Mustia läiskiä ja hirviöitä/Rabe Yesha

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > Mustia läiskiä ja hirviöitä/Rabe Yesha
Mustia läiskiä ja hirviöitä
Prologit
Rassz'vezd'amarin · Yal'era'mnao · Rabe Yesha
Nirauan
Arkisto 1 · Arkisto 2 · Arkisto 3 · Arkisto 4
Aktiivinen pelisivu

Rabe Yesha oli palvellut Galaktista Imperiumia uskollisesti nuoresta lähtien, mutta aina välillä hänellä oli tunne, ettei Imperiumi halunnut häntä.

Siitä lähtien, kun hän oli värväytynyt kotiplaneetallaan toimineeseen nuoriso-osastoon, hän oli joutunut suorittamaan vain kurjia hanttihommia ja yleensä vielä Imperiumin kimmeltävän keskuksen ulkopuolella. Hänen parhaita hetkiään oli ollut, kun hänet oli määrätty Coruscantin kiertoratapeilin valvontaryhmään, mutta siitäkin hommasta oli hohto karissut nopeasti. He valvoivat kiertoratapeilin toimintaa, mutta koska peiliä ohjattiin planeetan pinnalta ohjaustietokoneella, heidän työnsä oli kuin olisi vahtinut hyvin rasvattua, täydellisesti toimivaa konetta.

Koko komennuksen aikana mitään ei ollut tapahtunut.

Tällä kerralla Raben tehtävänanto oli ollut vieläkin vähemmän lupaava: hänen oli määrä palvella osana Venture-nimisen tähtituhoojan miehistöä ja aluksen asemapaikaksi oli merkitty planeetta jossakin kaukana Ulkokehän rajoilla, josta Rabe ei ollut eläessään kuullutkaan. Mutta hän oli Imperiumin uskollinen sotilas, hän oli vannonut valan ja tottelisi määräyksiä.

Niinpä hän kiipesi yhdentoista muun sotilaan kanssa miehistönkuljetussukkulaan, joka veisi heidät uuteen asemapaikkaan. Ja matka heidän uransa lopettavaan mustaan aukkoon saattaisi alkaa…

Rabe

Rabe lähti kulkemaan pitkää käytävää jonka varrella siaitsivat miehistön tilat. Viimeisenä olevan huoneen Rabe otti itselleen sillä hän tahtoi olla hetken itseskseen.

GM

Raben lieväksi harmiksi, hän joutui huomaamaan, että hytit olivat kaikki kahdelle tarkoitettuja, joten hän ilmeisesti saisi "kämppäkaverin" matkalle. Se ei tietenkään ollut ensimmäinen kerta, kun hän joutui jakamaan huoneen ventovieraan kanssa—sotilaana siihen oli joutunut tottumaan. Hytissä oli kaksikerroksinen vuode, kaksi pienehköä kaappia ja kääntöpöytä tuoleineen, jonka saattoi nostaa seinää vasten, jos tahtoi enemmän lattiatilaa.

Rabe

Rabe päätti ottaa-ala pedin koska se olisi hänelle hepoin. Rabe laski kassinsa sängylle ja alkoi purkaa tavaroitaan kaappiin sekä joitakin tavaroita hän laittoi omalle puolen pöytää.

GM

"Hei," kuului ääni ovelta. "Sopiiko, että punkkaan täällä? On vähän turhan pitkä matka koisia käytävällä…"

Huoneeseen astui Rabea selvästi nuorempi tyttö, joka Raben arvauksen mukaan oli ehkä vasta valmistunut sotilaskoulusta ja oli lähdössä ensimmäiselle tehtävälleen.

Rabe

"Hei" Rabe tervehti. Tottakai voit tulla tuota haittaako että otin ala pedin voin vaihtaa jos tahdot.

GM

"Ei haittaa," tyttö virnisti heittäen laukkunsa tyhjään kaappiin. "Se joka ehtii ensin, saa valita ensin. Minä olen Astral Tomlins."

Rabe

"Hauskatutustua minä olen Rabe Yesha". "Mistä päin olet kotoisin"?

GM

"Copperlineltä," Astral vastasi. "Et varmaan ole koskaan kuullutkaan koko paikasta. Oikea takahikiä, pelkkiä tylsiä maanviljelijöitä koko planeetta täynnä."

