Vaihtoehtoinen todellisuus: Vaderin hyvitys/Vapautus ja pelastus

Kohteesta Star Wars Fanon Wiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Oltuaan kuusi kuukautta Bandomeerilla Obi-Wan yhä ihmetteli sitä, miten hänen muistonsa olivat huijanneet häntä. Hän muisti Bandorin—Bandomeerin pääkaupungin—olevan isompi kuin se oli. Mutta luultavampaa oli, että hän oli itse kasvanut käytyään viimeksi kaivosplaneetalla.

Hän ei vieläkään ollut aivan varma, miten Si Treemba oli onnistunut siinä, mutta arconalainen oli järjestänyt hänet syvänmeren kaivosoperaatioiden johtajaksi. Vieläkin yllättyneempi Obi-Wan oli siitä, että Si oli pystynyt puhumaan hänet ylitse ottamaan aseman vastaan.

Mutta niin oli käynyt. Ja nyt Obi-Wan vietti suurimman osan ajastaan kaivoslautoilla.

Aluksi hän oli yllättynyt muutoksesta, joka oli tapahtunut lautoilla vuosien aikana. Ensimmäisen järkytyksen jälkeen hän oli ollut vain vaikuttunut edistyksestä. Si oli kertonut hänelle, että kun Ulkomaailman yhtiö oli romahtanut, Kotiplaneetan kaivosliitto oli helposti pystynyt ottamaan haltuunsa kaikki Bandomeerin kaivosprojektit. Kotiplaneetta oli myöhemmin muuttanut nimensä kestävän kehityksen kaivosprojektiksi.

Ja nyt Si Treemba—arconalainen, jotka eivät koskaan tehneet mitään yksin—oli kaivosyhtiön ehdoton johtaja.

Bandorissa oli myös toinen suuri ero, jonka Obi-Wan huomasi kävellessään kaupungin lävitse, se näytti paljon siistimmältä kuin ennen. Monet talot näyttivät hiljattain maalatuilta eivätkä jalkakäytävät enää hukkuneet moskan alle. Myös muiden jalankulkijoiden vaatteet olivat paremmassa kunnossa kuin ennen.

Obi-Wan hymyili. Voi, kyllä, Si Treemba yhdessä kaivosprojektinsa kanssa oli tehnyt hyvää työtä. Ja Obi-Wan oli ylpeä ollessaan osa sitä.

Hän saapui taloon, jossa asui yhdessä Sin, Anakinin, Padmén ja kaksosten kanssa. Hänen mielensä kurkotti eteenpäin ja tunsi heidän mieltensä kosketuksen—Anakinin keskittymisen työhön, Padmén jatkuvan ihmetyksen lastensa vuoksi, Sin jaetun arconalaisen mielen, ja Luken ja Leian kaksoismielten pyörteen, heidän puhtaat vauvan ajatuksensa; ja raa’an potentiaalinsa Voimassa.

Hän astui olohuoneeseen löytäen—kuten oli odottanutkin—Anakinin työskentelemästä uusien mekaanisten jäsentensä parantamiseksi samalla kun Padmé ja Si leikkivät lattialla kaksosten kanssa.

”Sujuuko kaikki hyvin siellä?” Si kysyi kohottaen katseensa Obi-Waniin.

”Ei ongelmia,” Obi-Wan vakuutti. ”Ellei lasketa tavanomaista valitusta työvuoroista, palkoista, työvälineistä ja muusta vastaavasta.”

Si hymyili hänelle arconalaisittain. ”Me olisimme huolissamme, jos ei olisi valitusta jokapäiväisestä elämästä. Väellä täytyy aina olla jotakin valittamista. Jos ei ole mitään valittamisen syytä, he alkavat valittaa sitä, ettei ole mitään valittamista.”

”En ole koskaan ajatellut sitä tuolta kannalta,” Padmé sanoi mietteliäästi. ”Mutta luulen, että olet oikeassa. Se—”

Kova rysäys keskeytti hänet. Yksi Anakinin työkaluista oli rutistuneena hänen kädessään ja hän kiroili hiljaa.

”Mitä te tuijotatte?” hän tiuskaisi havaitessaan huomion. ”Nämä tuhannesti kesselöidyt kädet eivät voi tarttua mihinkään särkemättä sitä.”

Anakin oli jatkuvasti valittanut uusista mekaanisista jäsenistään niiden asentamisesta lähtien. Ja hänellä oli siihen hyviä syitä. Hänen edellinen oikea käsivartensa oli Coruscantin parhaiden lääkäreiden tekemä ja sen tekemisessä ei ollut tarvinnut pihtailla kuluissa. Tällä kerralla oli tarvittu neljä korviketta, he olivat kolmosluokan takahikiä planeetalla, eikä heillä ollut Jeditemppeliä maksamassa hoitoa. Niinpä laitteistojen laatu ei ollut tarpeeksi hyvä hänen makuunsa.

”Jos en saa käsiäni toimimaan kunnolla,” Anakin valitti ties miten monetta kertaa, ”en voi koskaan pidellä lapsiani tai vaimoani käsivarsillani ottamatta sitä riskiä, että satutan jotakuta heistä. Enkä halua murskata valosapeliani samalla hetkellä, kun otan sen käteeni.”

”Me tiedämme sen, Anakin,” Padmé vakuutti kärsivällisesti. Hän oli luultavasti kuullut saman valituksen ainakin kolme kertaa useammin kuin Obi-Wan ja alkoi vähitellen kyllästyä siihen. ”Me tiedämme.”

Päättäväisesti hän käänsi selkänsä Anakinille ja aukaisi HoloNetti vastaanottimen.

”Hyvää iltaa, ihmiset,” uutistenlukija aloitti. ”Tänään aloitamme erikoisraportilla Coruscantilta.”

Tuli dramaattinen tauko ennen kuin ruutuun ilmestyi kamerakuvaa.

”Tänään sisäinen turvallisuusosasto on pidättänyt petollisen jedimestarin, Obi-Wan Kenobin, joka koetti soluttautua Coruscantiin diplomaattisen aluksen kyydissä. Pidätyksellä oli useita silminnäkijöitä. Kloonikomentaja Codyllä oli merkittävä rooli tapahtumissa…”

”Mitä?” Obi-Wan henkäisi tuntien kaikkien silmäparien suuntautuvan itseensä.

Codyn tuttu t-silmikko näkyi ruudussa.

