Zosha (X-wing Edition)

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
FanonLogoNoText.png

Zosha (X-wing Edition) on ehdolla suositelluksi sisällöksi eli yhdeksi Star Wars Fanon Wikin parhaista artikkeleista tai tarinoista.
Voit ottaa asiaan kantaa täällä.

[+/–]
Zosha.jpg
Zosha
Astrograafiset tiedot
Alue

Tuntemattomat alueet

Sektori

Chissien avaruus

Aurinkokunta

Zoshan aurinkokunta

Auringot

1: Zosha Prime

Kiertoradan sijainti

4

Kuut
Koordinaatit

F-6

Ympäripyörintäliikkeen pituus

68 standardipäivää

Kiertoradan kiertoaika

68 standardipäivää

Fyysiset tiedot
Luokka

Kiviplaneetta

Halkaisija

8 900 kilometriä

Ilmakehä

Hengitettävä

Ilmasto

Tuulinen, kuiva

Painovoima

0,73 standardia

Maasto yleisesti

Aavikkoa, jäätikköä, lehtimetsää, savannia

Vedenmäärä

56 %

Kasvisto

Hyvin tummia lehtimetsiä

Eläimistö

Suuria matelijoita ja vesieläimiä

Yhteiskunnalliset tiedot
Syntyperäiset lajit
Muut lajit
Virallinen kieli
Hallitus

Zoshan senaatti

Asukasluku

4,6 miljoonaa

Tärkeimmät kaupungit
Tärkeimmät tuontituotteet
  • Teknologiaa
  • Kulutustarvikkeita
Tärkeimmät vientituotteet
  • Kaivannaisia
  • Maataloustuotteita
Liittoutuma

Chissien valtakunta

Zosha oli Chissien valtakuntaan kuulunut asuttava planeetta. Se sijaitsi syvällä Tuntemattomilla alueilla ja kuului Zoshan aurinkokuntaan. Planeetta oli osa tähtijärjestelmää, jonka keskustähti oli hyvin pieni punainen kääpiötähti, minkä vuoksi planeetta kiersi hyvin lähellä emotähteään. Tähden läheisyydestä johtuneet vuorovesivoimat olivat lukinneet planeetan kierron siten, että Zosha näytti aina saman puolen kohti keskustähteä. Ilmasto Zoshalla oli lukittuneen kierron takia muihin elinkelpoisiin planeettoihin verrattuna varsin poikkeuksellinen, sillä päiväpuolella oli aina kuumaa ja yöpuolella vastaavasti jäätävän kylmää. Asuttavaksi kelvannut alue sijaitsi aivan päivä- ja yöpuolten rajalla, missä ilmasto oli kohtuullinen, vaikkakin usein hyvin tuulinen.

Chissit löysivät Zoshan vuoden 20 eYt paikkeilla, ja se valloitettiin nopeasti kun sieltä löydettiin raakaöljyä, joka chissien kotiplaneetalla Csillalla oli varsin harvinaista. Rasszin perhe otti planeetan kotimaailmakseen ja sen infrastruktuuri kasvoi nopeasti. Kuitenkin vastoinkäymiset alkoivat jo vuonna 18 eYt, kun Zoshan naapuriplaneetalla Zeanhialla chissien ja planeetan alkuperäisväestön, akvanien, välinen kaivoskiista eskaloitui konfliktiksi, jonka aikana myös Zoshaa pommitettiin rankasti. Vuonna 17 eYt solmitun Galanan rauhansopimuksen jälkeen Zosha sai asukkaikseen myös akvaneita. Chissien ja akvanien välillä oli usein erimielisyyksiä planeetan asioista, mutta ajan myötä lajit tottuivat toistensa erilaisiin kulttuureihin ja oppivat elämään rauhassa keskenään. Vagaarisodista ja chissien sisällissodasta Zosha selvisi vahingoitta, mutta vuonna 36 jYt parvien sodan aikana planeetta joutui hyökkäyksen kohteeksi, kun killikit saartoivat planeetan. Killikit saatiin kuitenkin lopulta perääntymään Chissien asevoimien johtaman suurhyökkäyksen voimin.

