SW FB RPG/peli 4

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Roolipeliarkisto > SW FB RPG/peli 4

Dian pyytämättä zabrak ryhtyi valmistamaan heille kahvia toivoen piristävänsä siten heidän ajatuksiaan ja keksivän uusia tapoja pelastaa kahvila. Dia puolestaan nojaili tiskiin pohtien ongelmaa ja katsellen kahvilanomistajan puuhailua.

Kun zabrak lopulta kääntyi takaisin Dian puoleen tarjotakseen tälle kahvia, kuppi luiskahti hänen otteestaan, silmät levisivät kauhusta ja Dia saattoi kuulla hänen huokaavan hiljaisella äänellä: "Voi ei. Ei hyvä."

Melkein samassa Dia kuuli, miten kahvilan ovi avattiin.

"Aika lähteä kävelylle, söpöliini," tyly ääni ovelta komensi. "Tahdomme jutella sarvipäisen ystäväsi kanssa."

"Mitä sanoitkaan?" Dia kysyi mahdollisimman uhkaavaan sävyyn kääntyen ympäri ja kohdaten sisään tulleet kaksi ilkeän näköistä ihmismiestä kasvoista kasvoihin. Näiden takana Dia saattoi erottaa kadulle parkkeeratun mustan umpikiiturin.

"Käskin häipyä, lekkupää," ensin puhunut mies sanoi nykäisten peukalollaan selkänsä takana olevan oven suuntaan.

"Minuahan ei nimitellä," Dia harmistui ja veti valosapelinsa esiin.

"Voi äiti," sama puhemies huokasi halveksivasti katsellessaan sapeli kädessä seisonutta Diaa. "Jedipentu tästä nyt puuttuikin."

Dia kuitenkin huomasi, että toinen kahvilaan tunkeutuneista miehistä vaikutti huomattavasti puhujaa pelästyneemmältä. "Alkakaa mennä tai en vastaa seurauksista," hän uhosi vahvistaakseen pelokkaamman miehen epävarmuutta.

"Mikään jedimukulahan ei minua komenna," puhemies ärähti. Toverinsa esimerkistä säikähtäneempikin mies veti vibromiekan vyöltään ja astui kohti Diaa.

Tajutessaan, mitä oli tapahtumassa, kahvilan omistaja sukelsi tiskinsä taakse pudonneen kahvikupin perään ja Dia saattoi kuulla kolinan, kun tämä etsi epätoivoisesti jotakin. Molemmat hyökkääjät kävivät lähes epäröimättä Dian kimppuun vibromiekkojensa kanssa, ja Dia tunsi kaksi kipeätä viiltoa, jotka—vaikka tuskallisia—eivät haitanneet hänen omaa kykyään iskeä takaisin. Omaksikin yllätyksekseen Dian ensimmäinen hyökkäys kaatoi toisen vastustajista. Dia ei kuitenkaan pystynyt karistamaan äkkiä mielessään herännyttä kuolemanpelkoa. Hän kuitenkin tajusi, että nyt oli liian myöhäistä katua, ja että taisteleminen oli ainoa vaihtoehto.

Samassa kahvilan omistaja hyppäsi esiin tiskinsä takaa ja tähtäsi Dian jäljellä ollutta vastustajaa. Hän ei kuitenkaan uskaltanut laukaista esiin kaivamaansa sädepistoolia, koska pelkäsi osuvansa tyttöön. Dian onneksi kaatuva toveri häiritsi pahemmin taistelua aikaisemmin pelänneen hyökkääjän yritystä lyödä häntä ja isku meni pahasti ohitse. Oven kolahdus kuitenkin sai Dian vilkaisemaan ovea kohti ja myös hänen hyökkäyksensä meni ohitse aiheuttaen vain kärvähtäneen reiän jäljellä olleen hyökkääjän takkiin.

Uusien hyökkääjien astuessa kahvilaan paikan omistaja ampuu näitä kohti, mutta kiirehtiessään vaihtamaan tähtäystään ampuu ohitse. Sen sijaan apujoukkojen saapumisesta rohkaistuneena Dian vastustaja onnistuu lyömään tätä hyvin kipeästi. Dia kuitenkin vastasi samalla mitalla ja kaatoi toisen vastustajan yhdellä huonosti tähdätyllä, mutta voimakkaalla iskulla.