”—sodan aikana,” hän sanoi. ”En voi erehtyä; tämä mies on entinen kenraali Kenobi.”

”Olen Galan lähettiläs!” mies Codyn takana huusi. ”Olen prinssi Beju ja minulla on diplomaattinen koskemattomuus!”

Parin sekunnin ajan holokamera sai kuvaan miehen jota kaksi kloonisotilasta piteli paikoillaan. Mies oli niin paljon Obi-Wanin näköinen, että tästä tuntui kuin olisi katsonut peiliin.

”Se on prinssi Beju,” hän lopulta sanoi kun uutistenlukija siirtyi seuraavaan aiheeseen.

”Tunnetko tämän miehen, jota he sanovat sinuksi, Obi-Wan?” Si kysyi.

”Kyllä,” Obi-Wan sanoi muistaen kohtaamisensa prinssi Bejun kanssa Galalla aikana, jolloin hän oli vielä ollut Qui-Gonin kanssa. ”Se oli kauan sitten, vähän meidän tapaamisemme jälkeen. Qui-Gon ja minä valvoimme heidän ensimmäisiä vaalejaan.”

”Hän on aivan sinun näköisesi,” Padmé sanoi pudistellen ällistyneenä päätään.

”Miksi he näyttivät tämän uutisissa?” Si kysyi. ”Yhden jedin vangitseminen ei voi olla niin tärkeätä.”

”Ei se olekaan,” Anakin sanoi mietteliäästi kääntäen huomionsa lopultakin pois raajoistaan. ”Keisari koettaa houkutella meidät esiin. Hän pelkää meitä.”

”En voi jättää Bejua heidän käsiinsä,” Obi-Wan julisti. ”Ei ole hänen syytään, että olemme saman näköiset. En anna hänen kärsiä minun vuokseni.”

”Mutta se saattaa olla ansa, Obi-Wan!” Si vastusti.

”Voiman nimessä! Minä tiedän sen olevan ansa!” Obi-Wan sanoi kuulostaen turhautuneelta.

”Ja Obi-Wanilla ja minulla on tapana laukoa ansoja,” Anakin sanoi. ”Joten me menemme.”

Parin sydämenlyönnin ajan oli hiljaista.

”Te mitä?” Padmé kysyi. ”Ja hitot menette! En salli sitä!”

”Siksi emme aiokaan kysyä mielipidettäsi,” Anakin sanoi hitaasti. ”Pidä sinä vain huolta kaksosista ja jätä jedien asiat jedeille.”

”’Jedien asiat’,” Padmé toisti sarkastisesti. ”Ei ole jäljellä muita jedejä kuin te kaksi. Kuka opettaa Lukea ja Leiaa jos te kuolette? Ja entä jos—”

Padmén ei tarvinnut lopettaa lausettaan; kaikki tiesivät, miten lähellä pimeätä puolta Anakin oli ollut.

”Meidän on otettava riski,” Anakin selitti. ”Siihen on—”

Vain vuosi sitten hän olisi suoraan väittänyt, ettei ollut mitään vaaraa hänen kääntymisestään takaisin pimeälle puolelle, Qui-Gon sanoi Obi-Wanin mielessä. Miten paljon viisautta hän onkaan saanut kuudessa lyhyessä kuukaudessa.

"Ettekö ole huolissanne, mestari?" Obi-Wan kysyi hiljaa.

Sinunko vuoksesi? Vai Anakinin? Bejun? Qui-Gon kysyi takaisin. Tietenkin olen huolissani. On aina mahdollista, että suunnitelmanne menee pieleen. Ja nyt Palpatinella on uusi oppilas, Darth Malic.

"Tiedätkö kuka hän on?" Obi-Wan tiedusteli.

En usko tietäväni, Qui-Gon myönsi. Olen yhtä Voiman kanssa, mutta en ole kaikkitietävä tai kaikkivoiva.

”Obi-Wan? Mikä hätänä?” Si kysyi hätistäen Obi-Wanin ulos yksityisestä keskustelustaan.

”Ei mikään. Miten niin?” hän sanoi vähän turhan nopeasti.

”Sinä tuijotit tyhjyyteen,” Si sanoi. ”Se ei ole ollenkaan vanhaa sinua, jonka tunsin.”

”Saatat pitää minua hulluna,” Obi-Wan aloitti miettien pitäisikö Sille kertoa Qui-Gonista. ”Mutta… Tiedät, että Qui-Gon kuoli vuosia sitten Naboolla.” Si nyökkäsi rohkaisevasti. ”Hän on nyt jonkinlainen jediaave; yhtä Voiman kanssa, mutta silti saattaa kommunikoida elävien kanssa. Ja minä puhun silloin tällöin hänen kanssaan. Juuri niin tein kun sinä huolestuit.”

”Mitä sanottavaa hänellä oli?” Anakin kysyi. ”Hän ei puhunut minulle.”

”Hän varoitti meitä Palpatinen uudesta oppipojasta,” Obi-Wan sanoi. ”Kertoi, että nimi on Darth Malic; ja se on kaikki, mitä Qui-Gon tietää.”

”Se ei muuta mitään,” Anakin sanoi. ”Meidän on pakko mennä.”

Padmén silmissä oli kyyneleitä, mutta hän ei enää väittänyt vastaan.

”Minä järjestän teille sukkulan,” Si lupasi myös taistelusta luopuneena. ”Se on valmiina huomisaamuna viemään teidät Coruscantiin. Tarvitsetteko vielä jotakin? Jos emme voi suostutella teitä luopumaan matkasta, voimme ainakin järjestää teille kaiken tarvittavan.”

”Kiitos, Si,” Obi-Wan sanoi. ”Olet ystävä, jollaista ei ole toista.”


Anakin ja Obi-Wan jättivät kahden miehen sukkulansa Coruscantin eteläiselle teollisuusalueelle. He olivat päässeet laskeutumaan tuhansien planeettaa kiertävien alusten seassa huomaamattomasti. Obi-Wan oli hoitanut suurimman osan lentämisestä, sillä Anakin oli yhä työskennellyt kuumeisesti raajojensa kanssa; jos he joutuisivat taisteluun, hänen tarvitsi pystyä käsittelemään valosapeliaan selviytyäkseen.

”Täällä ollaan,” Obi-Wan sanoi tarpeettomasti sammuttaessaan sukkulan valmiustilaan. ”Aika laukaista ansa.”

Anakin nyökkäsi ja nousi ylös apupilotin istuimelta. ”Mistä aloitamme?”