Rabe

"Olet oikeassa ei sano mitään outo paikka minulle itse olen kotoisin Cardialta kaunis paikka. Mikä sai sinut lähtemään tälle matkalle?"

GM

"Eipä ollut valinnan varaa," tyttö irvisti. "Vasta aktiivipalvelukseen siirtynyt sotilas menee, minne ylemmät käskee. Tosin et taida sinäkään olla sen paremmassa tilanteessa. Kukapa tahtoisi vielä Copperlineakin kauemmas galaksin syrjäkulmille."

Rabe

"Oet varsin oikeassa oma sotilas uranikaan ei ole ollut mitään ruusuilla tansimista. Koska olen nainen jota Impreiumi ei katso hyvällä, joskus tuntuu että olen muukalainen miesten joukossa".

GM

"Eli olen tervetullut kerhoon," Astral naurahti. "Olen kuullut juttuja tästä kapteenista, jonka palvelukseen meidät määrättiin. Pari kaveria väitti, että hän on todella kurja tyyppi ja vieläpä muukalainenkin. Voitko uskoa? Muukalainen Imperiumin aluksen kapteenina?"

Rbe

"Miten niin muukalainen mitä oiken puhut? kerro lisää uteliasuuteni heräsi".

GM

"En tiedä, miksi he kutsuvat itseään," Astral vastasi. "Mutta kaverini sanoi, että hänellä on sininen iho ja julmat punaiset silmät, jotka tuntuvat katsovan suoraan lävitsesi. Kuulin myös, että hän ammutti jonkun vain siksi, että tämä teki virheen."

Rabe

"Ammutti oletko tosissasi? sinen iho punaiset silmät huh kuulostaa aika oudolta oletko varma siitä mitä kuulit?"

GM

"M-hm," Astral nyökkäsi. "Näin minulle sanottiin. Tietysti se saattoi olla vain yritys säikytellä, mutta… Taidan lähteä katsomaan, josko löytäisin ruokalan."

Rabe

"Huh "odota voinko tulla kanssasi olet ainoa joka on jutellut kanssani ja tunnen itseni ulkopuolisesksi muiden kanssa, mutta en tahdo tukeilla jos nimittäin tahdot olla yksin."

GM

"Tule vain," Astral sanoi. "En minäkään tunne täällä ketään. Ilmeisesti he ovat koonneet ryhmän satunnaisesti ties mistä."

Tyttö lähti kulkemaan käytävää eteenpäin kurkkien ympärilleen ruokalan löytymisen toivossa.

Rabe

"Mtähän noiden isojen ovien takana on jotka ovat tuolla vasemmalla?"

GM

"En tiedä," Astral kohautti olkiaan. "Ehkä rahtia. Täytyyhän tämän kokoisen kuljetusaluksen pystyä kantamaan miehistön varusteetkin. Haluatko mennä katsomaan?"

Rabe

"En vättämättä, miksei täällä voisi olla opasteita niin ruokala löytyisi helpommin. Tämä on aikamoinen sokkelo koko roska."

GM

Kauempana käytävän varrella Rabe ja Astral näkivät kahden muun alukselle määrätyn sotilaan tulevan ulos eräästä ovesta ja suuntaavan miehistöhuoneita kohden.

Rabe

"Onkohan tuo ruokala?".

GM

"Kannattaa ainakin tarkistaa," Astral sanoi viitaten Raben edelleen. "Sinun jälkeesi."

Rabe

"Kiitos" Rabe sanoi ja astui lähemmäs suuria ovia jotka avautuivat hitaasti, paljastaen suuren ruokasalin heidän eteensä. "Wau ompa tämä iso tänne mahtuisi kokonainen komppanja syömään".

GM

"Kiva," Astral hymyili seuratessaan Rabea huoneeseen. "Tuolla on automaatti."

Hän osoitti huoneen toiselle puolelle, jossa ruoka-automaatti latasi tarjottimia parille muulle sotilaalle, jotka olivat paikalla.

Rabe

"Mitähän saamme ruuaksi?" Rabe pohti kävellesään kohti Astralin osoittamaa automaattia ja ottaessaan tarjottimen vastaan.