Toisella laukauksellaan kahvilan omistaja osui toiseen uusista hyökkääjistä, mutta vaikka tämä selvästi haavoittui vakavasti, hän jäi jaloilleen. Haavoittumaton ihminen kiskaisi samassa oman virbomiekkansa esiin ja hyökkäsi Diaa kohti, mutta ei osunut jediin. Samalla haavoittunut koetti ampua häneen osunutta zabrakia, mutta osui ohitse. Dian hyökkäys uutta vastustajaa vastaan meni ohitse.

Uusi laukaus zabrakin pistoolista kaatoi ovelle jääneen vastustajan, mutta lähempänä ollut sai vielä osuman Diaan, joka alkoi tuntea lievää paniikkia. Pelostaan huolimatta Dia osui vastustajaansa, mutta ei saanut iskuunsa tarpeeksi voimaa kaataakseen tämän.

Välttääkseen vaarantamasta Diaa zabrak vaihtoi äkkiä aseensa tainnutusasetukselle ja ampui kohti viimeistä hyökkääjää kuitenkaan tähän osumatta. Ohitse hujahtanut tainnutuspaukku kuitenkin häiritsi vihollista sen verran, että tämän yritys lyödä Diaa tuotti vain pienen repeämän jedin kaavun helmaan. Laittaen kaikki voimansa peliin Dia iski valosapelillaan kohti vastustajaa lopultakin onnistuen kaatamaan tämän.

Kaatuvan vastustajan ylitse Dia näki, miten ulkona odottanut kiituri äkkiä kohosi ilmaan ja katosi näkyvistä kovaa vauhtia.

"Oletko kunnossa, jediystävä?" kahvilanpitäjä kysyi kiiruhtaen tiskin toiselle puolelle katsoakseen Dian saamia haavoja.

"Olen kyllä," Dia vakuutti istuutuen yhdelle tiskin vieressä olleista tuoleista.

"Annahan, kun autan," zabrak tarjoutui hakien lääkintäpakkauksen tiskin takaa.

"Kiitos," Dia sanoi voipuneena.

"Hitto," kahvilanpitäjä murahti ja potkaisi ohi mennessään yhtä kaatuneista hyökkääjistä. "Kirotut BuildWorksin kovanaamat. Tästä tulee hankaluuksia," zabrak ennusti ryhtyen hoitamaan Dian saamia vammoja.

"Miten niin?"

"Joku kiiturissa näki, mitä tapahtui," zabrak selitti työskennellessään nopeasti. "Ne tulevat pian takaisin tänne apuvoimien kanssa. Kun haavasi on saatu sidottua, saatan sinut takaisin Jeditemppelille. Ne voivat väijyä ulkona, etkä ole siinä kunnossa, että pärjäisit niille nyt yksin."

"Minä hänkin sinulle apua," Dia lupasi.

"Kiitos," zabrak sanoi heittäen lääkintäpakkauksen käyttämättömät tarvikkeet tiskin taakse. "Mutta nyt on tärkeintä saada sinut pois täältä. Eikä minuakaan huvita jäädä odottamaan heidän apuvoimiaan."

"Odota nyt vähän," Dia koetti hidastaa äkkiä zabrakin tahtia, kun tämä tunki kassassa olleita rahoja taskuihinsa.

"Mitä?"

"En minä näihin haavoihin kuole," Dia vakuutti tajuten kuulostavansa aivan mestariltaan lohikäärmeen kohtaamisen jälkeen. "Yritän saada yhteyden Jeditemppeliin ja puhua yhdelle mestareista."

"Sinnehän me olemme muutenkin menossa," zabrak huomautti pamauttaen kassakoneen kiinni sellaisella voimalla, että luukku ponnahti uudestaan auki. "Tahdon pois täältä ennen kuin BuildWorksin apuvoimat tulevat. Jos täällä ei ole ketään heidän tullessaan, he tyytyvät vain romuttamaan koko paikan. Mutta jos ne löytävät meidät täältä, olemme kuolleita."

