella urkkijoita. Trandoshanin Ronar tunnistaisi vaikka unissaan, mutta zabrak oli poikkeuksellisen lyhyt, joten Ronar uskoi tämän olevan ihminen.

"Mitä ajattelimme nyt tehdä? Jatkammeko, taistelemmeko, vai ajattelitko jotain taktisempaa", Ronar tiedusteli, mutta hermostuneisuus alkoi paistaa Ronarista ihan selkeästi. Hän oli sitä paitsi vähän epävarma ampujan taidoistaan, sillä hän oli juuri tyhjentänyt kitaansa lasillisen rodialaista viiniä.

GM

"Jatkamme," Vera sanoi. "Seuraavasta vasemmalle, kuten jo sanoin. Toivottavasti heitä ei ole kovin—"

Heidän kääntyessään rakennuksen nurkan ympäri Vera ja Ronar näkivät edessään seisovan isokokoisen gamorrealaisen, jonka vierellä seisoi tavallistakin heiveröisemmältä näyttävä rodialainen.

"—montaa..." Vera huokasi. "Mitä te tahdotte?" hän vaati tiukasti.

"Laugus," Rodialainen sanoi murtaen peruskieltä pahasti. "Poikan syppyn mös."

Ronar

Gamorrealaiset Ronar tiesi äärettömän typeriksi, joten hänestä ei olisi ongelmaa. Ronar kuitenkin nappasi kiväärinsä, ja ampui korstoa tainnutusteholla.

"Katuvarkaita", Ronar murahti. Hän käänsi aseensa osoittamaan kohti heiveröistä rodialaista, joka oli häntä melkein kaksi kertaa lyhyempi, ja valmistautui käymään käsiksi. "Suosittelisin nostamaan kädet pään päälle ja antautumaan mutinoimatta, muuten voi sattua", Ronar murisi. Hän vihasi varkaita, tosin ei yhtä paljon kuin Imperiumia.

GM

"RAAAH!" gamorrealainen huusi, temmaten ison kirveen selästään ja syöksyen kohti Ronaria. Ronar ei ehtinyt ihmetellä, josko hän sittenkin oli osunut harhaan vai oliko jokin muu syy siihen, että gamorrealainen ei näyttänyt reagoivan hänen laukaukseensa, kun tämän kirves hujahti ohitse melkein hipoen Ronarin vatsaan ja leikaten tämän takinliepeeseen palkeenkielen.

"Perhana!" Vera huudahti sukeltaen kadun toiselle puolelle ja vetäen samalla pistoolinsa esiin ampuen kohti gamorrealaista. Laukaus kylkeen sai gamorrealaisen horjumaan ja pysäyttämään syöksynsä, mutta tämä pysyi yhä jaloillaan. Rodialainen laukaisi aseensa kohti sukeltavaa Veraa, mutta myöhästyi ja ampui pahan kerran harhaan.

Initiative: Vera 29, rosvot 21

Ronar

Initiative: 3+10 = 13

Ronar ottaa gamorrin tähtäimeensä ja AMPUU......(20+4+2+1 = 27) ja hän osuu täydellisesti, konnamaisesti vyön alle. (Vahinko: 7+8+8+1+1 = 25)

GM

Vera ampuu kohti rodialaista, kun tämä on juuri tähtäämässä asettaan ja ampuu rodialaisen yhdellä laukauksella. Tämän kouristuksenomainen kuolemanlaukaus kuitenkin polttaa pienen naarmun Veran olkapäähän. Koko hässäkän häiritsemänä ja hieman epävarmana siitä, kenen kimppuun hyökätä gamorrealainen huitoo holtittomasti kirveellään, eikä osu yhtään mihinkään. Lopulta Ronarin tarkka laukaus arkaan paikkaan kaataa tämän katuun muristen ja verta sylkien, kunnes viimeinenkin hengen korina on ohitse.

Aseiden ja gamorrealaisen korinan hiljentyessä Versel ja Ronar kuulevat juoksevia askelia suunnasta, josta he olivat tulleet ja jossa Vera oli sanonut nähneensä trandoshanin ja zabrakin katselevan heitä epäilyttävästi.

Ronar

"Matalaksi! He voivat saada lisäjoukkoja", Ronar sanoi, meni rähmälleen pölyiselle kadulle ja kaivoi kiväärinsä ammuntavalmiiksi. "Katsotaan kuitenkin ensin, ketä sieltä on tulossa, ettemme vahingossa vaikka ammu sitä maljakkopää-duroa."