GM

"Ravintokuutioita? Nami…" Astral huokasi sarkastisesti ottaessaan ateriansa. "Ei meihin ainakaan hienoja ruokia tuhlata."

Kirkkaan värisiä hyytelökuutioita lusikallaan tökkien tyttö istahti tyhjän pöydän ääreen.

Rabe

"Me emme varmaan koskaan saa syödä hienoja ruokia". Rabe sanoi katsoen surulisena omaa annostaan istuutuen Astralaa vastapäätä.

GM

"Kippis sille," Astral hymähti napauttaen juomalasiaan Raben lasia vasten.

Tyttöjen syödessä ruokalaan tuli muutamia muitakin sotilaita, jotka hajaantuivat eri pöytiin. Näytti siltä, ettei matkasta tulisi mitenkään erityisen sosiaalista tai hyväntuulista, koska kaikki vaikuttivat jotenkin alakuloisilta. Ehkä heitä vain vaivasi se, että heidät oli lähetetty Ulkokehän äärivartioon.

Rabe

"Mitä seuraavaksi"? Rabe kysyi katsellessaan ympärilleen, ei kai meidän täydy olla huoneissamme koko matkaa.?

GM

"En usko," Astral vastasi heittäen tarjottimensa roskikseen syötyään kuutionsa. "Toisaalta, ei täällä taida olla oikein mitään tekemistä. Alus on liian pieni, jotta täällä olisi edes kunnollista holoampumarataa."

Rabe

"Holoampumarataa, harrastatko ammuntaa?" Rabe kysyi viskaten myös oman tarjottimensa roskiin ja lähti seuraamaan Astralia kohti ovia.

GM

"Sotilastyön puolesta," Astral vastasi. "Koulutuksen aikana meillä oli ampumaharjoituksia kolmesti viikossa."

Rabe

"Meillä ei ollut edes noin usein" Rabe sanoi pysähtyen odottamaan ovien aukeamista,"Kerro minkälainen on holo ampumarata? en ole ampunut siellä koskaan. Rabe pyysi tyttöjen kävellessä kohti huonettaan.

GM

"Se on kuin tavallinen ampumarata, mutta koska se perustuu hologrammiteknologiaan, sitä voi muokata lähes loputtomasti," Astral selitti. "Kehittyneemmissä versioissa voi valita jopa harjoitusmaaston. Se tarvitsee silti riittävän tilavan huoneen."

Lopulta kaksikko ehti huoneeseensa ja Astral potkaisi saappaat jalastaan kiivetäkseen omaan punkkaansa torkuille.

Rabe

Astralin nukkuessa Rabe mietti uraansa joka ei ollut sellainen mitä hän oli kuvitellut hän oli luullut että sotilas uralla eteneminen olisi ollut helppoa ja oli lyllättynyt siitä kun se ei ollut vastannut hänen odotuksiaan. Olisinko koko ikäni vain rivi sotilas ilman ylentymis mahdollisuuksia, Rabe oli haaveillut Amiraalin arvosta muutta nyt se tuntui todella kaukaiselta haaveelta.


GM

Seuranneet matkapäivät kuluivat lähinnä ruokalassa ja pienessä oleskelutilassa, jonka ainoa viihdyke oli vanha holonäyttö, jolta muutamat sotilaat katselivat vanhoja elokuvia. Minkäänlaista kuria aluksella ei tuntunut olevan. Kaikki Ulkokehän reunoille lähetetyt sotilaat saivat herätä koska tahtoivat, eivät joutuneet kärsimään tupatarkastuksista hyteissä eikä heidän odotettu osallistuvan aluksen toimintaan millään tavoin.

Rabe

"Kauankohan olemme matkanneet kun kukaan ei ole kertonut mitään en edes tiedä mikä päivä tai kuukausi on menossa?" Rabe pohti heidän ollessa oleskelutilassa.

GM

"Kolmisen päivää," Astral sanoi ottaen mukavamman asennon istuimellaan. "Mutta ketä kiinnostaa? Näiden päivien aikana olen kuullut lisää juttuja, ja alkaa kuulostaa siltä, että tämä on yksisuuntainen reissu."