"Hei, haloo!" Dia huusi. "Tahdotko heidän romuttavan kahvilasi?"

"Parempi sekin kuin henki," zabrak ärähti tarttuen Diaa kädestä ja ryhtyen kiskomaan tätä kohti ovea. "Voit puhua sille mestarillesi, kun kävelemme. Nyt liikettä."

"Mieti mitä sanot!" Dia kimpaantui, mutta zabrak käyttäytyi kuin ei olisi edes kuullut jedin uhkaavaa sävyä.

Vilkuillen koko ajan hermostuneena ympärilleen zabrak kahvilanpitäjä kiirehti kohti jeditemppeliä. Yhä ihmetellen tämän halua jättää kahvilansa BuildWorksin väen tuhottavaksi Dia ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin seurata mukana.

"Tule sisään," Dia sanoi heidän lopulta ehdittyä temppelin luokse.

"Tuota..." zabrak vaikutti yhtäkkiä epäröivältä. "Luuletko, että he päästävät minut?"

"En," Dia myönsi. "Alhaalla ei yleensä ole kovinkaan paljoa väkeä. Voin sitten ottaa yhteyttä mestariin ja pyytää, että hän tulee tapaamaan sinua."

"No, hyvä on," zabrak lopulta myöntyi. "Autoit minua, joten luotan arvioosi."

"Menen edeltä katsomaan, jos pääsemme sisään kenenkään huomaamatta," Dia sanoi ja jätti hermostuneen toverinsa odottelemaan ulkopuolelle. Omaksikin ihmeekseen Dia huomasi, ettei siinä osassa alinta kerrosta näyttänyt olevan silloin ketään. Hän löysi myös pienen neuvotteluhuoneen, joka myös oli tyhjillään. Varmistettuaan siten, että reitti oli selvä Dia palasi odottavan zabrakin luo.

"Tule, täällä ei ole ketään," Dia kehotti opastaen kahvilanpitäjää kohti löytämäänsä huonetta.

"Vau," zabrak huokasi hermostuneesti. "En ole koskaan käynyt täällä."

"Jo riittää ihailu," Dia tuhahti. "Mennään tänne," hän lisäsi avaten tyhjän huoneen oven.

"Mitenkä vain," zabrak myönsi tottelevaisesti.

"Hölmö," Dia puuskahti. "Ei mitään sellaista."

"Häh?" zabrak näytti totaalisen pöllämystyneeltä, eikä selvästikään ymmärtänyt, mitä Dia puhui.

"Anna olla," Dia huokasi.

"Kuule, tulin vain, koska olen sinulle palveluksen velkaa," zabrak sanoi levittäen kätensä puolustuskyvyttömään eleeseen. "Lisäksi tahdon olla turvallisen välimatkan päässä kahvilasta, kun BuildWorksin tyypit ehtivät sinne."

"Ymmärrän," Dia nyökkäsi. "Mennään asiaan: suunnitelma on, että otan yhteyttä mestari Yodaan. Koetan suostutella hänet tapaamaan sinut."

Koska Dialla ei ollut suoraa yhteyradiokoodia, jolla olisi voinut soittaa mestari Yodalle, hän koetti soittaa mestari Yaddlelle, jonka kanssa oli aiemminkin ollut yhteydessä. Hän joutui kuitenkin yrittämään neljä kertaa ennen kuin sai edes tämän kiinni yhteysradiolla.

"Padawan Dia," Yaddle vastasi kuullessaan Dian äänen. "Nyt mikä hätänä on?"

"Saanko puhua Yodalle?" Dia pyysi.

"Mestari Yoda senaatissa kokouksessa on," Yaddle ilmoitti.

"Voi ei," Dia huokasi. "Huono juttu."

"Asiaa minulle kertoa et voi?" Yaddle tiedusteli.

"Voin kyllä, mutta..."

"Mutta?"

"En tiedä, miten suhtaudutte asiaani," Dia vastasi epäröiden.

"Sitä en minäkään tietää voi ennen kuin ongelman kuulen," Yaddle vastasi hieman tavallista kärkevämpään sävyyn. "Kiertelemästä lopeta ja asiasi puhu, padawan."