Ronar nosti päänsä kiiturin takaa, ja katsoi tähtäimen läpi, kuka sieltä oli tulossa.

GM huomautus: Kuja on liian kapea kiitureille, eikä siellä ole piilopaikkoja muutenkaan. Vain pari lukittua takaovea.

GM

"Gamborin pitäisi olla jo palannut aluksille," Vera huomautti painautuen tiukasti seinää vasten ja tähdäten aseensa kohti kujansuuta, mistä askelet kuuluivat.

Melkein heti sen jälkeen trandoshani ja tämän seurassa ollut zabrak—näin läheltä Ronar ei voinut erehtyä sarvista, jotka tällä oli kaljuksi ajellussa päässään—syöksyivät näkyviin aseet käsissään. Trandoshanilla oli kivääri, joka uhkaavasti kääntyi kohti Veraa zabrakin tähdätessä pistoolillaan Ronaria.

Initiative: Vera 16, trando 13, zabrak 7

Ronar

Initiative: 25

Ronar tiesi, että makuullaan olevaan kohteeseen oli vaikeampi tähdätä, joten hän ja Vera olivat melko hyvin turvassa. Zabrak oli helpommin tapettavissa kuin iso trandoshani, joten hän otti tämän tähtäimeensä ja ampui (11+4+2+1 = 18) tätä johonkin päin mahaa, ei ihan saanut selville, muuta kuin ähkäisystä päätellen osuma oli kivulias. (Vahinko: 3+1+6+1+1 = 12)

GM

Ronarin laukaus selvästi satutti zabrakia, mutta tämä pysyi yhä jaloillaan. Toisin kuin Veran vastustaja, joka sai suoran osuman keskelle rintaansa ja kaatui koristen katuun. Ronarin lieväksi yllätykseksi zabrak ryhdistäytyi ja ampui laukauksen häntä kohti, osuen melko kipeästi hänen käsivarteensa (13 HP vahinkoa Ronarille), minkä jälkeen zabrak pyörähti ympäri ja vatsaansa pidellen katosi takaisin suuntaan, josta oli tullutkin.

Ronar

Ronar kirosi voimakkaasti nähdessään kädessään lasertulen jäljen. Hän murahti äänekkäästi ja lähti juoksemaan zabrakin perään tähdäten koko ajan kiväärillään, sillä hän halusi vihollisensa tilille teoistaan. Kuitenkin hän ehti kadottaa varkaan, joten hän luovutti ja palasi takaisin.

"Meidän ei pitäisi liikkua tällaisissa paikoissa, vihaan rosvoja", Ronar marmatti ja katsoi yrmeänä kipeää kättään, joka oli jo kärsinyt keisarillisten tulituksessa Tatooinella. Vanha haava oli jo ehtinyt jonkun verran parantua, mutta nyt siinä oli kaksi reikää, ja nyt teki kipeää.

Ronar kiskoi paitansa pois yltään, poisti kärventyneet vaatteenpalaset haavasta, otti lääkintäpakkauksen esille vyöltään ja alkoi parantaa kättään. (1d20 + threat injury) 4+2 = 6 Hän ei onnistu ollenkaan toivomansa mukaan parantamisessa, mutta ainakin käteen sattui vähemmän. Ronar kietaisi siteen käteen, jottei tuhrisi joka paikkaa verellään.

Ronar katseli paitaansa; se oli veressä, repeillyt, vaaleanharmaa väri oli muuttunut ruskeanharmaaksi ja vasemmassa hihassa oli kaksi lasertulen jälkeä. Ei ollut kovin edustava asu, hän tuumi, ja heitti paidan lähimpään roskakoriin. Hän murisi vieläkin kädelleen, ja vannoi, että jos hän näkisi vielä zabrak-rosvon, hän ensin tappaisi tämän, sitten hakkaisi tämän hengiltä, seuraavaksi polttaisi tämän roviolla ja lopulta vielä lopettaisi tämän kärsimykset ampumalla tätä silmien väliin.

GM

Ronarin kiukkua naureskellen Vera tutkaili omaa olkapäätään.

"Auts," hän huokasi tyytyen tuikkaamaan itseään kivunlievittäjällä sen sijaan, että olisi ryhtynyt heittämään vaatteitaan pois kadulla. "Sinun pitää ostaa itsellesi uusi paita, poika. Onneksi et ainakaan vilustu tässä lämpötilassa."

Vera jatkoi takakujien kautta ja vaikka Ronar oli jo eksyksissä—välillä hän luuli, että Verakin oli eksyksissä, kun tämä tuntui kiertävän ympyrää—he saapuivat lopulta tutulle laskeutumisalustan sivuovelle, josta he olivat puoltatoista tuntia aikaisemmin lähteneet Gamborin kanssa.