"Siellä laita-alueilla on ties mitä muukalaisia," eräs toinen sotilas heitti. "Meitä ei nähdä enää Imperiumissa. Joten nauti matkasta niin kauan kuin se kestää."

Rabe

"Minua kiinnostaa" Rabe sanoi vihaisesti katsoen sotilaaseen. "Anteeksi jos olen utelias, minusta vaikuttaa siltä että te otatte nuo huhut liian tosissanne". "Olisipa täällä kirjasto niin voisin tutkia tätä laita-aluetta vähän tarkemmin" Rabe mietti katsellessaan ympärilleen.

GM

Rabe ei nähnyt missään kirjastoa, mutta oleskeluhuoneessa oli joitakin tietokonepäätteitä, joilla ehkä oli mahdollista saada yhteys HoloNetiin ja sen tietopankkeihin.

Rabe

Rabe päätti kokeilla josko Holonetti yhteys toimisi,jotta hänellä olisi jotain tekemistä matkan aikana. Sillä makuuhytissä oleskelukin alkoi olla jo turhauttavaa.

GM

Alus oli jo sen verran Imperiumin rajojen ulkopuolella, ettei laite saanut yhteyttä varsinaiseen, aktiiviseen HoloNetiin, mutta tietokoneen muistiin oli tallennettu lähtöpäivänä ladattu haamukopio HoloNetin tietopalvelusta. Koneella pystyi siis tekemään tietohakuja, vaikka sen antamat tiedot eivät olleet kaikilta osin aivan ajantasaisia.

Rabe

Tietokoneelta löytyi mielenkiintoista tietoa johon Rabe uppoutui unohotaen kaikenmuun hälinän ympärillään. Mutta laita-alueesta ei juurikaan tietoa löytynyt.

GM

Loppu matkasta kului Rabella lähinnä oleskeluhuoneen tietokoneen edessä istuen. Useita päiviä kestäneen lennon jälkeen Rabe oli jälleen tapansa mukaan oleskelutilassa, kun aluksen sisäpuhelimen kaiuttimista kuului kutsu.

"Kaikki maajoukkojen miehistö valmiuteen alukselta poistumista varten!" ääni kaiuttimista komensi. "Ilmoittautukaa pudotusalusten telakointikannella."

Rabe

"Mitä tämä tarakoitaa? emmehän me ole "maajoukkojen miehstöä tietääkseni" Rabe sanoi muihin katsoen.

GM

"Minä ainakin olen," Astral sanoi nousten läheiseltä sohvalta. "Luulin, että sinäkin olet armeijassa, etkä laivastossa."

Rabe

"Laivastossa minä olin tai luulin olevani ei minulla ole mitään käsitystä maajoukoista tässä täytyy olla joku erehdys minun kohdallani" Rabe sanoi päättäväisesti.

GM

"Minä ainakin haen kamani ja menen," Astral totesi olkiaan kohauttaen. "Nähdään. Toivottavasti."

Hetkeä myöhemmin Rabe oli yksin oleskeluhuoneessa, kun kaikki muut olivat lähteneet.

Rabe

"Miten tämä voi olla mahdollista? laivastossa sain oppini mutta maajoukkoihin pitäisi mennä joukkoihin josta minulla ei ole minkään laista kokemusta,ilma-alukset ovatminun erikoisalaani "sillä laivastoon minun oli tarkoitus ainakin kapteeniksi" Rabe mietti yksin ääneen.

GM

Noin kymmenen minuuttia myöhemmin kaiuttimet räsähtivät uudestaan.

"Rabe Yesha!" ääni komensi. "Rabe Yesha, ilmoittaudu välittömästi pudotusalusten telakointikannelle aluksesta poistumista varten."

Rabe

"Häh, mistä hetietävät nimeni?", Rabe mietti suunnatessa kohti makuuhyttiään jossa valmiiksi pakattu reppu odotti Rabe nappasi sen ja suuntasi kohti telakointikantta jossa muut odottivat.

GM

Kun Rabe ehti telakointikannelle, upseerin arvomerkein varustettu mies odotti häntä kiukkuinen ilme kasvoillaan.

"Sotilas Yesha, mikä teitä viivytti?" mies ärähti data-alusta kädessään. "Kun ilmoittautumiskäsky tulee, tullaan paikalle ilman mitään jalkojen laahausta. Nyt äkkiä kyytiin, jotta päästään eteenpäin."