"Hyvä on, mestari," Dia myöntyi. "Ystäväni on pulassa ja tahtoisin, että joku mestareista tapaa hänet."

"Hän missä nyt on?"

"Olemme Jeditemppelin aulassa, tyhjässä neuvotteluhuoneessa."

"Hyvä on," Yaddle myöntyi. "Sinne tulen ystäväsi ongelmasta kuulemaan."

"Kiitos, mestari."

Dia ja hänen toverinsa joutuivat odottamaan jonkin aikaa ennen kuin mestari Yaddle saapui huoneeseen, jossa he odottivat.

"Tervehdys, mestari Yaddle," Dia sanoi kumartaen, kun tämä astui sisälle.

"Padawan Dia," Yaddle vastasi tervehdykseen. "Tämäkö ystäväsi on?"

"Kyllä, mestari."

"Jos sallitte, jediystävä," zabrak sanoi astuen kohti Yaddlea ja kumartaen. "Nimeni on Trep Gluk. Omistan kahvilan muutaman korttelin päässä täältä."

"Tervehdys sinulle, Trep Gluk," Yaddle sanoi kohteliaasti. "Hankaluuksissa zabrakystäväsi ilmeisesti on?"

"Niin on, mestari," Dia vahvisti. "Hänen kahvilansa uhataan romuttaa."

"Yritys nimeltä Wondrone BuildWorks osti jokin aika sitten koko korttelin, jossa kahvilani sijaitsee," Gluk selitti. "Siitä asti, kun omistajanvaihdos tapahtui, kaikkien muiden paitsi ihmisten omistamat yritykset rakennuksessa ovat joutuneet kärsimään kauppaboikotista. Liikkeidemme asiakkaita häiritään ja muutenkin toimintaamme vaikeutetaan jatkuvasti."

"Laitonta tällainen syrjintä on," Yaddle sanoi nyökäten painokkaasti. "Miten jedit auttaa voisivat? Jokin ajatus padawan Dialla lienee?"

"Hänen pitäisi saada asiakkaita," Dia selitti. "Kahvilan sisustus vaatii uudistamista, mestari."

"Sisustuksessa ei kyllä ollut mitään vikaa ennen tätä päivää," zabrak mutisee. "BuildWorksin häiriköinti on ollut suurin asiakkaita karkottanut tekijä. Kukaan ei varsinaisesti tahdo viipyä koko korttelin alueella."

"Mitä tänään tapahtunut on?" Yaddle kysyi viitaten kahvilanomistajan huomautukseen.

"Pari tyyppiä tuli häiriköimään kahvilaan," Dia selitti.

"Ne hyökkäsivät padawanin kimppuun, kun hän kieltäytyi poistumasta kahvilastani heidän käskystään," zabrak selitti.

"En tottele muiden käskyjä," Dia sanoi kohottaen leukaansa.

"Rauhanomainen ratkaisu aina parempi on," Yaddle pohti. "Mutta tuollaista häiriköintiä rohkaista ei tule. Seuraavaksi mitä tapahtui?"

"He hyökkäsivät kimppuumme," Dia sanoi.

"Sen jo ymmärsin," Yaddle sanoi. "Mitä hyökkääjille tapahtui?"

"Me tapoimme heidät," Dia tokaisi.

"Se oli elämän ja kuoleman kysymys, mestari jedi," zabrak vahvisti. "He eivät jättäneet meille muuta vaihtoehtoa. Sen jälkeen kiiruhdimme tänne."

"Niin," Dia nyökkäsi. "Haluan tietää, voiko jedineuvosto tehdä mitään?"

"Hmm..." Yaddle hymähti. "Tästä Wondrone BuildWorksista kuullut ole en. Talouspolitiikka alaani ole ei. Mestari Tahl siihen parhaiten perehtynyt on, joten hänen kanssaan asiasta puhua kannattaa. Tästä yhtiöstä ja sen toimista selvää ottaa tulee ennen kuin neuvosto asiaan sekaantua voi."

"Ymmärrän, mestari," Dia vastasi. "Voimmeko puhua mestari Tahlille?"