Planeetalla oli kolme kuuta: suuri Almathea, pienempi Galana ja asteroidikokoluokkaa ollut Fienna. Kuut olivat hyvin tärkeitä Zoshan taloudelle, sillä kuujärjestelmässä sijaitsi esimerkiksi aurinkokunnan ainoa avaruustelakka, jolla tuotettiin mittavia määriä tähtilaivoja Chissien valtakunnan tarpeisiin. Myös valtaosa koko aurinkokunnan sotilaallisesta puolustuskalustosta oli sijoitettu Zoshan kuille, ja esimerkiksi Chissien tähtilaivaston kuudennen laivueen päätukikohta sijaitsi Zoshan kuujärjestelmässä.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zosha oli aurinkokuntansa toiseksi pienin planeetta, ja se oli normaalia asumiskelpoista planeettaa jonkin verran pienempi, vain noin 8 900 kilometriä halkaisijaltaan ja painovoima oli pinnalla vain kaksi kolmasosaa standardista. Se oli elinkelpoinen, kivikuorinen planeetta, joka kiersi emotähteään Zosha Primea vain 14 900 000 kilometrin päässä. Poikkeuksellisesta sijainnistaan huolimatta se sijaitsi aurinkokuntansa "elämänvyöhykkeellä", jolla lämpötila mahdollisti veden esiintymisen nestemäisenä ja elämän kehittyminen oli mahdollista.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zoshan hyvin tummaa kasvillisuutta.

Punaisen kääpiötähden planeettakunnassa "elämänvyöhyke" sijaitsi niin lähellä emotähteä, että tähden valtaisa vetovoima oli lukinnut Zoshan kiertoliikkeen näyttämään aina saman puolen planeetasta kohti tähteään. Tämä aiheutti Zoshalle muista elämälle otollisista planeetoista poikkeavan ilmaston: päiväpuolella oli kuumaa ikiaavikkoa ja suurehko meri kohtisuoran auringonpaisteen kohdalla. Yöpuolella vesi puolestaan oli jäässä ja lämpötila oli lähellä absoluuttista nollapistettä. Elinkelpoinen alue sijaitsi päivän ja yön rajalla, missä lämpötila oli kohtalainen. Päiväpuolen keskusmerta lukuun ottamatta lähes kaikki planeetan nestemäinen vesi löytyi tuolta noin tuhannen kilometrin levyiseltä kaistaleelta. Yöpuoleltakin löytyi joitain alueita, joissa vulkaanisen toiminnan aiheuttama lämpö pystyi ylläpitämään yksinkertaista bakteeritason elämää.

Planeetan kasvillisuus oli hyvin tummaa, lähes mustaa. Hallitsevia lajeja olivat korkeat ceesa-puut, joita kasvoi päivän ja yön rajalla laajoina lehtimetsinä. Punainen kääpiötähti on sen verran himmeä, että Zoshan kasvit tarvitsivat käyttöönsä kaikki valon aallonpituudet pystyäkseen yhteyttämään. Kasvit eivät siis heijastaneet mitään, minkä takia kasvillisuus näytti mustalta.

Mustat lehtimetsät peittivät planeetan elämänvyöhykettä, ja kuumemmalle päiväpuolelle päin tultaessa kasvillisuus harveni. Ruohokasveja kasvoi hyvinkin pitkällä päiväpuolella, ensin yhtenäisinä ruohosavanneina ja myöhemmin harvempikasvuisena arona. Suurin osa päiväpuolesta oli kuitenkin kuivan ja kasvittoman aavikon peitossa.

Planeetan alkuperäisessä eläimistössä matelijat olivat hallitseva eläintyyppi. Planeetalla oli yksi alkeellisesti älykäs matelijalaji, fagnchurit, jotka olivat lentäviä liskomaisia olentoja. Ne pystyivät keskustelemaan keskenään kehittynyttä kieltä käyttäen ja ne tunsivat yksinkertaisia työkaluja ja tulen käytön. Myös merieläimiä oli paljon, erityisesti elämänvyöhykkeen merissä eliöitä oli monimuotoisesti. Myös suuressa Keskusmeressä eli joitain lajeja.