Rabe

"Minä olen laivaston sotilas ei minulla ole kokemusta maajoukoista ei minun kuulu olla täällä." Rabe huusi vastaan mutta nousi kuitenkin kyytiin, sillä ei tahtonut ärsyttää upseeria enenpää.

'GM

"Sotilas!" upseeri ärjäisi niin, että sylki roiskui Raben kasvoille. "Sinä et päätä, missä sinun kuuluu olla. Menet sinne, minne sinut käsketään. Nyt! Istu! Hiljaa!"

Joukkojenpudotusaluksessa ei ollut enää kuin yksi vapaa paikka jäljellä. Se oli perimmäisen rivin käytäväpaikka, josta Rabe tuskin näki vilaustakaan ulos pienestä ikkunasta aluksen kyljessä.

Rabe

Rabe ei vähästä hätkähtänyt sillä hän oli tottunt siihen että hänelle huudettiin. "Tiesin että Imperiumilla on kovakuri mutta tämä on jotain uutta" Rabe puhui vähän kuin itsekseen mutta varoi etteivät muut kuulleet.

GM

"Älä sano vastaan upseereille tuolla tavalla," Astral sihahti kääntyen ympäri Raben etupuolella olevalla tuolilla. "Olet onnekas, jos et joudu johonkin kurinpidolliseen toimenpiteeseen."

Rabe

"En minä sanonut vastaan hänelle".... "Kerroin vain ettei minun pitäisi olla täällä, olisi pitänyt jäädä pois...." Rabe kuiskasi vastaukseksi.

GM

"Miten vain," Astral naurahti. "Mutta en enää taida olla yllättynyt, että päädyit tänne. Upseerit eivät pidä siitä, että heille sanotaan mitään muuta kuin 'kyllä, sir' tai 'ei, sir'. Pidä pää alhaalla ja suu supussa niin pääset ehkä vielä joskus takaisin kotiin."


Rabe " Tiedän kyllä miten upseereita puhutellaan,mutta sitä olen miettinyt että miksi minut ylipäätään valittiin tälle matkalle.Tässä ei ole mitään järkeä. Anna anteeksi Astral en halaua sinuakin pulaan" Rabe kuiskasi hiljaa.

GM

"Olen jo täällä," Astral vastasi. "Mitä muuta he vielä voisivat tehdä minulle?"

Raben ja Astralin keskustellessa viimeisetkin pudotusaluksen lähtövalmistelut tehtiin, telakointiluukku suljettiin ja hetkeä myöhemmin vaimea tömähdys kertoi, että he olivat liikkeellä.

Rabe

"Ei vät kai mitään sinähän et kapinoinut mitenkään, asiasta toiseen mihin olemme matkalla" Rabe kysyi ja siirtyi lähemmäs ystäväänsä.

GM

"En mitään, mitä en olisi jo kertonut," Raben toveri vastasi. "Tämä on umpikujatehtävä, jollain ikivanhalla aluksenrähjällä jonkun muukalaisen komennossa. Ja vielä avaruuden kämyisimmässä nurkassa."

Rabe

"Miten niin upikuja tehtävä, etkai tarkoita että meidät viedään jollekin planeetalle ja jätetään sinne?" Rabe kysyi peloissaan.

GM

"Tuskin sentään," Astral naurahti synkästi. "Mutta ehkä se ei ole kuitenkaan loppujen lopuksi niin väärä kielikuva. Jonnekin he aikovat meidät jättää ja painua sitten kovaa kyytiä takaisin kotiin."

Rabe

"Emmekö voi tehdä mitään täytyykö meidän vain hyväksyä kohtalomme ilman taisetelua? Rabe pohti,luoden silmäyksen muihin matkalaisiin.

GM

"Taisteleminenhan on meidän työtämme," Astral naurahti. "Siksi meitä kutsutaan sotilaiksi. Mitä vastaan taistelemme, sen päättäminen on upseerien hommaa."

Astralin puhuessa pudotusaluksen rungossa tuntui tärähdys ja kuului kumea kolaus, kun aluksen laskeutumisjalat osuivat johonkin kovaan pintaan. Astral kääntyi kurkkimaan vieressään istuneiden ohitse pikkuruisesta ikkunasta ulos.