"Mukaani tulkaa," Yaddle sanoi avaten oven. "Hänen luokseen teidät vien."

"Kiitos, mestari."

Useiden käytävien lävitse Yaddle opasti Dian ja Glukin jeditemppelin asuintiloihin. Saapuessaan eräälle ovelle—jota Dia ei olisi mitenkään kyennyt erottamaan kaikista muista samassa käytävillä olleista ovista—tämä koputti. Melkein heti oven avasi joitakin vuosia Diaa vanhempi mon calamari –padawan, joka kumarsi Yaddlelle.

"Mestari Tahlia tapaamaan padawan Dia tulisi yhdessä ystävänsä kanssa."

"Tulkaa toki sisään," padawan kehottaa avaten ovea suuremmalle.

"Tuletteko mukaan?" Dia kysyi Yaddlelta.

"En, padawan Dia," Yaddle pudisti päätään. "Mutta jos mestari Tahl Wondrone BuildWorksin asian tärkeäksi katsoo, teitä neuvoston edessä tuen."

"Kiitos," Dia kiitti astuen sisään.

Huoneessa Dia tapasi tummatukkaisen naisen, jonka ikää hän ei oikein osannut arvioida. Työpöytänsä ääressä istunut nainen vaikutti Dian kokemuksen mukaan ihmiseltä, mutta tämän silmät olivat kokonaan valkoiset. Dia kuitenkin huomasi silmien ympärillä pienten arpien verkoston, kun nainen käänsi päätään katsoakseen suoraan heitä mitään näkemättömillä silmillään.

"Kuka hän on?" Dia kuiskasi mon calamarille.

"Olen mestari Tahl, nuori padawan," nainen sanoi osoittaen kuulleensa Dian kysymyksen, mutta hymyili vakuuttaakseen, ettei ollut loukkaantunut tämän käytöksestä. "Tämä on oppilaani Bant Eerin," Tahl jatkoi viitaten uskomattoman tarkasti hopeasilmäisen calamarin suuntaan. "Kuka on mukanasi, padawan?"

"Zabrak, joka omistaa kahvilan jonkin matkan päässä täältä," Dia vastasi.

"Ilmeisesti hänellä on jokin ongelma, kun on tullut etsimään jedien apua," Tahl päätteli viitaten vieraitaan istumaan. "Mistä on kysymys?"

"Wondrone BuildWorks on boikotoinut hänen kahvilaansa," Dia selitti. "Hänellä ei ole enää yhtään asiakkaita jäljellä."

"He ajavat minut ja useat muut korttelin yritykset perikatoon," zabrak täydensi.

"Hmm..." Tahl mutisi ja antoi sormiensa lentää tietokoneen näppäimistöllä. Vaikka ei pystynyt näkemään koko näyttöä, Dia huomasi, että numerosarake toisensa perään vilisti sen poikki.

"Bant?" Tahl kutsui oppilastaan ja osoitti näytöllä näkyneitä tekstirivejä.

"Mitä?" Dia kiinnostui.

"Yritys on melko uusi, mestari," mon calamarilainen sanoi tutkien mestarinsa osoittamia tietoja. "Heistä on kovin vähänlaisesti tietoja. Tämän mukaan yrityksen päämaja sijaitsee täällä Coruscantilla."

"Mitä se tarkoittaa?" Dia kysyi ymmärtäen kyllä sanat, mutta ei niiden merkitystä talousasioihin perehtyneelle mestarille.

"Yrityksen uutuus kertoo siitä, että vaikka sen omistajat olisivat rötöstelleet muuallakin, siitä ei ole vielä ehditty langettaa tuomioita," Tahl selitti. "Päämajan sijaitseminen Coruscantilla puolestaan on meille hyväksi, koska asioiden selvittäminen on silloin helpompaa. Emme joudu matkustamaan kovinkaan kauaksi nuuskiaksemme heidän toimiaan."

"Voimmeko tehdä mitään?" Dia kysyi.

"Ummm..." Bant sanoi äkkiä kurtistaen kulmiaan ja osoittaen jotakin näytöllä. "Tuo ei voi mitenkään pitää paikkaansa. Sehän on kahvilan osoite."