Kaasukehä ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zoshan kaasukehä oli pääosin hengityskelpoista. Koostumus oli suurin piirtein standardi: 75% typpeä, 24% happea ja 1% muita kaasuja, joihin kuuluivat esimerkiksi hiilidioksidi, vesihöyry, argon ja useat eri typen ja rikin oksidit. Kaasukehän paksuus vaihteli alueittain. Paksuimmillaan kaasukehä oli päivän ja yön rajan elämänvyöhykkeellä, jossa lämpötila oli hillitty. Ohuimmillaan kaasukehä taas oli yöpuolella, jossa lämpötila oli välillä niin alhainen, että ilmakehän kaasut tiivistyivät ja satoivat planeetan pinnalle typpi- ja happisateena. Vulkaaninen toiminta piti pintaa sen verran lämpimänä, että alas sataneet kaasut pääsivät höyrystymään takaisin ilmaan, eikä ilmakehä kokonaan tiivistynyt planeetan pinnalle.

Kaasukehä oli tiheää alhaalta, mutta oheni nopeasti ylöspäin mennessä. Chissit päättivät, että avaruus alkaa planeetalla 80 kilometrin korkeudessa, jossa kaasuja ja painetta oli enää 0,01% merenpinnan tasosta.

Zoshan ilmasto pähkinänkuoressa.

Zoshan ilmasto oli hyvin tuulinen, mikä johtui pitkälti planeetan suurista ilmanpaine-eroista. Suoran auringonpaisteen alueella oli pysyvä matalapainealue joka syntyi siitä, kun keskustähti lämmitti planeetan pintaa, joka puolestaan lämmitti yllään olevaa ilmaa saaden sen kohoamaan ylöspäin. Kun koko ajan uutta ilmaa nousi ylöspäin, aiemmin kohonnut lämmin ilma kääntyi kohti päivän ja yön rajaa väistäen uutta ilmaa. Liikkuessaan ilmamassa jäähtyi hiljalleen ja se painui takaisin alas noin kolmentuhannen kilometrin päässä kohtisuoran auringonpaisteen alueelta synnyttäen pysyvän korkeapaineen renkaan. Laskeuduttuaan ilma virtasi jälleen suoraan auringonpaisteen alueelle, missä se täytti matalapaineen alueita, luoden näin jatkuvan tuulen päivänpuolelle, mikä aavikoitti lähes puolet planeettaa. Osa ilmamassasta suuntautui myös kohti päivän ja yön rajaa.

Keskusmeren syntymä liittyi vahvasti ilmanpaineen vaihteluihin. Planeetan syntyessä siellä ollut vesi keskittyi Keskusmeren alueelle ilmankiertoliikkeen mukana. Planeetan kiertorata ei ollut aivan ympyrän muotoinen, vaan sisemmässä aurinkokunnassa olleen suuren kaasuplaneetan, Mrozorin, vetovoima oli aiheuttanut siihen häiriön, minkä vuoksi rata oli jonkin verran ellipsi. Ilmamassoissa mukana ollut kosteus tiivistyi pilviksi ja sateiksi Keskusmeren matalapaineen alueelle aina planeetan ollessa radallaan pisteessä, jossa se oli kauimpana keskustähdestään.

Päivän ja yön rajalla, tai oikeammin juuri sen yöpuolella, tähden säteily oli niin vähäistä, että ilman kohoamista ei tapahtunut. Tämän takia ikiyön rajalla ja vähän matkaa ikiyön puolella oli pysyvä korkeapaineen alue, jossa taivas oli valtaosin pilvetön ja sää purevan kylmä. Planeetan pimeän puolen jäätikkö alkoi näiltä alueilta.