Rabe

"Missä olemme mitä siellä näkyy emmekai mene ulos ilman lisähappea?". Rabe kyseli kummissaan.

GM

"Näyttää jonkin toisen aluksen hangaarilta," Astral vastasi.

"Ylös!" ärhäkkä upseeri komensi. "Kerätkää kamanne. Jonoon!"

Rabe

Rabe nousi mitään sanomatta ylös ja nosti reppunsa penkin viereltä olalleen ja asettui ystävänsä taakse jonoon odottamaan poistumista.

GM

Melkein heti, kun kaikki olivat jaloillaan, pudotusaluksen ramppi avautui ja upseeri antoi lisää komentoja.

"Ulos!" tämä määräsi. "Pysykää muodostelmassa."

Rabe

Rabe ei sanonut mitään jotta ei enää aiheuttaisi hankaluuksia itselleen, vaan seurasi muita hiljaa katse alas suunnattuna.

GM

"Seis!" upseeri määräsi, kun koko jono oli siirtynyt uuden aluksen hangaarin puolelle. "Aaaasen-TO."

Koko ryhmä Raben ympärillä pudotti samassa kantamansa tavarat ja napsahti asentoon.

Rabe

Rabe pudotti reppunsa nopeasti ja otti haparoivan asennon onnistuen siinä lopulta mutta suuntasi katseen aluksen kattoon jottei pelokas katse näkysi selvästi.

GM

Vaikka katselikin kaikkialle muualle kuin minne hänen ehkä olisi pitänyt katsoa, Rabe huomasi ajoissa muiden ryhmän jäsenten tekevän kunniaa samalla hetkellä, kun hän kuuli lähestyviä askelia—sotilaallisen täsmällisesti kolme saapasparia osui hangaarin lattiaan.

Rabe

Rabe teki myös nopeasti kunniaa sillä hän ei halunnut tulla nuhdelluksi kaikien kuullen vaikkakin oli siihen kyllä tottunut.

GM

Raben katseen osuessa lähestyjiin hänen sydämensä jätti lyönnin väliin silkasta järkytyksestä. Astral oli kyllä maininnut, että heillä oli odotettavissa kohtaaminen muukalaislajiin kuuluvan upseerin kanssa, mutta silti Rabe ei ollut valmistautunut siihen, mitä hän näki. Keskimmäinen lähestyjistä oli pukeutunut tavalliseen keisarilliseen univormuun, jossa oli kapteenin arvomerkki rintapielessä, mutta miehen iho oli sininen, silmät hehkuivat punaista ja lykyeksi leikattu musta tukka oli niin sysimusta, että vivahti siniseen. Tämän molemmilla puolilla kävelleet ihmismiehet näyttivät hyvin tavallisilta kapteeniin verrattuina, molemmilla oli luutnantin arvomerkki.

Rabe

Rabe käänsi päänsä nopeasti jottei siitä tulisi sanomista hänen tarkoituksensa ei nimittäin ollut tuijottaa tuliaa vaikkakin hänen ihonvärinsä olikin hieman erikoinen.

GM

"Katse oikeaan PÄIN!" ärsyttävä upseeri ärähti huomatessaan, että Raben huomio harhaili.

Rabe

Raben teki mieli sanoa vastaan mutta ei viitsinyt sillä hän kunnioitti kapteenia sekä hänen seuralaisiaan siksi totteli kehoitusta mukisematta.

GM

Mitään sanomatta kolmikko käveli uusien sotilaiden editse tarkastellen näitä tiukasti. Etenkin kapteenin arvomerkeillä koristettu muukalainen tuntui katseellaan pureutuvat jokaisen sisimpään saakka, mutta hänen oma ilmeensä oli täysin tutkimaton. Sen sijaan toinen kapteenia seuranneista alemmista upseereista näytti katselevan heitä enemmän kuin lievästi halveksivasti.

(GM huomautus: Nyt pitäisi heittää d20 noppaa. Perception heitto. d20 + perception bonus.)

(Raben Perception heitto. d20 :12 +5 bonus=17)

GM

Rabe saattoi juuri ja juuri kuulla halveksivalta näyttäneen upseerin kuiskaavan toverilleen.