”Senaatista,” Obi-Wan päätti. ”Menemme tapaamaan Bail Organaa. Toivottavasti hän löytää jotakin hyödyllistä tietoa. Ja muista, että tulimme vain vapauttamaan Bejun; ei tarpeetonta sankarointia.”

Katso kuka puhuu, Qui-Gon pisti väliin. Kuka halusi räjäyttää itsensä pelastaakseen minut; kuka koetti pelastaa kokonaisen planeetan yksin ja kuka tuhosi sithin, joka tappoi minut?

”Estit minua tekemästä ensimmäistä,” Obi-Wan vastasi. ”Toiseksi; Melida-Daanin tilanne vain paheni vuokseni. Ja kolmanneksi; kohtaamiseni Darth Maulin kanssa oli lähes itsemurha.”

”Voisitteko te kaksi olla KILTTEJÄ ja lopettaa tuon,” Anakin sanoi. ”Meillä on töitä tehtävänä. Mitä sinun hetkeen keskittymisellesi on tapahtunut Qui-Gon?”

”Vahdihan kieltäsi, nuorukainen,” Obi-Wan kiusasi. ”Saatat olla täysi jediritari, mutta sisälläsi on vieläkin se yhdeksänvuotias murheenkryyni.”

Aika ei merkitse mitään niille, jotka ovat kuolleet, Qui-Gon sanoi surullisesti. Kyllä tekin sen vielä opitte.

Matka heidän alderaanilaisen senaattoriystävänsä kotiin oli armollisen tapahtumaköyhä. Pettymyksekseen he saivat kuulla, että Bail Organa oli senaatissa eikä tulisi takaisin vielä moneen tuntiin; heidän olisi odotettava.

Kun senaattori viimein tuli kotiin, hän yllättyi löytäessään kaksi jediä istumasta mukavasti hänen yksityisen asuntonsa olohuoneessa.

”Kenobi! Skywalker!” hän sanoi kätellen molempia. ”Mikä toi teidät takaisin Coruscantiin? Jos jäätte kiinni…”

”Olemme täällä prinssi Bejun vuoksi,” Obi-Wan selitti. ”Te varmasti tiedätte, että hänet pidätettiin minun sijastani.”

”Tiedän,” Organa vakuutti. ”Miesparka. Galan presidentti Elan on puhunut hänen puolestaan, samoin monet muut, mutta se ei ole auttanut. Ero on selkeä kaikille, jotka tuntevat teidät molemmat; miksi he eivät näe sitä?”

”Kyllä he näkevätkin,” Anakin huomautti. ”Se on temppu saada Obi-Wan tänne. Ja se toimi täydellisesti, kuten näette.”

”Menettekö ansaan vapaaehtoisesti?” senaattori kysyi. ”Mitä toivotte saavuttavanne?”

”Bejun vapauden,” Obi-Wan sanoi yksinkertaisesti. ”Jos saatte selville jotakin hyödyllistä, arvostaisimme sitä.”

”Teen minkä vain voin,” Organa lupasi. ”Tarvitsetteko jotakin nyt heti?”

”Työkaluja, joilla voin korjata käsiäni,” Anakin sanoi heti. ”Ja jokin tila, jossa työskennellä.”

”Hyvä,” senaattori sanoi. ”Minulla on piiloasunto alemmilla tasoilla; annan teille sisäänpääsykoodit. Voitte käyttää sitä niin kauan kuin on tarpeen. Obi-Wan?”

”En tarvitse mitään juuri nyt,” vanhempi jedi sanoi. ”Menen vilkaisemaan muutamia omia yhteyksiäni. Luulen, että Dex pitää yhä ravintolaansa, hänellä on yhteyksiä, jotka voivat antaa arvokasta tietoa.”

”Pitäkää minut ajan tasalla,” senaattori sanoi. ”Tämän asunnon, toimistoni ja piilopaikan välillä on suora tietokoneyhteys. Jos jotakin tärkeätä ilmaantuu, meillä on nopea yhteys toisiimme.”

Sitten jedikaksikko lähti; Anakin lähti kohti piilopaikkaa ja Obi-Wan suuntasi askelensa erääseen tiettyyn rähjäiseen kanttiinaan, jonka omisti Dexter Jettster.

Obi-Wan kurkisti ravintolaan varovaisesti. Dex näytti menestyvän hyvin liikkeellään, sillä kanttiina oli täynnä asiakkaita ja Obi-Wan näki kolme uutta tarjoilijadroidia, jotka työskentelivät ikkunan toisella puolella olevassa huoneessa. Katseltuaan hetken Obi-Wan päätti suosia takaovea ja kiersi kanttiinan toiselle puolelle.

Tullessaan ovelle hän kurkotti Voimalla. Dexter oli yksin keittiössä, ellei huomioinut kokkidroideja. Varovasti Obi-Wan avasi oven.

Dexteriltä kului hetki ennen kuin hän huomasi vieraansa, mutta kun niin tapahtui hän melkein murskasi Obi-Wanin suureen, ystävälliseen halaukseen.

”Obi-Wan!” hän sanoi kovaan ääneen. ”Mistä sinä ilmestyit?”

”Bandomeeriltä, Dex,” jedi sanoi. ”Mutta ole kiltti ja puhu hiljempaa. Olen pakolainen, kuten kaikki jäljellä olevat jedit, ja tarvitsen apuasi.”

”Jos vain voin tehdä jotakin hyväksesi, teen sen,” kookas muukalainen lupasi. ”Mutta pakko kertoa, että luulin sinun olevan vankina. Näin uutislähetyksen, jossa ne vangitsivat miehen, joka oli niin sinun näköisesi, että minäkin uskoin sen.”

”Se oli Galan prinssi Beju,” Obi-Wan vastasi. ”Me olemme todella saman näköiset. Hän on syy täällä olooni; minun on pelastettava hänet. Minun on saatava kaikki mahdollinen tieto keisarista, hänen neuvonantajistaan, sotilaistaan ja Bejusta.”

”Ryhdyn työhön heti,” Dexter sanoi epäröimättä. ”Miten voin ottaa sinuun yhteyttä?”

”Tulen käymään kolmen päivän välein,” Obi-Wan sanoi. ”Jos et näe minua viiteen päivään, mene puhumaan Alderaanin senaattorille, Bail Organalle.”

”Kuten haluat, ystäväni. Saan tietää kaiken, mitä tarvitset muutamassa päivässä.”