Elämänvyöhyke rajoittui näiden edellä mainittujen korkeapainealueiden väliin. Alueella ikiyön rajalta liikkuva kuiva ilmamassa ja päiväpuolen korkeapainealueilta lähteneet, Keskusmerestä kosteutta imeneet, ilmamassat kohtasivat yön ja päivän rajan päiväpuolella. Ilmamassojen kohtaamisissa syntyi tuulivirtauksia, matalapaineita ja rintamia, joissa syntyi sateita.

Yöpuolen keskellä olleet alueet olivat planeetan kylmimpiä. Siellä lämpötila saattoi paikoitellen laskea niin alhaiseksi, että toisinaan ilmakehässä olleet typpi ja happi tiivistyivät pilviksi ja satoivat planeetan pinnalle jättäen kylmimmille alueille vain ohuen, lähes yksinomaan argonista koostuneen kaasukehän. Tämän takia yöpuolella oli hyvin voimakas pysyvä matalapaineen keskus, jossa ilmanpaine oli niin alhainen, että avaruuspuvun käyttö oli pakollista. Ikiyön rajan korkeapainealueelta valui koko ajan lisää ilmaa matalapainealuetta täyttämään, mistä johtui se, että yöpuolta raatelivat jatkuvasti jäätävän kylmät myrskytuulet. Äärimmäisistä lämpötiloista huolimatta ilmakehä ei täysin tiivistynyt planeetan pinnalle, sillä pinnalle satanutta kaasua höyrystyi säännöllisen vulkaanisen toiminnan takia takaisin kaasukehään. Chissien rakentamat ilmakehäkoneet vahvistivat tätä prosessia.

Sisäinen rakenne ja magneettikenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zoshan sisäinen rakenne muistutti pitkälti tyypillistä, elinkelpoista kiviplaneettaa. Sisimpänä oli kiinteä, metalleista muodostunut ydin, jota pääosin raudasta muodostunut sula ydin ympäröi. Niiden yllä oli sulasta kiviaineksesta muodostunut vaippakerros, joka kuljetti planeetan sisäistä lämpöä lähemmäs kuorikerrosta, jonka paksuus oli vain joitain kymmeniä kilometreja. Yöpuolella kuorikerros oli ohutta, vain muutamia kilometreja paksua, ja vaippa oli hyvin lähellä maanpintaa. Joissain paikoissa oli jopa laavajärviä. Tämä oli seurausta muinoin planeetan yöpuolelle osuneesta valtavasta asteroidista, joka oli repinyt kuorikerrosta laajalta alueelta.

Endogeeninen toiminta oli planeetalla aktiivista. Kuorikerros oli jakaantunut useisiin litosfäärilaattoihin, jotka liikahtelivat epäsäännöllisesti vaippakerroksen päällä. Tulivuoria löytyi jonkin verran, vaikka planeetan tuulisen ilmaston aiheuttama voimakas eroosio olikin kuluttanut korkeimmat vuoret pois. Yöpuolen tuliperäinen toiminta oli erityisen tärkeää planeetan elinkelpoisuuden kannalta, sillä se lämmitti planeetan pinnalle satanutta typpeä ja happea sen verran, että ne höyrystyivät takaisin ilmakehäksi. Chissien rakentamat ilmakehäkoneet voimistivat tätä prosessia.

Zoshan magneettikenttä oli heikko verrattuna muihin asuttuihin planeettoihin. Vahvan, ytimen liikkeisiin perustuvan magneettikentän synty ei ollut mahdollista planeetan poikkeuksellisen pyörimisen takia, joten Zoshan magneettikenttä perustui sen sijaan ilmakehän ionosfäärin ja keskustähti Zosha Primen lähettämän aurinkotuulen reaktioon. Koska punaisen kääpiötähden lähettämä säteily oli heikompaa kuin keltaisten tähtien, planeetan magneettikenttä oli kuitenkin tarpeeksi voimakas torjumaan aurinkotuulen haitalliset hiukkaset ja mahdollistamaan elämän.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran galaktiset valloittajat vierailivat Zoshalla vuonna 3021 eYt, kun Galaktinen Tasavalta lähetti retkikunnan kartoittamaan Tuntemattomia alueita. Tuolloin ei kuitenkaan vielä päästy selville planeetan valtavista kaivannaisvaroista, joten planeetta vain merkittiin tähtikarttoihin ja jätettiin asumattomaksi.