"TÄH?" zabrak karjaisi ponkaisten ylös tuolistaan ja kumartuen katsomaan Bantin osoittamaa kohtaa näytöllä.

"Näyttäkää minullekin," Dia sanoi tunkeutuen samaan ryhmään ja hänen oli hieraistava silmiään: näytöllä Wondrone BuildWorksin päämajan sijainniksi oli todellakin merkitty Glukin kahvilan osoite. "Ei voi olla totta."

"Koska tiedot on viimeksi päivitetty, Bant?" Tahl kysyi terävällä äänellä.

"Kymmenen minuuttia sitten," mon calamari vastasi katsottuaan asiakirjan aikatietoja.

"Tiesitkö tuosta?" Dia kysyi kääntyen zabrakin puoleen samalla, kun Tahlin sormet ryhtyivät vilistämään uudestaan näppäimistöllä uskomattoman nopeasti

"En," Gluk vastasi näyttäen pöllämystyneeltä. "Miten niillä voi olla minun kahvilani osoite?"

"Hmm... Outoa," Dia hymisi.

"Ei siinä mitään outoa ole," Tahl vastaa. "Osoitetta on muutettu ainoastaan kymmenen minuuttia sitten. Muutos ei ole mitenkään voinut tapahtua laillisesti. Koetan selvittää, mikä yrityksen osoitteeksi on ollut merkittynä ennen kuin muutos on tehty."

"Miten se on mahdollista?" Dia ihmetteli.

"Verotiedot, perustamisasiakirjat, muut yritystiedot, rekisterit," Tahl selitti. "Jos olen riittävän nopea, ehdin löytää jonkin asiakirjan, johon he eivät ole vielä ehtineet murtautua ja muuttaa osoitetta."

"Löytyi!" Bant hihkaisi taas uuden asiakirjan ilmestyessä ruudulle. "Tosin..." hän jatkoi tutkittuaan osoitetta tarkemmin. "Paikka on tehdasalueella verraten lähellä pohjoista jäätikköä. Se on huonomaineista aluetta."

"Huono juttu siis," Dia totesi.

"Erittäin," Tahl myönsi mietteliäästi. "Jokin tässä yrityksessä nyt haiskahtaa ja oikein pahemman kerran."

"Voimmeko tehdä mitään, mestari Tahl?" Dia kysyi huolestuneena.

"En usko heidän tietävän, että ehdin löytää yrityksen alkuperäisen osoitteen," Tahl sanoi. "Kahvilan osoitetta käytetään tästä eteenpäin luultavasti pelkkänä kulissina. Heidän kaikki oikea toimintansa on todennäköisesti silti vanhassa paikassa, tehdasrakennuksessa."

"Toivotaan niin," Dia sanoi toiveikkaana.

"Kukaan teistä kolmesta ei kuitenkaan mene lähellekään sitä paikkaa," Tahl komensi äänellä, jota Dian ei tehnyt alkuunkaan mieli vastustaa. "Tiedän tehtävään paremmin soveltuvia henkilöitä, jotka voivat käydä vilkaisemassa tilannetta. Joudun myös ehdottomasti kieltämään teitä menemästä minnekään kahvilan lähettyville."

"Ymmärrän, mestari," Dia vastasi.

"Hei! Se on minun kahvilani!" Gluk protestoi.

"Kuolemanansa se nyt on, eikä mikään kahvila," Tahl vastasi synkästi.

"Olen pahoillani, Gluk," Dia sanoi surkeana.

"Kiitos, Dia," tämä vastasi huokaisten. "En pidä ajatuksesta, mutta mestari jedi on oikeassa."

"Jos saamme heidät kiinni, voit perustaa uuden kahvilan," Dia rohkaisi.

"Toivon parasta."

"Bant ja minä otamme mahdollisimman paljon selvää tästä Wondrone BuildWorksista," Tahl lupasi. "Lähetän myös pari luotettavaa silmäparia vilkaisemaan paikkoja tehdasalueella. Teidän kahden on syytä pitää matalaa profiilia kaupungissa toistaiseksi."

"Miten muka?" Dia kysyi.