”Kiitos, Dex, ja olkoon Voima kanssasi.”

Obi-Wan suuntasi asunnolle, jonka senaattori oli heille antanut. Anakin työskenteli jälleen mekaanisten käsiensä kanssa; jopa Obi-Wan pystyi näkemään niissä tapahtuneen kehityksen.

”Näiden pitäisi toimia riittävän hyvin, kun taistelun aika koittaa,” Anakin sanoi poimien pienen työkalun sormenpäidensä varaan.

”Dex on halukas auttamaan, joten meillä on tietolähteemme,” Obi-Wan sanoi. ”Nyt täytyy enää löytää Beju ja saada hänet pois täältä.”

”Ja saada itsemme pois täältä myös,” Anakin lisäsi synkästi. ”Olen huolissani Padmésta ja kaksosista.”

”He ovat paremmassa asemassa kuin me itse,” Obi-Wan vakuutti. ”Si huolehtii heistä.”


Kun he olivat piileskelleet yhdeksän päivää, Obi-Wan lähti neljättä kertaa tapaaman Dexiä ja jätti Anakinin yksin asuntoon. Hän oli yllättynyt, että nuori mies oli niin valmis odottamaan ja olemaan tekemättä mitään; Anakinilla ei ollut koskaan ollut liiemmin kärsivällisyyttä.

Obi-Wanin lähestyessä ravintolaa vaistot kertoivat hänelle, että jokin oli nyt pielessä. Kun hän astui sisään takaovesta, hän näki tyhjän keittiön, jossa oli rikottuja kokkidroideja; valopaneelit oli ammuttu mäsäksi ja lattia oli kaatuneen ruoan peitossa. Obi-Wan tiesi, miten paljon kanttiini merkitsi Dexter Jettsterille ja ettei muukalainen olisi suostunut jättämään sitä vapaaehtoisesti.

”Kas, kas, kas, mestari Kenobi, te selvisitte,” sanoi sarkastinen ääni ovelta, joka johti kanttiinin pääsaliin. ”En voi sanoa, että olisin yllättynyt.”

Hitaasti Obi-Wan kääntyi ympäri. ”Mestari Vos,” hän tervehti. ”Myönnän uskoneeni teidän kuolleen.”

Quinlan Vos seisoi hiljaa katselemassa Obi-Wania.

”Mitä täällä tapahtui?” Obi-Wan lopulta kysyi. ”Missä Dex on?”

”Vartijat veivät hänet,” Vos sanoi asiallisesti. ”Hän juoni jedien kanssa; se on petos.”

”Petos?” Obi-Wan toisti tuntien olonsa epämukavaksi; miten Quinlan Vos liittyi tähän? ”No… Mikä sinun osuutesi on tässä kaikessa, Quinlan?”

”Etkö ole vielä arvannut, Kenobi?” toinen kiusasi. ”Olen Voiman todellisen mestarin oppipoika! Olen sithi. Olen—”

”Darth Malic,” Obi-Wan jatkoi ja sai pientä mielihyvää nähdessään entisen jedin kasvojen järkyttyneen ilmeen. ”Oma mestarini varoitti minua sinusta.”

”Yoda oli hölmö,” Quinlan Vos sanoi katkerasti. ”Mitä hän muka oikeasti mistään tiesi? Mitä kukaan jedi tiesi? Heidän mielikuvituksensa ulottumattomissa on suunnatonta voimaa, sinun säälittävän, kapean näkösi ulkopuolella. Vain pimeän puolen kautta on pääsy Voiman todelliseen mahtiin.”

”Onko se brutaali voima menetysten arvoista, Quinlan?” Obi-Wan kysyi. ”Onko se kuolleiden arvoista? Niiden jedilasten, jotka Anakin teurasti Temppelissä? Oppilaasi Aayla Securan, joka kuoli omien joukkojensa käsissä? Ki-Adi-Mundin, Kit Fiston, Mace Windun? Ovatko uudet voimasi heidän elämiensä arvoiset?”

Ilmeisesti Quinlanilla ei ollut vastauksia näihin kiusallisiin kysymyksiin. Hän veti valosapelin vyöltään ja iski kohti Obi-Wanin päätä. Obi-Wan näkin hehkuvan, punaisen terän tulevan nopeasti kohti. Samalla hetkellä hänen yhteysradionsa hälytti, mutta hänen oli jätettävä se huomiotta ja keskityttävä taisteluun.

Hän torjui hyökkäyksen helposti omalla aseellaan. Räsähdys herätti tunteita hänen sydämessään; viimeksi hän oli taistellut Anakinin kanssa Mustafarilla. Hän tyytyi torjumaan ja antoi Quinlanin tuhlata voimiaan.

Lopulta Quinlan perääntyi huohottaen raskaasti.

”Sinä olet pehmentynyt sen jälkeen kun tapoit padawanisi,” Quinlan sanoi saatuaan hengityksensä tasaantumaan. ”Anakin raukka; hän ei koskaan saanut tietää, että hänen isänsä oli sith.”

”Isänsä? Sith?” Obi-Wan toisti huomioimatta Quinlanin väitettä, että hän oli tappanut Anakinin. ”On parempi, ettei hän tiedä tuota. Kerran hän sanoi, että minä olin hänelle kuin isä.”

”Ja siitä huolimatta sinä tapoit hänet,” Quinlan jatkoi huomaamatta, että Obi-Wan oli sanonut ”tiedä”. ”En uskonut, että voisit todella tehdä sen. Sinun sydämessäsi oli aina heikko kohta sen pojan kanssa.”

”Joskus liiankin heikko,” Obi-Wan myönsi hymyillen. ”Hän on kuin veli minulle, kuin oma poika. Mutta luulen, että jokaisella on omat heikot kohtansa. Qui-Gonilla oli Xanatos, minulla on Anakin. Kuka oli omasi? Aayla?”

Obi-Wan oli osunut maaliin. Raivo vääristi Quinlanin piirteet ja hän ryntäsi mielettömästi jatkamaan taistelua. Jälleen Obi-Wan pysyi puolustuskannalla ja antoi toisen kuluttaa lisää energiaa.

”Hän oli hyvä jedi,” Obi-Wan sanoi valosapeleiden rätisevän huminan ylitse. ”Hänen kuolemansa surettaa minua, kuten suren kaikkien jedien kuolemaa; erityisesti Temppelin lasten.”