Zosha "löydettiin uudelleen" vuonna 20 eYt, kun tunnetun chiss-tutkimusmatkailija Rassz'ard'ranadan johtama seikkailuhenkinen retkikunta saapui planeetalle. Retkikunta löysi Zoshan valtavat mineraalivarastot: oli uraania, raakaöljyä, hiiltä, nikkeliä, alumiinia, suoloja ja arvometalleja. Kun Csillalla saatiin tietää Zoshan rikkauksista, Chissien valtakunta järjesti planeetan asuttamisen ja valloittamisen nopeasti, jotta planeetan resurssit saataisi tehokkaaseen käyttöön. Ensimmäisinä vuosina planeetan asukasluku nousikin valtavalla vauhdilla: parhaimpina vuosina jopa yli satatuhatta uutta asukasta muutti planeetalle vuodessa.

Planeetan, ja koko aurinkokunnan kehittämisestä vastasi pääasiassa Rasszin perhe, joka, vaikka ei hallitseviin perheisiin kuulunutkaan, oli silti merkittävä ja kunniakkaan historian omannut chiss-suku. Pääosa planeetan asukkaista olikin Rasszeja, vaikka myös Mitthin ja Chafin perheisiin kuuluneita oli jonkin verran. Planeetan pääkaupungissa, Zosha Cityssä, sijaitsi Rasszin perheen keskus.

Chissien ja akvanien kriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chissit ja akvanit solmivat rauhan Galanalla vuonna 17 eYt.

Vuonna 18 eYt Zosha oli kriisissä, sillä sen naapuriplaneetalla Zeanhialla käytiin veristä sotaa chissien ja Zeanhian alkuperäisasukkaiden akvanien välillä. Vedenalainen sodankäynti oli chisseille uutta, ja siksi Zoshan mineraalintuotantoa kuormitettiin liikaa, jotta saataisi raaka-aineita uusia vedenalaisia sotakoneita, kuten Ktah-luokan sukellusveneitä varten. Kaivosten toiminnan ylikuormittaminen johti lamakauteen ja lisäksi taisteluun tarvittiin jatkuvasti lisää sotilaita ja niiden tuominen syvältä valtakunnasta oli liian hankalaa, joten zoshalaisia siirtolaisia koulutettiin vedenalaissotilaiksi suurin määrin. Zosha sai myös osansa akvanien antimateriapommituksista erityisesti sodan jälkimmäisenä vuotena. Arvioiden mukaan Zoshan asukasluku putosi neljänneksellä sodan aikana. Planeetan tilanne saatiin vakautumaan vasta rauhan solmimisen jälkeen vuonna 17 eYt.

Rauhansopimuksen jälkeen Zoshan historiassa alkoi uusi aika. Rauhansopimuksen ehtoihin kuului, että akvanit saisivat päätösvaltaa aurinkokunnan asioihin, minkä johdosta Chissien valtakunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Zoshalle perustettiin Zoshan senaatti, johon chissit ja akvanit kokoontuivat säännöllisesti viiden standardipäivän välein päättämään aurinkokunnan asioista ja ylläpitämään keskinäisiä suhteitaan. Aluksi päätökset koskivatkin lähinnä Zeanhiaa, mutta kun vuonna 16 eYt Zosha sai ensimmäiset vakituiset akvan-asukkaansa, senaatissa alettiin päättää myös Zoshaa koskevista asioista. Akvanit olivat vesiolentoja, ja ne mieltyivät suuresti Zoshan lämpimiin meriin, erityisesti suureen Keskusmereen heidän auringosta kauempana olleen kotiplaneetan meren ollessa paljon kylmempi. Pian syntyikin suuri muuttoliike, jossa akvaneita muutti Zeanhialta Zoshalle niin paljon, että Zoshan senaatti päätti avata pysyvän liikennelinjan planeettojen välille vuonna 14 eYt.