"Pysytte poissa paikoista, joissa BuildWorksilla voi olla väkeä kytiksessä," Tahl selitti. "Jos he tietävät jedien sekaantuneen asiaan, padawan Dian on parasta pysyä temppelissä kunnes asioihin saadaan selvyyttä." Tahl kääntyi Glukin puoleen. "Onko mahdollista, että BuildWorksin työntekijät tietävät asuinpaikkasi?"

"En tiedä," tämä vastasi epävarmana. "Se on kyllä merkitty useisiin asiakirjoihin. Ehkä."

"Minä pärjään kyllä," Dia vakuutti. "Mutta tuo ei kuulosta hyvältä."

"Jedeillä on käytössään turvatalo, johon voimme majoittaa hänet väliaikaisesti," Tahl vastasi. "Tämän asian pysyvä ratkaisu kuitenkin vaatii sen selvittämistä, millaista kieroa peliä BuildWorksilla oikein pelataan."

"Olisipa mestarini täällä," Dia huokasi hiljaa.

"Mestarisi?" Tahl ihmetteli.

"Niin," Dia myönsi kummastellen sokean naisen uskomattoman tarkkaa kuuloa.

"Eikö mestari Yaddle olekaan mestarisi?" Tahl kysyi. "Kuulin hänen äänensä ulkopuolelta, kun tulitte. Luulin että hän oli ottanut oppilaan."

"Ei," Dia vastasi. "Mestarini on Shultisam Deshet."

"Ai, olen pahoillani," Tahl pyysi anteeksi. "Mestarillasi on paljon viisautta nuoresta iästään huolimatta. Hän olisi hyvä apu, mutta kuulin kerrottavan, että hän olisi loukkaantunut tehtävän aikana. En osannut yhdistää häntä sinuun."

"Hän voi jo paremmin," Dia vakuutti.

"Se on hyvä kuulla." Tahl huokasi nojautuen taaksepäin tuolissaan. "Mutta jos tässä ei ole nyt muita asioita, Bant opastaa teidät jedien turvataloon. Ja te kaksi tyttöä tulette sitten heti takaisin temppeliin. Ette missään tapauksessa saa lähteä hortoilemaan paikkoihin, joissa teitä ei nyt kaivata."

"Ymmärrän, mestari Tahl," Dia vakuutti.

"Olkoon Voima kanssanne," Tahl hyvästeli.

"Samoin sinun kanssasi, mestari," Bant ja Dia sanoivat yhteen ääneen.

"Luulen, että meidän pitäisi ottaa kiituri," Bant sanoi, kun he olivat astuneet käytävään.

"Selvä," Dia myöntyi ajatellen, että olisi valmis tekemään melkein mitä tahansa saadakseen puhua mestarinsa kanssa.

Bantin opastuksella kolmikko pääsi nopeasti jeditemppelin kiiturihalliin. Se sijaitsi joitakin kerroksia Dian aikaisemmin käyttämän kävelytason yläpuolella ja sinne oli parkkeerattu melkoinen valikoima erilaisia ilmakulkuneuvoja. Jotkin niistä oli selvästi merkitty jediritarikunnan omaisuudeksi, mutta toiset olivat tunnuksettomia.

"Entä nyt?" Dia kysyi katsellen kiiturien valikoimaa.

"Otamme... tämän," Bant päätti mietittyään hetken ja osoitti yhtä tunnuksettomista, umpinaisista kiitureista. "Tämä suojaa meitä epäystävällisiltä katseilta matkan aikana."

Bant istuutui kiiturin ohjaimiin Dian ja zabrakin kiivetessä kyytiin. Pian heidän lähtönsä jälkeen Dia tajusi, että Bant ajoi mutkittelevaa reittiä, mutta suunta oli epäilyksettä kohti kahvilaa.

"Hei!" hän huudahti tajutessaan, minne vanhempi padawan oli menossa. "Mitä sinä nyt?"

"Lennämme kahvilan ohitse," Bant vastasi päättäväisesti. "Nopea ohilento vain ja pieni vilkaisu."

"Ei meidän tänne pitänyt tulla," Dia vastusti ihmetellen Bantin valmiutta olla tottelematta mestarilta saamaansa suoraa kieltoa. "Meidän voidaan huomata."