”Sekö antoi sinulle voimia tappaa Anakinin?” Quinlan kysyi. ”Olivatko heidän elämänsä tärkeämmät kuin oppilaasi?”

”Mitä keisari Palpatine on kertonut sinulle Mustafarin tapahtumista, Quinlan?”

”Vain sen, että tapoit Anakinin siellä,” Quinlan sanoi. ”Äkkiä hän menetti valtansa poikaan; siihen voi olla vain yksi selitys: Anakin kuoli.”

”Anakin elää,” Obi-Wan sanoi yksinkertaisesti.

”Mitä?” Quinlan kysyi perääntyen lopultakin.

”Anakin on elossa,” Obi-Wan kertoi. ”Hän pääsi pakoon pimeyden verkosta ja keisarin valheista. Ennustus oli totta; Voima on palautettu tasapainoon. Ja se virtaa entistäkin vahvempana niissä, jotka ovat virittyneet siihen.”

”Ei!” entinen jedi huusi. ”Sinä valehtelet!”

”Miksi valehtelisin sinulle? Kutsuin sinua joskus ystäväkseni; pelastimme toistemme henget joitakin vuosia sitten, jos muistat. Voisit oppia meiltä niin paljon. Luovu varjosta! Tule mukaamme.”

”Minä—en—usko—sinua,” Quinlan sanoi hieman vaikeasti.

”Quinlan—”

”Lakkaa heiluttamasta kieltäsi!”

Hän hyökkäsi jälleen. Tällä kerralla iskujen takana oli niin paljon vihaa, että Obi-Wanin oli peräännyttävä.

Askel askeleelta langennut jedi ajoi Obi-Wanin ulos kanttiinista ja ulkopuoliselle kävelytielle. Lopulta hänellä ei ollut tilaa perääntyä; hänen selkänsä takana oli tie, jolla liikkui kulkuneuvoja tiheässä tahdissa. Olisi itsemurha—jopa jedille—lähteä pyrkimään liikenteen lävitse.

Taistelun suunta kääntyi; Obi-Wan oli pakotettu ottamaan aggressiivisempi rooli, jotta hän pääsisi kauemmaksi tiestä. Hän pidätteli iskujaan yhä, sillä hän ei halunnut tappaa miestä, jota oli pitänyt ystävänään.

Ilmeisesti Quinlan ei tuntenut samalla tavoin; hieman myöhemmin Obi-Wan joutui taas perääntymään—tällä kerralla hän kuitenkin perääntyi poispäin tiestä takaisin kanttiinin suuntaan. Mutta hän oli laskenut väärin; hän osui seinään lähes kahden metrin päässä ovesta.

Taaskaan hänellä ei ollut paikkaa, minne mennä. Nähdessään Obi-Wanin hankalan aseman Quinlan Vos painosti, kunnes heidän valosapelinsa tarttuivat toisiinsa vain kymmenen sentin päässä Obi-Wanin kasvoista.

Obi-Wan veti syvään henkeä ja kurkotti Voimaan; hän aikoi työntää vastustajansa kauemmaksi.

Tajutessaan Obi-Wanin suunnitelman Quinlankin kurkotti Voimaan ja taisteli vastaan. Molemmat tunsivat kerääntyvän mahdin välillään; se lähestyi räjähdyspistettään.

Kun energia lopulta purkautui, Obi-Wan osui seinään niin lujaa, että hengitys salpautui, ja Quinlan lensi kauemmaksi. Entinen jedi osui maahan keskellä tietä ja jäi melkein välittömästi nopeasti liikkuvan kulkuneuvon alle. Henkeä haukkoen Obi-Wan joutui katsomaan kauhuissaan, miten Quinlan taisteli päästäkseen pois vaarasta.

Lopulta Obi-Wan sai koottua riittävästi voimia vetääkseen pöllämystyneen Quinlanin turvaan. Tämä romahti välittömästi jalkakäytävälle, kun Obi-Wan päästi Voimaotteensa irti.

Astuen lähemmäksi epävakailla jaloilla Obi-Wan tunsi Quinlanin olevan kuolemaisillaan; hänen vetelä ruumiinsa oli vääntynyt ja mustelmilla. Missään ei näkynyt merkkejä Quinlanin valosapelista, joka oli sammunut kun tämä oli koettanut hidastaa putoamistaan.

”Obi-Wan?” Quinlan kuiskasi kun Obi-Wan tuli hänen luokseen. ”Oletko se sinä?”

”Kyllä, Quinlan,” Obi-Wan sanoi. ”Olen tässä. En anna sinun kuolla.”

”Et voi tehdä sille asialle mitään,” toinen sanoi heikosti. ”Petin teidät kaikki. Mutta on vielä jotakin, mitä voin kertoa sinulle—”


Vain pari minuuttia Obi-Wanin lähdön jälkeen yhteysyksikkö piippasi saapuvan puhelun merkiksi. Melkein samalla hetkellä Anakin tunsi Voiman väreilevän.

Kun Anakin näki hädän Bail Organan kasvoilla, hän tiesi epäilyksettä, että jokin oli mennyt pieleen—pahasti.

”Anakin,” senaattori sanoi heti. ”Missä Obi-Wan on?”

”Hän meni tapaamaan Dexiä, senaattori,” Anakin sanoi. ”Mitä nyt?”

”Sain juuri kutsun keisarilta. Hän aikoo teloittaa prinssi Bejun Obi-Wanina ja Dexter Jettsterin petoksesta välittömästi. Onko mitään keinoa saada yhteyttä Obi-Waniin?”

”Voisimme koettaa yhteysradiolla, mutta en usko siitä olevan hyötyä,” Anakin vastasi. ”Tunsin häiriön Voimassa; luulen, että hänellä on jo tarpeeksi ikävyyksiä. Missä teloituksen on määrä tapahtua?”

”Aukiolla entisen Jeditemppelin edustalla—en tajua, miksi,” senaattori selitti. ”En näe valinnassa mitään logiikkaa. Mitä aiot tehdä? Sinä et ole menossa sinne, vai oletko?”

”Tietysti olen menossa sinne; me tulimme pelastamaan Bejun,” Anakin sanoi pudistaen päätään. ”Ja nyt se on minun tehtäväni, kun Obi-Wan on kateissa. Teidän on parasta pysyä poissa sieltä, senaattori, ja jos saatte yhteyden Obi-Waniin, kertokaa hänelle, minne olen mennyt. Ja sanokaa, että tiedän kyseessä olevan ansan ja että toimin tavalliseen tapaan ansojen suhteen.”