Akvanit perustivat vuonna 13 eYt Zoshalle oman kaupunkinsa Ptipoensin elämänvyöhykkeen suurimpaan mereen, jota kutsuttiin vain Välimereksi. Chissit kehittivät pukuja, joiden avulla chissit pystyivät vierailemaan akvanien vedenalaisissa kaupungeissa ja jotka mahdollistivat akvaneille kävelyn kuivalla maalla chissien seurana.Muutamien vuosien aikana puvut yleistyivät nopeasti ja vuonna 8 eYt Zoshan senaatti sääti lain, jonka mukaan jokaisella zoshalaisella oli oltava oma pukunsa.

Akvanien ja chissien suhteet kylmenivät jälleen voimakkaasti vuonna 5 jYt, kun akvanit halusivat perustaa omia kaivoksiaan Zoshalle kaivaakseen rauta- ja alumiinimalmia omiin tarpeisiinsa. Zoshan senaatti päätti kysyä neuvoa asiasta Chissien valtakunnan keskuksesta Csillalta. Sieltä ilmoitettiin, että akvaneilla oli lupa perustaa kaivoksia, mutta niiden tuotto olisi Chissien valtakunnan omaisuutta. Akvanit eivät tähän suostuneet. Sodan syttymisen riski oli jälleen todellinen ja uhkailua oli puolin ja toisin, kunnes chissit lopulta antoivat periksi ja akvanit saivat oman teollisuutensa käyntiin planeetalla. Lajien välit pysyivät silti viileinä useita vuosia.

Vuosikymmenien aikana lajit hiljalleen oppivat unohtamaan ennakkoluulonsa toisiaan kohtaan ja tulemaan toimeen keskenään. Ajan myötä osa chisseistä asui veden alla akvanien kaupungeissa ja monilla akvaneilla oli omia asuntoja maan pinnalla chissien luona. Akvanien kielestä akvashista tehtiin senaatin päätöksellä planeetan toinen virallinen kieli vuonna 31 jYt, ja samassa kieliuudistuksessa cheunhista ja akvashista tehtiin pakolliset kielet niin akvanien kuin chissienkin kouluissa. Lopullinen merkki vanhojen vihollisuuksien poistumisesta oli vuonna 35 jYt kohua herättänyt chissin, Rassz'rec'kchanin ja akvanin, Peki Kperqlenen välinen avioliitto.

Chissien sisällissota ja parvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eversti Mitth'ro'narada oli vastuussa Zoshan puolustuksesta Parvien sodan aikana.

Syrjäisen sijaintinsa turvin Zosha onnistui välttämään taistelut vagaarisotien ja chissien sisällissodan aikana vuosina 22-29 jYt. Kuitenkin lisääntyneen sotakaluston kysynnän takia mineraalintuotantoa ja kuljetusta tihennettiin, sillä Zoshan aurinkokunta oli yksi Chissien valtakunnan suurimmista raaka-ainevarastoista. Vagaarisotien jälkeensä jättämän tuhon jälleenrakentamisessa osa perheistä turvautui voimakkaiden feromonien ja telepatian avulla toimivan parviälyn välityksellä kommunikoivien killikien tarjoamaan työvoimaan. Vaikka killikien feromonien voimakkaasta vaikutuksesta muihin lajeihin tiedettiin ja siihen yritettiin varautua, osa perheistä joutui kuitenkin niiden vaikutuksen alaisiksi. Tämä johti siihen, että he erkanivat muusta yhteiskunnasta ja liittyivät killikien parviälyyn. Muiden hallitsevien perheiden mielestä killikien pauloihin jääneet perheet eivät enää sopineet hallitseviksi perheiksi ja ne tuli poistaa vallasta. Zoshalaiset olivat lähtökohtaisesti killikejä vastaan, ja he tukivat sisällissodassa hallitsevien perheiden joukkoja killik-myönteisiä perheitä vastaan niin aseellisesti kuin taloudellisestikin. Useita vapaaehtoisia, jopa myös muutama akvan, lähti planeetalta taisteluihinkin.