"Coruscantilla on paljon kiitureita," Bant vakuutti itsevarmasti. "Jos he huomaavat jotakin, pystyn helposti eksyttämään heidät liikennevirtaan."

Huokaisten Dia antoi Bantin pitää päänsä ja tyytyi tarkkailemaan kiiturin ulkopuolisia tapahtumia. Heidän saapuessaan kahvilan luokse Bant hidasti kiiturin nopeutta aivan aavistuksen verran ja he saattoivat nähdä, että paikka oli romutettu lähes täysin. Edessä ollut kangaskatos oli leikelty riekaleiksi, yksi ikkunoista oli sirpaleina ja pöytiä ja tuoleja oli heitelty minne sattuu. Dia myös huomasi että kahvilan sisällä seisoi joku tarkkailemassa ohikulkijoita ja näiden reaktiota kahvilan hävitykseen. Mikään ei kuitenkaan osoittanut, että tarkkailija olisi kiinnittänyt heihin erityistä huomiota.

Lennettyään mutkittelevaa reittiä karistaakseen mahdolliset tarkkailijat, Bant lopulta laskeutui erään korkean tornitalon keskikerroksissa sijaitsevalle kiituripysäkille. He nousivat kiiturista ja mon calamari opasti Dian ja Glukin joitakin kerroksia parkkipaikan alapuolella olleeseen pieneen asuntoon. Voidakseen pitää yhteyttä zabrakiin tutkimusten aikana Bant vaihtoi yhteysradioita tämän kanssa, koska epäili, että jos BuildWorksin väki pystyisi jäljittämään kahvilanomistajan kotiosoitteen, he voisivat yhtä helposti paikantaa tämän yhteysradion.

Varmistuttuaan, että Gluk pärjäisi ainakin viikon joutumatta poistumaan turvatalosta, Bant ja Dia palasivat kiiturille ja lensivät uutta monimutkaista reittiä takaisin temppelille. Palautettuaan kiiturin Bant hyvästeli Dian luvaten ilmoittaa tälle, jos jotakin uutta selviäisi, ja lähti sitten katsomaan, mitä mestari Tahl oli saanut selville heidän poissa ollessaan.

Seuraavana aamuna Dian ollessa syömässä aamiaista Bant pamautti tarjottimensa viereiselle paikalle. Dia huomasi mon calamarilaisen näyttävän väsyneeltä ja erittäin äkäiseltä.

"Kaikista älyvapaista, itsemurhahakuisista, typeristä, idioottimaisista tempuista," tämä murisi. "Et ikinä arvaa, mitä mestarini teki sillä välin, kun saatoimme ystäväsi turvataloon."

"En epäile, etteikö hän olisi arvannut minun lentävän kahvilan ohitse," Bant myönsi odottamatta Dian vastausta. "Mutta hän itse pisti kirotun paljon pahemmaksi. Satunnaisena, sokeana asiakkaana esiintyen hän meni ja käveli suoraan sisään kahvilaan. Eikä vain sitä, hän kävi muissakin lähettyvillä olleissa liikkeissä. Hän tuli takaisin vasta tänään aamulla. Arvaa olinko ihmeissäni. Hän oli jättänyt yhteysradionsakin työpöydälleen."

"Eikä hän edes suostunut vielä kertomaan, oliko saanut jotakin selville," vanhempi padawan jatkoi. "Käski minun vain käydä syömässä ja sen jälkeen mennä takaisin auttamaan häntä tutkimuksissa. Mennä nyt sillä tavalla yksinään..." Bant jatkoi murinaansa lappaessaan sinimaitoon tehdyltä leväpuurolta näyttävää aamiaista suuhunsa.

"No, minä menen nyt takaisin," Bant sanoi syötyään kulhonsa tyhjäksi ja sujauttaen tarjottimella olleen muja-hedelmän taskuunsa. "Ilmoitan sinulle heti, kun jotain selviää."


SW FB RPG
Prologi
Peli 1 · Peli 2 · Peli 3 · Peli 4 · Peli 5
Matka Almaniaan
Peli 6 · Peli 7