”Mutta—”

”Tehkää se vain!” Anakin napautti unohtaen kaiken diplomatian. ”Ei ole aikaa riidellä.”

Odottamatta senaattorin vastausta hän sammutti yhteysyksikön ja syöksyi ulos asunnosta. Hän oli täysin varma, että kyseessä oli ansa, mutta hän ei voinut luottaa siihen, että se olisi bluffia; oli mahdollista, että keisari todella tappaisin Bejun, jos kukaan ei ilmestyisi estämään.

Anakin otti kiituripyörän, jonka Organa oli järjestänyt heidän käyttöönsä, ja lensi parasta mahdollista vauhtia kohti Temppelin tuttuja torneja. Matka kesti alle kaksi minuuttia, mutta Anakinille se oli ikuisuus.

”Qui-Gon?” hän kuiskasi hiljaa.

Niin, Anakin?

”Tiedän, että se on ansa. Mutta tiedätkö sinä, onko se bluffia?”

En tiedä. Pimeä puoli varjostaa minunkin näkökykyäni joskus.

”Voitko ottaa yhteyttä Obi-Waniin?”

En tällä hetkellä. Hän on kohdannut Darth Malicin, josta varoitin, ja he taistelevat; minun sekaantumiseni saattaisi nyt vain pahentaa tilannetta. En voi tehdä nyt mitään.

”Ymmärrän, mestari,” Anakin sanoi. ”Tämä on minun pelastukseni tai tuhoni.”

Olkoon Voima kanssasi, Anakin.

Vanhan mestarin läsnäolo katosi ja Anakin pysäytti kiituripyörän tutulle laskeutumisalustalle Jeditemppelin ulkopuolelle. Missään ei näkynyt merkkiäkään teloituksesta.

Varovasti Anakin astui sisään; juuri siihen rakennukseen, jossa oli tehnyt paljon anteeksiantamattomia tekoja. Kuolevien lasten huudot kaikuivat hänen korvissaan hänen kävellessään tyhjillä käytävillä; hän saattoi yhä kuulla valosapelinsa sihinän, kun se oli leikannut lasten lihan lävitse.

Äkkiä uusi ääni tunkeutui hänen korviinsa; marssivien saappaiden ääni. Se oli myös ollut osa hänen painajaisiaan teurastuksesta; hän oli johtanut kloonisotilaita, jotka olivat tunkeutuneet Temppeliin. Mutta tällä kerralla ääni oli oikea, ja se tuli lähemmäksi.

Anakin piiloutui legendaarisen jedin patsaan taakse; hän arveli sen olevan Nomi Sunrider, ja ihmetteli, miksi keisari ei ollut poistattanut sitä. Ihmettelyihin ei jäänyt paljoakaan aikaa, sillä melkein heti sivukäytävästä ilmestyi kymmenen puna-asuista kloonisotilasta kahta vankia johdattaen; Dexter Jettster ja prinssi Beju.

”Se siis ei ollut bluffia,” Anakin ajatteli. Jos hän olisi hyökännyt siinä paikassa, hän olisi varmasti voinut surmata kaikki kloonisotilaat, mutta se ei olisi tapahtunut riittävän nopeasti; neljällä oli ikävän näköiset energiakeihäät, ja ennen kuin Anakin ehtisi niiden ohitse, muut kuusi olisivat ehtineet ampua vangit.

Anakin odotti.

Seurue kääntyi pääkäytävään ja suuntasi turbohissiryhmän luokse, Anakin perässään.

”Arkistoihin,” yksi sotilaista sanoi ja hissin ovi liukui kiinni.

Nopeasti Anakin kutsui toisen vaunun ja jatkoi takaa-ajoa, ihmetellen, miksi Voiman nimessä sotilaat veivät vankeja Arkistoon. Hän tunsi pimeän voiman, kun hänen hissinsä lähestyi kohdettaan; Palpatine oli jossakin lähellä.

Kun vaunun ovi liukui auki, Anakin ällistyi, sillä hän ei ollut Arkistossa—ainakaan siinä Arkistossa, jonka oli tuntenut. Pienellä vaikeudella hän saattoi tunnistaa huoneen entiseksi arkistosaliksi, mutta nyt sisustus näytti ennemminkin jonkinlaiselta valtaistuinsalilta. Datakorttien peittämät hyllyt olivat kadonneet, samoin kuin menetettyjen kahdenkymmenen patsaat.

Ketään ei näkynyt; sotilaat ja vangit olivat kadonneet.

Anakin katseli asetelmaa kasvavalla kammolla; koroke ja valtaistuin tuntuivat jotenkin tutuilta. Äkkiä valtaistuin alkoi kääntyä ja ennen kuin Anakin tajusi, mitä tapahtui, hän huomasi tuijottavansa keisari Palpatinea kasvoista kasvoihin.

Sitten hän tajusi sen; järjestely oli häiritsevästi samankaltainen kuin oli ollut Invisible Handilla, kun hän ja Obi-Wan olivat menneet sinne pelastamaan ylikansleria.

Ilmeisesti Palpatine ajatteli samaa tapahtumaa.

”Tässä järjestelyssä on jotakin tuttua, vai mitä?” hän kysyi. ”Luonnollisesti erojakin on. Mutta yksi asia ei ole muuttunut; olen täydellisesti tilanteen herra.”

”Koetitte siellä surmata Obi-Wanin,” Anakin syytti. ”Koetitte saada minut hylkäämään sen ainoan miehen, joka todella välittää minusta. En ollut teille kuin pelinappula.”

”Ei, ei, Anakin,” Palpatine hymyili. ”Minä välitän sinusta. Et ole koskaan ymmärtänyt, vai oletko? Muistatko, mitä kerroin sinulle Galaktisessa oopperassa; Darth Plagueisin legendan?”

”Muistan kyllä,” Anakin myönsi. ”Mutta olen haudannut sen muiden valheidenne kanssa.”

”Valheiden?” Palpatine kysyi. ”Milloin muka olen valehdellut sinulle? Ei, Anakin; se ei ollut valhe. Darth Plagueis oli olemassa. Tiedän sen varmasti, sillä minä tapoin hänet. Ja hän pystyi luomaan elämää midi-chlorianeista; elävä todiste siitä seisoo juuri nyt edessäni.”

Anakinin suu putosi auki. Sen oli pakko olla valhe!