"Kapteeni pyysi väkeä varuskunnan perustamiseen," mies sylkäisi suustaan. "Ja tämä on kaikki mitä saamme. Mokoma roskasakki."

Rabe

"Mitä sinä sanoit?" Rabe ei voiut olla sanomatta, "tuotiinko meidät Coruscantista asti tänne jotta meitä voidaan pilkata? minä en siedä tälläistä." Rabe sanoi vihaisesti välittämättä muista.

GM

"Vaiti rivissä!" heitä saattanut upseeri ärähti.

Rabe

"Anteeksi" mitään muuta Rabe ei sanonut.

(GM:n välihuomautus: Olikohan tuo aivan viisasta?)

GM

Tarkasteltuaan ryhmää vielä hetken hiljaisuuden vallitessa muukalaisupseeri nyökkäsi ja kääntyi häntä seuranneen kaksikon puoleen.

"Lepo. Luutnantti, ottakaa kersantti mukaanne ja sijoittakaa uudet joukkomme C-sektoriin," sini-ihoinen sanoi. "Parck, huolehdi suupaltista."

"Kyllä, sir," molemmat alemmat upseerit vastasivat kuin yhdestä suusta.

"Kersantti, kootkaa ryhmänne ja seuratkaa minua," tyly sotilas komensi. "Tätä tietä C-sektoriin."

"Sinä, sotilas," toinen sini-ihoista seuranneista sanoi tuijottaen suoraan Rabea. "Tänne."

"Sano vain, 'kyllä, sir' ja 'ei, sir', ja hyppää, kun käsketään," Astral kuiskasi seuranneessa hässäkässä Rabelle. "Varaan sinulle punkan."

Rabe

"Kyllä sir" Rabe vastasi tuskin kuuluvasti. Ja käveli kohti upseeria.

GM

Sekalaiseksi massaksi muuttuneen ryhmän seuratessa upseereita jonnekin sisemmälle alukseen Rabe jäi yksin kahden upseerin kanssa hangaariin. Tarkasteltuaan Rabea hetken sini-ihoinen kääntyi ja asteli tyynen rauhallisesti, täsmällisin askelin tiehensä sanomatta mitään Rabelle tai jäljelle jääneelle upseerille.

"Mikä on nimesi, sotilas?" upseeri kysyi

Rabe

"Nimeni on Rabe yesha sir". Rabe vastastasi kysymykseen.

GM

"No niin, sotilas Yesha," upseeri sanoi. "Sanon tämän vain tämän ainoan kerran. Kapteeni Thrawn arvostaa sisua, mutta ei siedä niskurointia, epäpätevyyttä tai sopimatonta käytöstä. Pidä aina mielessäsi, missä raja kulkee sisun osoittamisen ja niskuroinnin välillä. Ymmärrätkö?"

Rabe

"Ymmärän sir. Rabe vastasi.

GM

"Hyvä," upseeri nyökkäsi osoittaen suuntaan, johon Astral ja muut olivat menneet. "Mene nyt kersanttisi luo, kysy häneltä, minkä rangaistuksen saat äskeisestä ja asetu aloillesi. C-sektori on aluksen toisella puolella, samalla kannella, jolla nyt olemme. Ja ole valmiina palvelukseen, kun kutsutaan. Voit poistua."

Enempää puhumatta upseeri käänsi selkänsä Rabelle ja asteli tiehensä samaan suuntaan, johon sini-ihonen kapteeni oli kadonnut.

Rabe

Rabe lähti kulkemaan C-sektoria kohti katsellen ympärilleen mielen kiintoa tuntien. Saavuttuaan perille Rabe etsi katseellaan ystäväänsä ja kersanttia.

GM

C-sektori osoittautui miehistön majoitustiloiksi, jollaisia Rabe oli nähnyt eri paikoissa palvellessaan jos jonkinlaisia. Eikä tämän aluksen majoitustila ollut suinkaan sieltä kurjimmasta päästä, vaikka ei se tietenkään mikään luksusristeilijäkään ollut. Kuljettuaan vähän matkaa majoitustilan pääkäytävää eteenpäin Rabe näki Astralin nojailevan erään hytin ovenpieleen ja katselevan käytävään, ilmeisesti tämä odotti häntä. Kersanttia Rabe ei nähnyt missään, eikä myöskään luutnanttia, joka oli lähtenyt hangaarista yhdessä kersantin ja muun ryhmän kanssa.