Ronar

Ronar ei jaksanut seurata matkan kulkua, hän vain seurasi Veraa. Hänen päässään soi vielä kapakassa ollut mekkala, ja käsi oli kipeä. Hän oli huonolla tuulella.

"Mitä seuraavaksi, ajattelimmeko palloilla tässä niin kauan, että joku taas yrittää ryöstää meidät tai ampua minua taas käteen", Ronar tiuskaisi.

GM

"Seuraavaksi sinä pääset tutustumaan muihin Gamborin tiimin jäseniin," Vera sanoi heidän astuessaan takaisin laskeutumisalustalle. "Minä tankkaan Hopperin, paikkaan oman käteni ja ryhdyn tutkimaan, minne Cracken suvaitsee minut seuraavaksi lähettää. Ja toivon totisesti, etten ainakaan löydä alukseltani toista yhtä kitisevää salamatkustajaa."

Kuten Vera oli maininnutkin, Gambor odotti heitä Nebula Hopperin laskeutumisalustalla yhdessä kahden ihmisen, yhden rodialaisen ja yhden muukalaisrotuisen, jollaista Ronar ei ollut koskaan nähnytkään ja jonka rotua hän ei sen seurauksena tiennyt—tämä kuitenkin muistutti ihmisenkokoista hyönteistä.

Ronar

Ronar voihkaisi. Rodialaisista hän ei tiennyt mitään muuta, kuin että nämä tekivät vallan mainiota viiniä, toinen oli täysin utopistisen näköinen. Ei vielä yhtään zabrakia, paitsi yksi, jota Ronar vihasi, koska juuri sen ihme mulkeron takia hänen kätensä oli kipeä ja mieliala matalalla. Ronar kuitenkin päätti tällä kertaa edes yrittää olla kohtelias, ja hän tervehti molempia otuksia.

Ronar tajusi, että hänen ja Veran tiet erkanisivat tässä vaiheessa, joten hän hyvästeli naisen ennen kuin tämä poistui aluksensa luukusta sisään.

GM

"Onnea matkaan vain sinullekin," Vera sanoi antaen Ronarille nopean halauksen, ja nuorukaisen suureksi ällötykseksi erittäin äitimäisen suukon poskelle—hän tosin arveli Veran kiusoittelevan häntä tahallaan. "Toivottavasti vielä tavataan."

"Järjestin aluksesi tankkauksen," Gambor sanoit kätellessään Veraa hyvästiksi. "Lennä turvallisesti."

"Kuten myös," Vera vastasi heilauttaen kättään koko porukalle suunnatessaan kohti Nebula Hopperin laskeutumisramppia. "Heippa sitten, kaikki. Nähdään taas!"

Kapinan jalanjäljissä
Salamatkustajana
Arkisto 1 · Arkisto 2 · Arkisto 3 · Arkisto 4 · Arkisto 5
Kapinaan
Arkisto 6 · Arkisto 7 · Arkisto 8 · Arkisto 9
Valvonta-asema
Arkisto 10 · Arkisto 11 · Arkisto 12 · Arkisto 13 · Arkisto 14
Välinäytös
Arkisto 15 · Arkisto 16 · Arkisto 17 · Arkisto 18 · Arkisto 19
Piraatteja
Arkisto 20 · Arkisto 21 · Arkisto 22 · Arkisto 23 · Arkisto 24 · Arkisto 25 · Arkisto 26
Arkisto 27 · Arkisto 28 · Arkisto 29 · Arkisto 30 · Arkisto 31 · Arkisto 32 · Arkisto 33
Veriviholliset
Arkisto 34 · Arkisto 35 · Arkisto 36 · Arkisto 37 · Arkisto 38 · Arkisto 39
Arkisto 40 · Arkisto 41 · Arkisto 42 · Arkisto 43 · Arkisto 44
Vankilapako
Arkisto 45 · Arkisto 46 · Arkisto 47 · Arkisto 48 · Arkisto 49 · Arkisto 50
Arkisto 51 · Arkisto 52 · Arkisto 53 · Arkisto 54 · Arkisto 55 · Arkisto 56
Aktiivinen pelisivu
Pelin tuottamia sivutarinoita
Brzen - Taistelija · Operaatio: Maderosin valtaus
Päivä erään salakuljettajan elämästä
Ronar Brzenin päiväkirja · Viha – Tuska – Rakkaus
Yksi laukaus