”Kyllä, Anakin,” Palpatine sanoi haaveilevalla äänellä. ”Jonkin aikaa äitisi oli mestarini käsissä, hän pääsi pakoon kun murhasin mestarini. Pitkän aikaa uskoin menettäneeni myös sinut; kunnes Qui-Gon Jinn niin kätevästi toi sinut mukanaan Ulkoreunalta.”

Äkkiä Anakin tunsi koko olemassaolonsa pohjan murentuvan altaan; hän kuunteli avuttoman kauhun vallassa, miten Palpatine tuhosi kaiken sen, mihin hän oli uskonut.

”Olit silloin liian nuori tullaksesi oppipojakseni,” vanhempi mies jatkoi. ”Tilanne olisi tietenkin voinut olla toinen, jos Maul olisi onnistunut tappamaan Kenobin. Jedit eivät olisi ottaneet sinua ilman Kenobia ja tämän lupausta kuolevalle mestarilleen.”

Seurasi pitkähkö hiljaisuus.

”Jos jedit olisivat tienneet totuuden, mitä luulet, että he olisivat tehneet sinulle?” Palpatine mietiskeli. ”Totuuden siitä, että heidän arvokas ’valittunsa’ oli sithien luomus. Luuletko, että he olisivat antaneet sinun elää? Että he olisivat sallineet sinun oppia kaikki salaisuutensa?”

Anakin! Qui-Gonin ääni äkkiä karjui hänen päässään. Anakin!

”Missä prinssi Beju on?” Anakin kysyi muistaen äkkiä alkuperäisen syyn tuloonsa. ”Entä missä on Dexter Jettster? Ja mitä olet tehnyt Obi-Wanille?”

”Kaikki kolme ovat täyttäneet tarkoituksensa ja heidät tapetaan aikanaan,” Palpatine sanoi vakavasti. ”Ja minulla on erityisiä suunnitelmia alderaanilaisen ystävänne varalle.” Keisari nauroi Anakinin ällistyneelle ilmeelle. ”Voi, kyllä, tiedän, että Bail Organa on juoninut kanssanne. Ja hän kertoo minulle paljon mielenkiintoisia asioita ennen kuin tapan hänet; mistä voin löytää Yodan; missä poikasi on ja keitä muita jedejä on vielä elossa.”

”Sinä pysyt kaukana kaksosistani!” Anakin ärjäisi ja äkkiä sininen valosapeli hehkui hänen kädessään; vasta sitten hän tajusi suutuksissaan lipsauttaneensa tiedon, että lapsia oli enemmän kuin yksi.

Palpatine nauroi jälleen ja sytytti oman verenpunaisen teränsä. ”Kaksoset?” hän kiusasi. ”Ai, kuinka hienoa! Kaksi uutta sithiä, jotka palvelevat oppilainani.”

”Ei ikinä!”

Tutulla räsähdyksellä valosapelit iskivät yhteen. Anakinilla oli vain etäinen käsitys Palpatinen taidoista valosapelin kanssa; hänellä ei ollut odotuksia. Silti vanhus onnistui yllättämään Anakinin taidoillaan.

Äkkiä sininen salama purkautui keisarin kädestä ja osui Anakiniin lennättäen tämän huoneen puoleen väliin. Sininen valosapeli lensi omille teilleen ja katosi; tuska oli lähes sietämätöntä ja Anakin tunsi voimiensa pettävän.

”Nuori hölmö,” keisari sanoi astellessaan lähemmäksi. ”Sinä et pärjää pimeälle puolelle. Sinun ei olisi pitänyt kääntyä minua vastaan; tiedät, että olisit voinut pelastaa Padmén avullani. Miten saatoit katsella hänen kuolemaansa ja tietää, että olisit voinut pelastaa hänet?”

”Minä melkein tapoin hänet itse sinun opetustesi vuoksi,” Anakin sanoi nousten ylös. ”Hänelle ei olisi tapahtunut mitään, ellen olisi kuunnellut valheitasi.” Hitaasti Anakin lähti perääntymään kadonnutta valosapeliaan kohden.

”Hän ei olisi kuollut, jos olisit pysynyt luonani,” Palpatine sanoi surullisesti. ”Tiedätkö, että minä todella pidin hänestä.”

”En enää usko tuota,” Anakin sanoi. ”Näiden kuuden kuukauden aikana olen ehtinyt ajatella paljon. Ja olen tullut tulokseen, että sinä olit se, joka koetti murhauttaa hänet. Dooku antoi kyllä käskyn, mutta sen on täytynyt olla aluksi sinun ideasi; lordi Tyranus tuskin koskaan päätti mitään itse.”

”Jos olisin halunnut hänen kuolemaansa, luuletko todella, että olisin järjestänyt sinut ja Kenobin suojelemaan häntä? Minä halusin hänen menevän kotiin turvaan, mutta hän kieltäytyi; minun oli tehtävä jotakin. Minulla ei ollut aikomustakaan tappaa häntä.”

”Sitten olette kai tyytyväinen kuullessanne, että hän elää ja on turvassa, paikassa, josta te ette voi tavoittaa häntä,” Anakin sanoi kutsuen valosapelin takaisin käteensä.


”Olkoon Voima kanssasi, Obi-Wan,” Quinlan Vos kuiskasi ja kuoli Obi-Wanin käsivarsille.

Jonkin aikaa Obi-Wan vain istui jalkakäytävällä; mieli turtana Quinlanin kertomista asioista.

Jälleen yksi itsepäinen merkkiääni yhteysradiosta toi hänet takaisin todellisuuteen.

”Kenobi,” hän sanoi avaten laitteen.

”Obi-Wan, lopultakin,” Organan ääni sanoi. ”Olen koettanut soittaa sinulle jo jonkin aikaa. Anakin on mennyt Jeditemppeliin ja sanoi jotakin ’normaalista toiminnasta ansojen suhteen’. Keisari aikoo teloittaa prinssi Bejun ja Dexterin.”

”Ei hän heitä tapa,” Obi-Wan sanoi. ”Ei ainakaan vielä. He ovat vain syötti, jotta Anakin saadaan sinne; ja hän on menossa sinne vapaasta tahdostaan, tietäen, että se on ansa; ja hän aikoo laukaista sen.”

Mitä?”

”Se on vitsi, jonka Anakin ja minä keksimme sodan aikana,” Obi-Wan selitti raahaten Quinlanin ruumiin kanttiinin sisään. ”Milloin hän lähti?”