Rabe

"Hei Astral" Rabe huikkasi nähdessään ystävänsä.

GM

"Hei," Astral vastasi viitaten Raben hyttiin. "Tällä kertaa minä otan alapunkan. Kuka ensin ehtii…" Astral nauroi.

Rabe

"Ota vain ala punkka jos tahdot". Rabe nauroi itsekkin.

GM

"Mitä he sinusta halusivat?" Astral kysyi.

Rabe

"Antoi pienen puhuttelun ja käski etsiä kersantin jolle minun pitäisi puhua ragaistuksestani". Rabe kertoi "En vain tiedä mistä hänet löydän".

GM

"Se kaveri, joka pomotti meitä tullessa, majailee aika lähellä," Astral sanoi heittäytyen punkkaansa. "Vähän käytävää eteenpäin, sitten oikealle ja sen käytävän päähän."

Rabe

"Et ole tosissasi hänenkö luo minun on mentävä"? Rabe kysyi kauhuissaan.

GM

"Luulisin," Astral huokasi. "Sain sen käsityksen, että hänet määrättiin jäämään osaksi ryhmäämme vastoin tahtoaan. Joten varo, hän ei ole hyvällä tuulella."

Rabe

"Ei kai auta kun mennä tuomiolle" Rabe sanoi "Pidä peukkuja" Rabe totesi ystävälleen.

GM

"Onnea matkaan," Astral toivotti.

Rabe

"Onnea tässä tarvitaankin." Rabe sanoi ja lähti etsimään kersanttia. Saavuttuaan oikealle ovelle Rabe henkäisi syvään ja koputti.

GM

"Sisään," kuului oven takaa äkeän kersantin vihainen ääni. Astral ei selvästikään ollut liioitellut sanoessaan tämän olevan luultavasti huonolla tuulella.

Rabe

Rabe avasi oven ja astui huoneeseen kuullakseen tuomionsa.

GM

"Sinä?" kersantin ääni oli kaikkea muuta kuin ystävällinen. "Mitä sinä täältä haet?"

Rabe

"Minut käskettiin tänne ottamaan selvää ragaistuksestani". Rabe sanoi katsoen kersanttia pelkäämättä.

GM

"Aivan," kersantti sanoi ryhdistäytyen ja kuulostaen asiallisemmalta, vaikka yhä vihamieliseltä. "Tuollainen käytös ei ole soveliasta. Olet niskuroinut useita kertoja selviä käskyjä vastaan, joten rangaistukseksi…" kersantti mietti hetken. "Rangaistukseksi huolehdit koko loppumatkan ajan ruokailutilasta ja keittiöstä. Siivoat, tiskaat ja vaikka nuolet lattiat puhtaiksi, jos käsketään. Onko selvä?"

Rabe

"Kyllä sir" Rabe vastasi "Aloitanko heti"?

GM

"Tietysti heti," kersantti vastasi kuin se olisi ollut itsestään selvää, mutta sitten hän vilkaisi kronoaan. "Tai noh," hän muutti mielensä. "Tänään ei kukaan enää ole varmaan syömässä, joten huomenna aamulla riittää. Kello viisi, tasan. Aamiaisen on oltava tarjolla kuudelta."

Rabe

"Kyllä sir" Rabe vastasi ja kääntyi mennäkseen huoneeseensa.

GM

Raben "kämppäkaveri" Astral oli jo valmistautumassa nukkumaan, kun Rabe palasi kersantin luota, eikä vaikuttanut olevan erityisesti juttutuulella.

Rabe

"Hyvää yötä Astral" Rabe sanoi ja laittoi itselleen herätyksen ennen viittä jotta ehtisi peseytyä ennen aamiasen laittamista.

GM

Raben loppumatka sinne, minne ryhmä sitten olikaan menossa kului suurimmaksi osaksi keittiössä, jossa hän joutui tekemään pitkää päivää, mutta missä hän onnekseen oli suurimman osan ajasta poissa ärsyttävien upseereiden silmistä.