Sotien päätyttyä killik-myönteiset perheet syöstiin vallasta ja hallitsevien perheiden määrä oli laskenut yhdeksästä neljään. Vuonna 30 jYt Chissien valtakunnasta tuli tietoa, että jäljelle jääneiden hallitsevien perheiden ylimykset pohtivat heidän sotaponnistuksiaan aktiivisesti tukeneen Rasszin perheen liittämistä hallitsevien perheiden joukkoon. Lopulta, vaikka perheestä ei hallitsevaa perhettä tullutkaan, Rasszin suvun vaikutusvalta Chissien valtakunnan asioissa kasvoi suuresti, mikä johti siihen, että suuri joukko chissejä muutti Zoshalta syvemmälle Valtakuntaan.

Toinen Zoshaa koskenut seikka sotien jälkipyykissä olivat sotavangit. Sisällissodan hävinneiden perheiden johto ja monia sotilaita oli saatu vangiksi sisällissodan aikana. Hallitsevat perheet eivät halunneet kuitenkaan teloittaa vankeja, vaan heidät päätettiin laittaa yleishyödylliseen työhön yhteiskuntapalveluun tuomittuna maanpetturuudesta. Suurin osa vangeista siirrettiin Zoshan kaivoksiin työskentelemään vankileireille, mikä lähes kaksinkertaisti koko aurinkokunnan malmintuotannon. Suurin osa vangeista lopulta armahdettiin tai siirrettiin ehdonalaiseen jo ennen kymmenvuotisen tuomion päättymistä, ja monet entisistä vangeista päättivät jäädä Zoshalle asumaan.

Parvisodat käynnistyivät vuonna 36 jYt killikien ja chissien välille. Zoshan aurinkokunta oli avoimesti mukana chissien ja liittoutuneiden tukemisessa, ja planeetan suurinta kuuta Almatheaa kiertäneellä suurella avaruustelakalla valmistui useita sota-aluksia chissien asevoimien käyttöön. Planeetan varuskunnista lähetettiin kymmeniätuhansia miehiä ja naisia taisteluihin liittoutuneiden puolelle killikejä vastaan. Parvisotien aikana Zosha joutui myös avoimen hyökkäyksen kohteeksi, kun killikit saartoivat tähtialuksia tuottaneen Almathean telakan. Liittoutuneiden laivue yhdessä Zoshan Fienna-kuulla sijainneen sotilastukikohdan ohjuspatterien kanssa kuitenkin mursi löyhän saarron nopeasti. Zoshalaisia sotilaita ja sotalaivoja oli runsaasti mukana sodan ratkaisutaistelussa Tenupella vuonna 36 jYt.

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chissit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Chissit

Chissit olivat ensimmäinen Zoshan ulkopuolinen laji, joka asettui asumaan planeetalle. He olivat ihmisenkaltainen humanoidilaji, joka poikkesi ihmisistä lähinnä tunnusomaisen sinisen ihonvärinsä sekä punaisten, pupillittomien silmiensä perusteella. Heidän teknologiansa, tieteensä ja kulttuurinsa oli jopa galaktisesti tarkasteltuna edistynyttä, mutta he tavallisesti jättäytyivät sivuun galaksin asioista ja elelivät omissa oloissaan, joten galaktisella tasolla heistä ei tiedetty paljoakaan ja he saivat mystisen erakkolajin maineen. Chissit puhuivat äidinkielenään cheunhia.