”Melkein puoli tuntia sitten,” senaattori kertoi. ”Ja hänellä on kiituripyörä.”

”Minun on mentävä auttamaan häntä,” Obi-Wan sanoi. ”Tiedättekö, missä Dexin Diner on?”

”Tiedän.”

”Hankkikaa nopea kulkuneuvo ja tulkaa minua vastaan neljäsosamatkan päähän Temppelistä,” Obi-Wan neuvoi.


Muutaman kiihkeän hetken Anakin ja Palpatine tuijottivat toisiaan humisevien miekkojen takaa.

”Olen tullut tietämään myös erään toisen asian,” Anakin sanoi lopulta. ”Sithin tappamiseen tarvitaan toinen sith; sinä murhasit mestarisi, kuten hän aiemmin omansa. Ja nyt minä tapan sinut, kuten minun olisi pitänyt tehdä heti, kun sain tietää mikä sinä olet.”

”Voit yrittää, hölmö!”

Salama iski jälleen, mutta tällä kerralla Anakin onnistui torjumaan sen valosapelillaan. Hän jatkoi etenemistään askel askelelta; hänen keskittymisensä oli täydellisesti taistelussa.

Äkkiä hän näki aukon; jotakin, mikä johtaisi pois. Hän syöksyi lähelle luopuen puolustuksestaan saadakseen tappavan iskun perille. Kun hänen valosapelinsa osui kohteeseensa, hän tunsi tutun läsnäolon takanaan, mutta hänen oman kuolemansa hetki oli saapunut.

”Anakin! Ei!” Obi-Wan huusi epätoivoisesti juostessaan kohti oppipoikaansa, joka ei enää pystynyt kuulemaan häntä.


Myös Anakin juoksi. Mutta hän juoksi tutulla kuumalla hiekalla ja näki Tatooinen kaksoisauringot yläpuolellaan. Hän oli jälleen ehjä; hänen kätensä ja jalkansa olivat samanlaiset kuin ne olivat ollen ennen kohtaamista kreivi Dookun kanssa. Hän ei ollut varma, oliko jälleen yhdeksän, vai oliko hän yhtä vanha kuin Yoda. Sillä ei ollut väliä; hän oli siellä, minne kuuluikin.

Hänen äitinsä odotti häntä, käsivarret levitettyinä.

”Voi, Anakin,” Shmi sanoi halaten poikaansa.

”Olen kaivannut sinua, äiti,” Anakin vastasi. ”En milloinkaan lakannut ajattelemasta sinua.”

”Tiedän, Ani,” hänen äitinsä sanoi hymyillen. ”Olen hyvin ylpeä sinusta.”

”Anakin,” Qui-Gon sanoi seisten äkkiä heidän vieressään yllään sama kulunut poncho, joka hänellä oli ollut matkallaan Mos Espaan. ”Obi-Wan tarvitsee meitä; hän tarvitsee sinua. Nyt sinulla on koko maailmankaikkeuden aika äitisi kanssa, mutta Obi-Wan on yksin.”

”Mene, poikani,” Shmi sanoi. ”Minä odotan, kuten olen aina tehnyt. Rakastan sinua.”

”Tule,” Qui-Gon sanoi näyttäen erittäin elävältä.

Anakin seurasi jedimestaria paikkaan, jossa oli juuri kuollut. Toisella tasolla he kulkivat rinnakkain Tatooinen aavikolla, kuten he olivat tehneet vuosia sitten; toisella tasolla he kulkivat paksun kudelman lävitse, joka erotti elävät kuolleista.

Ja sitten he seisoivat Anakinin kuolleen ruumiin ja sen ääreen polvistuneen Obi-Wanin yläpuolella.


Obi-Wan ei tiennyt, miten kauan oli pysynyt polvillaan pidellen Anakinin kuollutta ruumista käsivarsillaan. Kyyneleet valuivat hänen poskillaan ja putoilivat Anakinin tunikalle; kerran hän oli pidellyt Qui-Gonia samalla tavalla, mutta tuska hänen sydämessään oli nyt kaksinkertainen. Hän oli rakastanut Qui-Gonia mestarinaan, mutta Anakin oli ollut hänen oma oppilaansa; enemmänkin, kuin veli, kuin poika.

”Anakin,” hän kuiskasi. ”Tämä ei ole totta. Qui-Gon!”

Se tapahtui, minkä tapahtuman piti, Obi-Wan, Qui-Gon sanoi.

Kuolemani oli välttämätön uhraus, Anakin lisäsi.

”Mutta miksi?” Obi-Wan kysyi. ”Me olisimme voineet voittaa hänet yhdessä.”

Ei, ystäväni, Anakin kielsi. Sen piti olla Palpatine vastaan minä—yksin. Tiesin sen siitä hetkestä alkaen, kun astuin Temppeliin; en voinut kääntyä takaisin.

”Mutta en tahdo menettää sinua.”

'Iloitse niistä, jotka Voimaan yhtyvät; sure heitä älä; kaipaa heitä älä.' Qui-Gon lainasi. Eikö mestari Yoda aina sano tuota, kun hän puhuu kuolemasta?

Kuolema on luonnollinen osa elämää, Anakin lisäsi. Oli minun aikani, Obi-Wan.

”Olit paras oppilas, jonka olisin koskaan voinut saada, Anakin. Oli kunnia opettaa sinua.”

En menisi aivan noin pitkälle, Anakin sanoi hymyillen. Enemmän kuin kerran olin melkoinen riesa.

No, tuosta olen samaa mieltä, Qui-Gon pilaili. Vielä yksi asia, Obi-Wan. Keisarikunta on ilman johtajaa; ota yhteyttä Bail Organaan ja hän voi ottaa senaatin haltuunsa. Jos toimitte nopeasti, verenvuodatukselle ei jää aikaa.

”Kuten haluatte, mestari.”

Pidä huolta Padmésta ja kaksosista puolestani, Anakin sanoi kun Qui-Gon oli jo katoamassa. Kerro heille, että rakastan heitä ja tein tämän, jotta he voisivat elää turvassa.

”Teen niin,” Obi-Wan lupasi laskien Anakinin ruumiin lopultakin alas.


Vaihtoehtoinen todellisuus
Vaihtoehtoinen todellisuus: Vaderin hyvitys
Sankareiden taistelu · Vapautus ja pelastus · Epilogi
Vaihtoehtoinen todellisuus: Skywalkerin kaksoset
Skywalkerin kaksoset ja Organa-palkinto