Chissien yhteiskunta oli oligarkia, jonka johdossa olivat hallitsevien perheiden johtajat. Hallitseviin perheisiin ja siten korkeisiin yhteiskunnallisiin asemiin oli mahdollista päästä meriitillä adoptoituna, jossa hallitseva perhe adoptoi sukuunsa perheen ulkopuolisen jäsenen. Hallitsevien perheiden ohella myös muilla perheillä saattoi olla vaikutusvaltaa paikallisella tasolla. Esimerkiksi Zosha kuului hallitsevien perheiden ulkopuolisen Rasszin perheen valta-alueeseen. Rasszien lisäksi Zoshalla asui myös muiden perheiden jäseniä, kuten Mitthejä ja Chafeja.

Fagnchurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fagnchurit olivat ainoa Zoshan kotiperäisistä älykkäistä lajeista. He olivat suurehkoja, siivekkäitä liskomaisia matelijoita, jotka asustivat lähinnä planeetan elämävyöhykkeen laajoissa ceesa-metsissä. Heille oli kehittynyt kova, suomuinen iho suojaksi planeetan äärimmäisiä lämpötiloja ja tuulista ilmastoa vastaan. Fagnchureilla oli kolme paria raajoja. Heillä oli vahvat takajalat joita käytettiin esimerkiksi kävelyyn, lentoonlähtöön, saaliin kantamiseen tai puussa roikkumiseen. Keskimmäinen raajapari oli suurten siipien etureunoissa olleet heikot raajat, joilla fagnchur voi säädellä lentoa ja jarrutusta. Siivistä hieman eteenpäin oli mahapuolella eturaajat, jotka toimivat niin saaliiseen kuin työkaluunkin tarttumiseen. Pää fagnchureilla oli liskomainen ja suuressa kidassa oli rivi chissin sormen pituisia hampaita. Massiivisella hännällään fagnchurit säätelivät esimerkiksi lentorataa, -korkeutta ja -nopeutta.

Fagnchurit olivat alkeellisella tasolla älykkäitä. He kykenivät käyttämään ja valmistamaan yksinkertaisia kivisiä ja puisia työkaluja ja rakennusmateriaaleja. Fagnchurit taisivat esimerkiksi kirveen, vasaran ja keihään käytön ja he osasivat rakentaa puusta kestäviä ja käytännöllisiä asumuksia. Fagnchureilla oli myös kehittynyt kieli, jolla he kommunikoivat keskenään. Kieli perustui naksahduksiin, sähähdyksiin ja murahduksiin, ja ulkopuolisten oli mahdotonta oppia puhumaan sitä täydellisesti, vaikka jotkut chissien tutkijoista oppivatkin ymmärtämän sitä.

Fagnchurit ja chissit kykenivät rauhaisaan yhteiseloon lukuun ottamatta muutamia satunnaisia kuolemantapauksia puolin ja toisin. Chissit julistivat fagnchurit rauhoitetuksi lajiksi.

Akvanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Akvanit

Vaikka akvanit eivät olleetkaan Zoshan alkuperäislaji, niitä muutti kotiplaneetaltaan Zeanhialta suurin määrin pois rauhanteon jälkeen. Akvanit olivat vedenalaiseen elämään sopeutunut sivistynyt humanoidilaji, heillä oli kidukset ja evämäiset kädet. Suuret, ripsettömät silmät auttoivat pimeässä näkemiseen ja heillä oli paksu ihokerros, joka auttoi heitä pitämään ruumiinlämpönsä kylmässäkin vedessä sopivana. Käsissä heillä oli tahmainen pinnoitus, jonka ansiosta heidän oli helpompi tarttua liukkaisiin pintoihin ja esineisiin.

Akvanien kulttuuri oli hyvin pitkälle kehittynyttä, ja Zoshalle saapuessaan he toivat mukanaan paljon uusia keksintöjä ja ajatuksia. Akvanien yhteiskunta oli suora demokratia, jossa aktiiviset kansalaiset osallistuivat itse suoraan päätöksentekoon. Heidän tieteensä oli kehittynyttä ja teknologia edistynyttä. Heillä oli myös oma vedenalainen armeijansa, jolla oli akvanien omatuotanteisia panssarisukellusveneitä ja harppuuna- ja luotiaseita. Akvanit puhuivat äidinkielenään akvashia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]